Kaurat kylvettiin ensimmäisinä
Monet kaurakisaajat aloittivat kylvöt kisalohkolla. Ensimmäisenä kisakaurat sai maahan Pekka Eskola Mellilästä, joka kylvi Jacky-kauran 3.5. KM:n varjolohko kylvettiin äitienpäivänä 12.5.
Kauran voi kylvää kylmempään maahan kuin ohran tai vehnän. Osa satokisaajista kylvikin kisakauran ensimmäisenä.
Huhtikuun viimeisen viikon takatalvi hermostutti erityisesti jurtinviljelyalueilla, joilla juurikkaat ovat tässä vaiheessa usein jo maassa. Koneet olivat iskussa, mutta pellolle ei ollut asiaa.
Halikkolainen Aleksi Alanto lanasi vapun alla sorateitä. ”Pitää varautua kesän suuriin liikennemääriin. Tiet kuntoon!”
Tähän Martti Tytykoski vastasi satokisan Whatsapp-ryhmässä, että Aleksin peltoa onkin suunniteltu kesälomakohteeksi. Kari Alasaari ilmoitti, että Pohjanmaalta voisi tulla pari pikkubussillista mukaan reissuun kolmos- ja nelosruiskutusten välissä. Aleksi puolestaan ei käytä ”turhia mömmöjä”.
Vuoden 2016 kisassakaan ei ollut huhtikuun kylvöjä, Martti Tytykoski muistutti. Martilla on satokisanumerot hienosti arkistoitu. Sieltä voi katsoa, millaisilla resepteillä huippusatoja on menneinä vuosina otettu.
Satokisahistorian kovin veto on edelleen Timo Laaksosen kymppitonnin syysvehnä Kosack-lajikkeella vuonna 2001. Esikasvina oli vilja, mutta tautitorjunnaksi riitti 2,5 dl annos Tiltiä.
Jyrät kaivettiin esiin äitienpäivänä
Vapuksi sää onneksi lämpeni, ja toukokuun toisena päivänä oli jo täysi rähinä päällä: ajettiin lantaa, osa vielä kalkitsi peltoja, peltoja kynnettiin ja tasailtiin. Kari Alasaari mittasi Lapualla sänkimaan lämpötilaksi viiden sentin syvyydessä 8,6 ºC.
Ensimmäisenä kisakaurat sai maahan Pekka Eskola. Hän kylvi Jacky-kauran 3.5. Kimmo Polo kylvi seuraavana päivänä. Aimo Koskisen ja Niklas Maisin kaurat olivat maassa 6.5., Martti Tytykosken ja Markus Yli-Lähteen 7.5. Seuraavana päivänä kylvettiin jo Etelä-Pohjanmaalla.
Huhtikuun lopussa kaikki pellot olivat kenttäkapasiteetissa, mutta talven yli muokattuna olleet lohkot olivat äitienpäivän aikaan Länsi-Suomessa jo kuivia. Mynämäkeläinen Riku Olli jyräsi kuivimpia savia äitienpäivänä. Laitilalainen Frans Tuuna urakoi lietteenajoa, eikä ollut kylvänyt vielä metriäkään.
Moni muukin kaivoi jyrät esiin. Toisaalta sänkimaat olivat tässä vaiheessa vielä varsin märkiä, Martti Tytykoski kommentoi Loimaan tilannetta.
Kaura iti lämpimässä ja kosteassa maassa nopeasti. Kimmo Polo kaivoi siemeniä maasta kolme päivää kylvöstä, ja niissä näkyi jo idun alku.
KM:n varjolohko Vihdissä kylvettiin äitienpäivänä 12.5.
Kyseinen pelto on vanhaa järvenpohjaa, josta täytyy pumpata keväällä ylimääräiset vedet pois, joten se ei ollut kylvökunnossa tätä aiemmin.
Tekoälyn ohjeet kaurakisan voittoon
Kisan Whatsapp-ryhmässä pohdittiin voittoreseptiä kilpailuun. Henri Huhtamaa kysyi neuvoa tekoälyltä, joka antoi seuraavanlaiset ohjeet.
1. Lannoitus: Oikeanlainen ja riittävä lannoitus on avainasemassa kauran kasvun kannalta. Käytä tasapainoista lannoitusohjelmaa ja muista seurata maan ravinnetasapainoa säännöllisesti.
2. Kylvö: Valitse laadukkaita siemeniä ja kylvöväli, joka sopii parhaiten kauran kasvulle. Huolehdi myös siitä, että kylvö tapahtuu oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.
3. Kastelu: Varmista, että kaura saa riittävästi vettä kasvukauden aikana. Säännöllinen ja tasainen kastelu edistää kasvua ja satotuottoa.
4. Rikkakasvien torjunta: Pidä viljelyalue puhtaana rikkakasveista ja käytä tarvittaessa torjunta-aineita estämään niiden leviämistä.
5. Kasvinsuojelu: Seuraa kauran kasvua ja reagoi mahdollisiin kasvitauteihin ja tuholaisiin ajoissa. Käytä tarvittaessa kasvinsuojeluaineita kauran suojelemiseksi.
6. Sadonkorjuu: Korjaa kaura ajoissa ja huolehdi, että sadonkorjuu tapahtuu hyvissä olosuhteissa. Kuivata ja säilytä sato asianmukaisesti.
Kovin tarkkaan neuvontaan ei tekoäly vielä kykene, joten neuvojille riittäneet töitä vielä jonkin aikaa. ◻