EU:n investointiohjelmista rahoitusta maataloussektorille – etenkin, jos investoinnit ovat vihreitä
Koronaviruksen runtelemaa taloutta pyritään Euroopan unionissa kääntämään nousuun elvytyspaketin ja investointiohjelmien kautta. Näillä on vaikutusta myös maatalouteen. Euroopan unionin päämiesten heinäkuun 21. päivä saavuttaman budjettisovun mukaan EU:n maatalouden kokonaisbudjetti pienenee runsaat kuusi prosenttia. Maatalousbudjetin leikkaukset jäivät komission alkuperäistä ehdotusta pienemmiksi EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketin seurauksena. Elvytyspakettia leivotaan osaksi rakennerahasto-ohjelmia, maaseudun kehittämisohjelmia sekä jo olemassa olevien investointiohjelmien rahoitusta. Suomessa etenkin investointiohjelmien hyödyntäminen maatalouden rahoituksessa on vielä katsomaton kortti. Mahdollisuuksia on, mutta tahto on puuttunut.
Maatalouden investointien ja sukupolvenvaihdosten rahoitus perustuu Suomessa maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteisiin, joita täydennetään Maatilatalouden kehittämisrahaston kansallisella rahoituksella. Lisäksi maanhankintaa sekä kone- ja laiteinvestointeja rahoitetaan normaalin yritys- ja leasingrahoituksen tapaan. Pitkälti ohjelmapohjaisen rahoituksen ja ohjelmille asetettujen tavoitteiden seurauksena maatalouden rahoitusta toteutetaan Suomessa edelleen muusta yritysrahoituksesta erillään.
Nykyisen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 aikana maatalouden investointeja ja sukupolvenvaihdoksia on tehty kohtuullisen hyvää vauhtia. Ohjelman rahat on saatu liikkeelle ja rahoituslaitokset ovat pystyneet vastaamaan rahoitustarpeisiin.
Rahoituskapeikot ovat pieniä
Pellervon taloustutkimuksen ja Luonnonvarakeskuksen viime vuonna valmistuneen selvityksen mukaan Suomessa ei ole varsinaisia maatalouden rahoituskapeikkoja. Toteuttamiskelpoiset investoinnit ja sukupolvenvaihdokset saavat rahoitusta ja investointirahoituksen taso on riittävä. Toisaalta rahoitus myös evätään, jos edellytyksiä investoinnin toteuttamiselle ei ole. Kaiken kaikkiaan pankit pitävät maataloutta houkuttelevana rahoituskohteena. Samaan aikaan pankkisääntelyn kiristyminen on vaikuttanut pankkien mahdollisuuksiin ja jossain tapauksissa myös halukkuuteen myöntää rahoitusta.
Myös Euroopan investointipankin teettämän tuoreen selvityksen mukaan maatalouden tunnistetut rahoituskapeikot ovat Suomessa pieniä. Kesäkuussa julkistettu selvitys perustuu EIP:n toimeksiantoon 24 EU-maan maatalouden ja maataloutta lähellä olevan elintarvikejalostuksen rahoitustarpeista ja -kapeikoista. Selvityksen tulokset perustuvat mukana olleiden maiden maataloustuottajille ja elintarvikesektorin yrityksille vuosina 2018 ja 2019 tehtyihin kyselyihin. Kyselyiden tietoja on vahvistettu alan toimijoiden haastatteluilla syksyn 2019 aikana.
Suomessa on investoitu EU:n keskimääräistä enemmän
Selvityksen tulosten perusteella maatalousinvestointeja on tehty Suomessa selvästi EU:n keskimääräistä enemmän. Investointien määrä on kuitenkin laskusuunnassa.
Investoinnit kohdistuvat ensi sijassa tuotannon modernisointiin ja kehittämiseen. Suurimmat investoinnit tehdään kotieläintuotantoon ja yleisin investointikohde on maan hankinta.
Suurin este investointien toteuttamiselle on tuotannon heikko kannattavuus ja kassavirtaongelmat.
Ohjelma ohjaa investointeja
Tulosten perusteella näyttää myös siltä, että Maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteiden seurauksena investoinnit on ollut mahdollista toteuttaa suurempina kuin ilman ohjelmaa.
Tulos on mielenkiintoinen, muttei ihan yksioikoinen. Ohjelman ansiosta myös pienemmät investoinnit ovat toteuttamiskelpoisia ja ilman tukitoimenpiteitä juuri nämä pienemmät investoinnit jäisivät usein tekemättä. Lisäksi tuloksissa korostuu muutenkin maatalouspolitiikan rooli suomalaisen maatalouden tulonmuodostuksessa. Suorat tuet muodostavat perusrahavirran ja toimivat tarvittaessa kausirahoituksen vakuutena.
Lue koko juttu KM:stä.