Kevätviljojen sato odotettuakin heikompi
Puintiajan heikot säät vaikeuttivat erityisesti kevätviljojen korjuuta. Erityisesti ohrat ränsistyivät ja itivät tähkiin, samaten lakokaurat kärsivät laajoista laatutappioista. Fusarium’ia löytyy nyt poikkeuksellisen paljon ja samaten kauroissa on paljon don’eja. Monilla herneet ehtivät varista maahan tai ränsistyä pellon pintaan.
Viljanostajat suosittelevatkin näytteen ottoa jokaisesta viljaerästä ja erilaatuisten viljojen säilyttämistä erillään. Tämä valitettavasti on helpompi sanoa kuin tehdä.
Viljojen varastokapasiteetti tiloilla ei riitä siihen, että kaikki erät olisivat erillään, joten heikkolaatuista viljaa joutuu väkisinkin paremman sekaan. Taloudellisesti ei ole järkevää lähetellä vajaita kuormia eteenpäin.
Laadukkaasta elintarvikeviljasta ei ole ylitarjontaa ja erityisesti kauran hinnan arvioidaan nousevan, koska Ruotsin ja Kanadan kaurasadot jäivät heikoiksi. Briteissä sentään saatiin normaali kaurasato.
Tulevana talvena myynti- ja siemenviljan kunnostaminen on edessä varsin monella. Tietyistä siemenistä saattaa tulla jopa pulaa, joten jos varastoissa on ylivuotista viljaa, kannattaa sitä säästellä siemeneksi.
Luken uusin satoennuste tulee julki päivä tämän kirjoituksen jälkeen, mutta sekin on vasta ennuste, koska syyskuun kolmannella viikolla oli vielä puimatta lähes neljännes vilja-alasta ja pelko on, että vähintään viisi prosenttia viljoista jää kokonaan puimatta. KM:n oma ennuste on, että kokonaissato jää alle kolmen miljardin kilon.
Syksyn hankaluus heijastuu myös ensi vuoden satoon. Syysviljoja ja -öljykasveja saadaan maahan varsin vähän viimeisiin vuosiin verrattuna. Peltoa pitää myös muokata enemmän, koska varsin monella pellolla on tuntuvat ajourat korjuukoneiden jäljiltä. Yksi mielenkiinnon aihe on herneen viljelyn kiinnostavuus. Tänä vuonna hernettä oli paljon ja puinti oli nykytermein ”haastavaa”. Toivottavasti kiinnostus herneeseen säilyy, sillä kotimaisen valkuaisen tarve ei katoa.
Nurmien satotilanne näyttää hieman paremmalta kuin viljojen, vaikka eteläisessä Suomessa ykkössato jäi pieneksi. Kakkos- ja kolmossadot ovat olleet määrällisesti kohtuullisia, mutta laatu on vielä osin arvoitus. Ykkössato oli laadullisesti hyvä. Alueellisesti karkearehuista saattaa kuitenkin olla pulaa.
Hyvää olkikuiviketta saatiin talteen vain hyvin rajallisesti, mutta onneksi kuiviketurvetta saatiin kesällä talteen hyvin, joten sillä pystytään paikkaamaan kuiviketarvetta. Ilman turvetta kuiviketilanne olisi varsin hankala.
päätoimittaja
Hautaako EU isot suunnitelmansa?
EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen’in syyskuun puolivälissä pitämä puhe linjasi enemmänkin EU:n parlamentin suurimman ryhmän eli EPP:n kuin itse komission näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta. Von der Leyen hakenee jatkopaikkaa komission johdossa ja EPP:n sisällä suhtaudutaan varsin kriittisesti erityisesti europarlamentin vihreiden linjauksiin.
EPP yritti jo kaataa ns. ennallistamisasetuksen ja ryhmän sisältä on tullut voimakasta kritiikkiä komission ajamaa Farm to Fork -ohjelmaa kohtaan. EPP pelkää, että se johtaa tuotannon vähentymiseen EU:ssa ja ruuan tuonnin lisääntymiseen. Se puolestaan laskisi EU:n omavaraisuutta.
Sama linja heijastuu tuoreen maa- ja metsätalousministerin Sari Essayah’in puheissa. Hän korostaa omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä ja sitä, että viljelijöiden tulojen pitäisi tulla markkinoilta ja tuotteiden myynnistä. Suuria muutoksia maatalouspolitiikkaan ei siis ole tulossa tällä hallituskaudella, varsinkin kun uusi cap-ohjelma on hyvin pitkälti jatkumoa entiseen.
Euroopan keskusta-oikeistolaiset haluavat EU:sta vahvan teollisen toimijan, joka on eturintamassa vihreän energian tuotannossa. Siihen satsataan ja maataloutta pyritään enemmänkin ylläpitämään.