Elintarviketeollisuus investoi jatkojalostukseen

Samaan aikaan kun maataloustuottajat sinnittelevät kannattavuuden kipurajoilla, elintarviketeollisuus satsaa kotimaisten raaka-aineiden jatkojalostukseen. Suuret yritykset ovat rakentaneet tai rakentamassa uusia nykyaikaisia tehtaita, jotka hyödyntävät maatalouden ainesosia perinteisten ja uusien innovatiivisten tuotteiden kehittämiseksi. Nämä investoinnit lisäävät kotimaisen viljan menekkiä.

 

Lahti toimii tänä vuonna EU:n ympäristöpääkaupunkina. Kaupunki on tunnettu vahvana viljan jatkojalostuspaikkakuntana. Viljaklusteri ahertaa aktiivisena yhteistyöelimenä paikallisten viljelijöiden ja teollisuuden välillä.

Viking Malt on perinteikäs perheyritys, joka on toiminut Lahdessa samalla paikalla yli 130 vuotta. Yhtiö on päättänyt rakentaa uuden tuotantolaitoksen Lahden moottoritien kupeeseen. Kahden vuoden kuluttua aloittava 90 miljoonan euron tehdas on hyvin kustannustehokas ja lisää mallastamon tuotantokykyä kymmenellä prosentilla 85 000 tonniin vuodessa. Vanha, osittain 1960-luvun teknologiaa käyttävä tehdas suljetaan. Samalla runsaat manuaaliset vaiheet jäävät historiaan.

Yksikköpäällikkö Sanna Kujalan mukaan uuden tehtaan sijoitus Suomeen ei ollut itsestäänselvyys. Usko suomalaiseen mallas- ohratuotantoon ja vahva asema Pohjoismaissa puolsivat sijoituspaikaksi Lahtea. Myös yhteistyö ja tuotannon laajentuminen yhdessä paikallisten viljelijöiden on ollut ratkaisevaa.

Viking Malt työllistää 251 henkilöä, joista Lahdessa työskentelee 70. Yhtiö teki toissa vuonna 249 (+8,5 %) miljoonan euron liikevaihdolla 14,3 miljoonan euron tuloksen, joka on kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Samaan aikaan Laihian Mallaksen liikevaihto on noin viidennes Viking Maltin liikevaihdosta ja se venyi 340 työntekijällä 2,6 miljoonan euron tulokseen. Laihian Maltaan luvut sisältävät koko konsernin tiedot ja mallastus on vain osa sitä (lause korjattu verrattuna painettuun lehteen).

Toinen lahtelainen suurinvestoija on Fazer, joka viime vuosina on laajentanut kauramyllyään useampaan kertaan. Ensimmäinen kauramylly tuli Lahteen 2013. Neljä vuotta myöhemmin tehty laajennus kaksinkertaisti tuotannon 40 000 tonniin. Tänä vuonna Fazer sai uusimman tuotantolaitoksensa toimintaan, ja tuotanto tuplaantui taas. Samalla Fazer nousi Euroopan suurimpien kauran jalostajien joukkoon. Vastaavan kokoisia yksiköitä löytyy Saksasta ja Iso-Britanniasta. Uusinta uutta Fazer tarjoaa jalostamalla kauran kuorista ksylitolia ja leipäpusseja. Työntekijöitä Fazerin myllyllä on 80. Fazerillakin menee hyvin. Vuoden 2019 liikevaihto kasvoi seitsemän prosenttia ja oli 1 097 miljoonaa euroa. Voittoa liiketoiminta tuotti 49,1 miljoonaa euroa.

 

Myös muualla on investoitu. A-Rehu otti Koskenkorvalla uuden rehutehtaan käyttöön. Se lisää yhtiön valmistuskapasiteettia 30 prosentilla. Samalla A-Rehu luopuu tuontisoijasta valkuaisainelähteenä ja korvaa sen rehuherneellä ja härkäpavulla. Yhtiön vuoden 2019 liikevaihto oli 130 miljoonaa euroa, jolla tehtiin 3,4 prosenttia voittoa.

HKScan kuuluu viime vuoden suuriin yllättäjiin yltäessään ensimmäistä kertaa voitolliseksi sitten 2015. Vertailukelpoinen liiketulos parani 19,2 miljoonalla eurolla ja oli 17,0 (-2,2) miljoonaa euroa.

Raisio Oyj:n uudessa tehtaassa on koneiden ja laitteiden asennustyöt menossa. Uusia tuotteita Raisio tarjoaa markkinoille loppukesästä. Kauraa vastaanotetaan nyt myös Raisiossa. Kaura kuitenkin jalostetaan eteenpäin eli kuoritaan ja hiutaloidaan tai jauhetaan Nokialla. Raision uuteen tehtaaseen ei tule myllyä. Vastaanotto aloitettiin Raisiossa siksi, että yhtiö tarvitsee lisää kauraa ja kauran viljelijöitä. Raision tase on vahva. 45 miljoonan euron uusinvestointinsa Raisio hoitaa vahvan kassan ja kassavirran turvin.

 

Myös maataloudessa tehdään uus- ja korvausinvestointeja, mutta maltillisemmin. Suuremmat investoinnit lähtevät liikkeelle tukihakemuksella. Maatalouden investointiavustukset ovat tällä ohjelmakaudella noin 600 miljoonaa euroa eli 100 miljoonaa euroa per vuosi. Investointeihin on saanut tukea tapauksesta riippuen 9–40 prosenttia. MTK:n tutkimuspäällikön Juha Lappalaisen mukaan hakijoiden lukumäärä on vähentynyt, mutta yksittäiset investoinnit ovat kasvaneet. Avustusten ylärajaan 1,5 miljoonaan euroon yltää lähinnä navettainvestoinneissa. Niissäkin Valion uusi sopimushinnoittelu on hiljentänyt rakentamista. Aktiivisinta maatilojen investoinnit ovat olleet Länsi-Suomessa ja hiljaisinta Itä-Suomessa sekä Uudellamaalla.

Vuoden 2018 viljelijätulo oli keskimäärin 16 353 euroa. Se on vain 1 488 euroa suurempi kuin 19 vuotta aiemmin! Vuosien 2010–2018 välisenä aikana maatalouden tulot kasvoivat 31 prosenttia, mutta samaan aikaan menot ovat nousseet 41 prosenttia. Maatalouden myyntitulot jakautuivat reilut kaksi vuotta sitten niin, että kotieläintuottajat saivat 2 697 miljoonan euron kokonaistulosta 56 prosenttia ja kasvinviljelijät 27 prosenttia. Pitkällä aikavälillä kotieläintuotanto on menettänyt osuuttaan 10 prosenttia ja kasvintuottajat lisänneet sitä viisi prosenttia. Vaikka kasvinviljelijät ovat lisänneet suhteellista osuuttaan kokonaistulosta, ei se ole parantanut heidän tuloskuntoaan, ja korvausinvestointivelka on kasvanut.

 

Sekä S-ryhmä että Kesko tekivät viime vuonna ennätystuloksen. Molempien yhtiöiden pääjohtajat myöntävät, että tuottajahinta on Suomessa alhainen. Muuttuuko tilanne edes SOK:n uuden pääjohtajan Hannu Krookin aikana. Kauppa tekee katteensa pääosin ostotilanteessa ja lisäjalostustuotteita myymällä. Alkutuottaja on tässä elintarvikeketjussa valitettavasti heikoin lenkki. ◻

Kimmo Hovi, maatalousyrittäjä Hämeestä