Hometoksiinit ja kevyet hehtolitrapainot yllättivät

Päättyvän kasvukauden viljat on pääosin puitu ja tänäkin vuonna luonto otti voiton viljelijästä. Kuuma ja kuiva alkukesä ja osassa maata sateinen heinäkuu toivat monenlaisia ja paikoin täysin uusia ongelmia.

Varsinkin heinäkuun sateet saivat Fusariumin eli punahomeen riehaantumaan. KM:n kaurakisassa kasvustoja kierreltiin katsomassa juuri tähän aikaan ja Fusarium-paine oli silminnähtävä.

Rikkapuolella hankalat uudet rikkakasvit eli rikkakananhirssi ja viherpantaheinä runsastuivat ja niiden alkuperä pohditutti viljelijöitä.

Viljojen sato on kohtuullinen määrällisesti, mutta laadussa on paljon toivomisen varaa. Ohralla ja kauralla hehtolitrapainot ovat jääneet keskimääräistä alhaisemmiksi. Ohrissa, kauroissa ja kevätvehnissä on ollut ongelmia hometoksiinien, erityisesti don’ien kanssa. Joissakin tapauksissa myös uudet T-2- ja HT-2-toksiinien rajat ovat ylittyneet kevätvehnillä.

Pahimmillaan viljakuormia on jouduttu palauttamaan satamista ja viljakaupan varastoista. Tilanne on johtanut varsin kiivaaseen keskusteluun viljanostajien ja viljelijöiden välillä.

Käytännössä viljaerästä lähetetty esinäyte on ollut laadullisesti riittävää, mutta lastista otettu näyte on johtanut hylkäykseen. Leipäviljaksi kaavailtuja eriä on siirtynyt rehuviljaksi, mutta jonkun verran on ollut myös eriä, jotka eivät kelpaa edes rehuksi.

Tilannetta hankaloittaa vielä se, että leipäviljoilla hometoksiinirajat ovat ehdottomia, mutta rehuviljalla ostajilla on omia, toisistaan eroavia hometoksiinirajoja. Rehuteollisuudessa voidaan eriä sekoittamalla ja kauran ja ohran kuorinnalla helpottaa tilannetta, mutta silläkin on rajansa.

Viljelijällä ei ollut kasvukauden aikana juurikaan mitään tehtävissä. Tautiaineiden ruiskutukset saattoivat auttaa osalla, mutta tautipaine oli kova vielä kauan ruiskutusikkunan jälkeenkin.

Ennen kasvukautta viljelijä voi tehdä parhaansa eli hyvä viljelykierto, laadukas siemen ja siemenen peittaus auttavat Fusariumia vastaan. Sadonkorjuun jälkeen viljan käsittelyllä pystyy tekemään vielä paljon, erityisesti kauralla. Reilu esipuhdistus, jolla poistetaan pienimmät jyvät ja pöly, sekä viljan kierrätys kuivurissa poistaa doneja viljan pinnasta.

Jos esinäytteessä on merkittävästi doneja, niitä löytyy varmasti myös kauppaerän näytteestä. Silloin kannattaa suosiolla yrittää kunnostaa viljaa lisää ja lähettää uusi esinäyte sen jälkeen.

Esinäytteen laatuun kannattaa myös satsata, jottei ero esinäytteen ja kauppaerän näytteen välillä ole iso. Kaapaisu siilon pinnalta ei ole edustava näyte.

Vaikein tilanne on vehnällä, sillä jos siinä donit ovat korkealla, ei niitä viljelijän omin toimin pysty juurikaan korjaamaan.

Viljapuolen ongelmat heijastuvat myös kotieläinpuolelle. Varsinkin yksimahaisille korkeat hometoksiinipitoisuudet ovat vaarallisia.

Nautapuolella ensimmäinen nurmisato jäi määrällisesti ja myös laadullisesti vaatimattomaksi, mutta onneksi 2. ja 3. sadot paikkasivat tilannetta, joten nurmirehusta tuskin on pulaa ja hyvällä nurmirehulla voidaan helpottaa oman rehuviljan ongelmia.

Pentti Törmä
päätoimittaja

 

Konekauppa odottaa parempia aikoja

Konekaupassa ja erityisesti traktorikaupassa on tämä vuosi ollut varsin hiljainen. Toisaalta erikoiskoneissa, kuten ajosilppureissa tänä vuonna tehtiin ennätysmyynti.

Tilanne heijastaa hyvin tilojen rakennekehityksen vauhtia. Kun tilojen kokonaismäärä laskee, samalla laskee myös uusien koneiden ostomäärät.

Ostetut koneet, erityisesti traktorit ja ajettavat korjuukoneet ovat kuitenkin isompia ja niillä tehdään kahden tai kolmen ”pikkukoneen” työt.

Tilakoon kasvu, tilojen erikoistuminen ja pula osaavista työntekijöistä lisää erikoiskoneiden tarvetta. Yksi osoitus tästä on se, että Hankkija päätti ottaa myyntiinsä autonomisen traktorin. Toinen esimerkki on sokerijuurikaspelloilla jo vaeltavat robotit.

Kummastakaan tuskin tulee valtavirtaa lähivuosina, mutta trendi on selvä. Maatalouden automatisoituminen jatkuu ja se vaatii viljelijöiltä uudenlaista osaamista, mutta myös yhteiskunnan taholta panostuksia infrastruktuuriin. Tällä hetkellä maaseudun liikkuvan datan yhteydet ovat edelleen liian heikkoja niin maa- kuin metsätalouden kannalta. Haja-asutusalueiden datayhteydet ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin asutuskeskusten isot liikennehankkeet.

Konekaupassa uudenlaiset tavat toimia, erityisesti erilaiset leasingratkaisut, lisääntyvät varmasti. Viljelijät eivät välttämättä halua sitoa isoja pääomia koneisiin, vaan ostavat mieluummin toimintavarmuutta ja uutta tekniikkaa, jota on helpompi uudistaa. Koneen omistaminen ei ole enää itseisarvo.

Lokakuussa maatalousväki kokoontuu Helsingin MaatalousKonemessuille ja se todennäköisesti polkaisee uutta vauhtia konekauppaan. Tämän lehden liitteenä on messuopas ja tällä kertaa se on tehty yhteistyössä KM:n, Maaseudun Tulevaisuuden, Suomalaisen Maaseudun ja Messukeskuksen kanssa. Konekaupassa yhteistyön lisäämisessä on myös tilojen kesken mahdollisuuksia.