Kauppasodan uhka kasvoi Yhdysvaltojen vaalien jälkeen
Yhdysvaltojen presidentinvaalien lopputulos saattaa johtaa uuteen kauppasotakierteeseen. Presidentiksi tammikuussa nouseva Donald Trump uhkasi vaalikampanjan aikana toistuvasti kauppakumppaneitaan, erityisesti Kiinaa ja maarajanaapuri Meksikoa tuontitulleilla. Selvää on, että protektionismi nostaa päätään lähes kaikkialla ja sillä on vaikutusta myös EU:n ja Suomen talouteen.
Trumpin tavoite on selkeä eli hän haluaa tullien (tullitariffien) avulla nostaa tuontitavaroiden hintaa ja samalla painostaa Yhdysvaltojen omaa teollisuutta pitämään teollisen tuotannon kotimaassa. Yhdessä kampanjatilaisuudessa hän nosti tikun nokkaan maatalouskonevalmistaja John Deeren, joka parhaillaan suunnittelee tiettyjen tuotteiden valmistuksen siirtoa Meksikoon.
Trump uskoo, että tuontitavaroiden kallistuessa oman maan teollisuuden suhteellinen kilpailukyky parantuu ja siten luo työtä ja toimeentuloa omille kansalaisille.
Trumpin tuontitullien uskotaan suuntautuvan erityisesti investointi- ja kestokulutushyödykkeisiin, kuten autoihin, koneisiin ja kalliimpaan elektroniikkaan, mutta selvää on, että jos tullitariffien linjalle lähdetään, tiedossa on myös vastaisku.
Edellisellä presidenttikaudella Trump kokeili samaa politiikkaa, johon Kiina vastasi maataloustuotteiden tulleilla. Pahimmillaan tullit olivat yli 25 prosenttia ja Yhdysvaltojen maatalousministeriön arvion mukaan edellinen kauppasota pienensi Yhdysvaltojen maatalousvientiä Kiinaan yhteensä 27 miljardilla dollarilla (n. 25,6 miljardilla eurolla). Kiina joutui perääntymään tulleista huonon varastotilanteen ja osittain afrikkalaisen sikaruton takia, mutta nyt Kiina on paljon valmiimpi kauppasotaan. Maataloustuotteiden varastoja on tietoisesti kasvatettu ja sikarutostakin ollaan pääosin toivuttu.
Moni voi miettiä, ettei Kiinan ja Yhdysvaltojen sapelien kalistelu maataloustuotteiden markkinoilla suuremmin vaikuta Euroopassa. Kiina on kuitenkin ollut Yhdysvaltojen suurin maataloustuotteiden ostaja ja jos Yhdysvaltojen vienti Kiinaan supistuu, Kiina hankkii tuotteet muualta ja silloin katse kohdistuu pitkälti Etelä-Amerikkaan (pääosin Brasiliaan ja Argentiinaan). Vastaavasti Yhdysvaltojen on haettava uusia vientikohteita, jolloin paine kohdistuu myös Eurooppaan.
Seuraavan neljän vuoden aikana on odotettavissa voimakasta Yhdysvaltojen painostusta sille, että maan maataloustuotteille olisi entistä suorempi reitti EU:n sisämarkkinoille. Yhdysvalloissa suhtaudutaan moniin maataloutta koskeviin asioihin, kuten kasvinsuojeluaineiden, hormonien, antibioottien ja geenieditoinnin käyttöön, varsin väljemmin kuin EU:ssa. EU on pyrkinyt käyttämään näitä kaupan esteinä, mutta Trumpin hallinto saattaa olla näissä asioissa paljon vaikeampi neuvottelukumppani. Ei ole poissuljettua, että Yhdysvallat käyttäisi teollisuuteen kohdistuvia tulleja painostuskeinona myös EU:ta vastaan. Silloin EU joutuisi päättämään, kumpi on tärkeämpää, EU:n teollisuustuotanto vai maataloustuotanto.
päätoimittaja
jk: tämän lehden liitteenä KM:n kestotilaajat saavat Maatalouskalenterin vuodelle 2025.
Sähkömarkkinoilla pitää toimia aktiivisesti
Maatilat ovat suuria sähkön käyttäjiä ja nykyisin myös merkittäviä sähkön tuottajia. Maatilojen rooli sähkömarkkinoilla on kuitenkin ollut varsin passiivinen eli ne ovat pääosin tuottaneet sähköä omaan käyttöönsä ja mahdollinen ylijäämä on myyty markkinoille siihen hintaan, mitä sähköyhtiö suostuu tarjoamaan.
Sähkön varastointi on toistaiseksi ollut varsin kallista, mutta akkutekniikan kehittyessä maatiloille voi avautua aiempaa aktiivisempi rooli sähkömarkkinaan ja myös maatilan oman sähkönkäytön sääntelyyn. Maatilojen aurinkopaneelien tuottamaa sähköä voisi varastoida maatilan omaan akustoon ja käyttää sitä yöllä, pilvisellä säällä tai pörssisähkön hinnan ollessa korkea.
Tuuli- ja aurinkoenergian lisääntyessä kasvaa myös tarve säätövoimalle, joten akkujen avulla voisi osallistua myös sähkön säätömarkkinaan. Tämä on kuitenkin teknisesti huomattavasti haastavampaa ja vaatinee maatilojen ja sähköverkon haltijoiden välille aggregaattorin. Tässä maatilojen edunvalvojien tulee olla valppaana, sillä maatilojen kannalta olisi erittäin toivottavaa, että aggregaattorien joukossa olisi myös maatalousyrittäjien omistamia ja hallinnoimia toimijoita.
Nyt on aika toimia aktiivisesti sähkömarkkinoilla, sillä tulevia markkinaosuuksia jaetaan parhaillaan.