Hometoksiineihin auttavat viljelykierto ja huolellisuus
Viljojen hometoksiinit yllättivät viime kasvukautena monet viljelijät. Erityisesti länsirannikolla Satakunnasta pohjoiseen oli merkittäviä hometoksiiniongelmia, samaten keskisessä Suomessa.
Hometoksiinien seurantaa viljoissa on tehty jo yli kaksikymmentä vuotta, mutta vaihtelu vuosien välillä on merkittävää. Viime kasvukausi oli pahin toksiinivuosi, erityisesti elintarvikekauran ja kevätvehnän osalta.
Moni viljelijä kaipaa nyt keinoja, joilla välttää hometoksiiniongelmat. Valitettavasti varmaa konstia ei löydy.
Viljanviljelyä (ohra, vehnä, kaura) jatkavan tilan on pakko reagoida hometoksiineihin, sillä ainoa tapa välttää ne, on siirtyä kokonaan muiden kasvien viljelyyn. Ruis ylläpitää toksiineja tuottavien Fusarium-sienten kantaa maassa, mutta rukiilla riski on vähäinen, kun se kukkii jo alkukesästä. Kevätviljat kukkivat heinäkuussa, ja juuri kukinnan aikana tapahtuva altistus Fusarium-sienille on pahinta. Joissain tilanteissa sopivasti ajoitettu tautitorjunta voi helpottaa Fusarium-painetta, mutta tautiaineet eivät ole automaattinen ratkaisu ongelmaan.
Ilmastonmuutos lisää hometoksiiniriskiä koko Itämeren alueella ja kevätviljat ovat sille alttiimpia. Lämpimässä ja kosteassa viihtyvä Fusarium graminearum on levinnyt valtalajiksi koko Itämeren alueelle ja se on ärhäkkä tuottamaan DON-toksiineja.
Paras keino ehkäistä Fusariumia on hyvä viljelykierto. Kaura kauran perään ja vielä siemenellä, jossa on jo valmiina Fusarium-tartunta, on huonoin vaihtoehto. Jos lohkolla oli viime kesänä pahoja Fusarium-ongelmia, kannattaa katkaista viljanviljely esimerkiksi herneellä, öljykasvilla, kuminalla tai nurmella.
Jos pahan Fusarium-vuoden jälkeen pitäytyy viljassa, ainakin siemen pitää vaihtaa ja peitata. Toksiinipitoinen siemen itää heikosti. Kasvuston olisi hyvä olla ilmava ja pysyä pystyssä. Aluskasvi voi olla riski tässä mielessä. Mitä tiheämpi ja kosteampi kasvusto on kukinta-aikaan ja mitä lähempänä maata tähkät/röyhyt ovat, sitä suurempi riski on.
Viljankuivauksessa pitää välttää kostean viljan seisottamista vaunussa tai siilossa. Kuivauksessa pienistä jyvistä kannattaa hankkiutua eroon jo esipuhdistimen säädöillä, sillä pienet jyvät sisältävät enemmän toksiineja. Ja jos esinäytteessä on toksiineja, viljan kauppakunnostus eli kierrätys koneistossa ja ääritapauksessa lajittelu voi vielä auttaa.
Moni toivoo helppoa ratkaisua hometoksiiniongelmaan siitä, miten muokkaa tai minkä lajikkeen valitsee. Valitettavasti näillä on vain pieni vaikutus eli hometoksiinien esiintyvyys on hyvin pitkälti olosuhderiippuvainen. Huolellisuus kaikissa viljelytoimissa vie jo pitkälle.
päätoimittaja
Viljamarkkinat tempoilevat kauppasodan varjossa
Viljan maailmanmarkkinoilla on tällä hetkellä varsin levotonta. Yhdysvaltojen asettamat tariffit (tuontitullit) ovat saaneet muut maat reagoimaan vastatoimilla ja vientimarkkinat vaikeutuvat kaikille. Esimerkiksi EU asetti jenkkimaissille 25 prosentin tullin.
Kanadan ja Yhdysvaltojen välille on nousemassa tullimuuri maataloustuotteille, joten kanadalaisten pitää hakea tuotannolleen uusia vientikanavia ja Eurooppa lienee heille houkuttelevin markkina.
Pörssikurssit ovat reagoineet Atlantin toisella puolen voimakkaasti uusiin tulleihin ja sama reaktio on näkynyt viljan (ja muiden hyödykkeiden) futuurimarkkinoilla. Sijoittajat myyvät pois positioitaan viljan futuurimarkkinoilla ja se ajaa myös viljan hintaa alaspäin.
Samaan aikaan muun muassa maailman suurin vehnänostaja Egypti on keskittänyt lähes kaikki ostonsa venäläiseen viljaan. Egypti osti 7/2024 – 1/2025 välillä 6,3 miljardia kiloa vehnää Venäjältä eli lähes tuplaten sen, mitä edellisenä vuonna.
Kiina on ollut maailman suurin maataloustuotteiden ostaja. Sen osuus globaalista maataloustuotteiden tuonnista on 10 prosenttia. Nyt ostot ovat vähenemässä ja Kiina keskittyy omavaraisuutensa parantamiseen.
Uusi tilanne on rikkonut totuttuja kauppasuhteita ja kovin nopeaa ratkaisua tilanteeseen ei ole nähtävissä. Vaikka Ukrainaan saataisiin tulitauko ja rauhansopimus, kauppasuhteet Venäjään ovat vielä pitkään jäässä. Yhdysvaltojen tiukka kauppapolitiikka jatkunee vähintään nykyisen presidentin valtakauden. Kiina, Intia ja Brasilia suurina viljantuottajina ja käyttäjinä pyrkivät pitämään tilanteessa matalaa profiilia ja hyötymään tilanteesta maksimaalisesti. EU:ssa joudutaan miettimään tarkasti, millaisella maatalous- ja kauppapolitiikalla vastataan uuteen maailmanjärjestykseen.