Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Rakentaminen

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 12.12.2023

Kolme vuosikymmentä maltillista laajennusta

Alussa oli mies ja vuokrattu 25 lehmän pientila. Nyt perhetilalla on neljä osakasta, runsaat sata lehmää, lihanautoja ja 118 hehtaaria omaa peltoa. Välissä kului kolmisenkymmentä vuotta. Ranskalainen Durelin perhe on vähitellen rakentanut miljoona litraa maitoa ja noin sata lihanautaa vuodessa tuottavan yksikön.

Siirry artikkeliin

  • Rakentaminen
  • Talous ja yrittäminen
/ 11.12.2023

Maatalousrakentamisen lasku näkyy teollisuudessa

Maatalouden rakennusinvestointien määrät samoin kuin euromääräiset investointituet ovat laskeneet rajusti 2020-luvulla, mikä näkyy myös alan teollisuudessa. Esimerkiksi betonielementtejä valmistavan halsualaisen Hietalahti ja Pojat Oy:n tuotannosta meni kolmisen vuotta sitten maatalouteen vielä 80 prosenttia, nyt enää viidennes. Tilalle ovat tulleet kerrostalokohteet.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 8.12.2023

Opas antaa neuvoja parempaan vasikkaterveyteen

Kolmivuotisessa Vasikkatilat kuntoon –hankkeessa etsittiin ratkaisuja vasikkatilojen olosuhteiden hallintaan ja taudinaiheuttajien torjuntaan. Seikkaperäinen opas antaa neuvoja vasikoiden hoitoon, vasikkaloiden rakentamiseen ja vanhojen tilojen korjaamiseen.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Rakentaminen
/ 5.12.2023

Lämpöä tuoreemmallakin hakkeella

Veljekset Ala-Talkkarin kehittämällä tuorehakekattilalla pystytään käyttämään myös kosteusprosentiltaan selvästi tuoreempaa puuta. Oskari Vuorenmaan broileritilalla vuoden käytössä ollut lämpökontti kattiloineen on vastannut odotuksia.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Rakentaminen
/ 4.12.2023

Boweco-lämpökeskus tuottaa automaattista hakelämpöä

Hakelämpö elää ja voi hyvin, vaikka se isoista otsikoista näyttääkin puuttuvan. Maatilojen lämmityksessä hake on pysynyt vahvana tekijänä, ja kehittyvä automatiikka helpottaa lämmittäjän työtä. Tuorein kotimainen lämpölaitevalmistaja on Boweco.

Siirry artikkeliin

  • Rakentaminen
/ 23.11.2023

Luomutilan pakettikuivaamo

Savonlinnalaisen Luomutila Muhosen uusi pakettikuivaamo tuo varmuutta tilaleipomon tuotantoketjuun. Varastosiiloja tarvitaan niin omaan tuotantoon kuin rahtikuivauksen tueksikin. Luomutuotetun leivontarukiin tasalaatuisuuden hallinta vaatii huolellista viljaerien varastointia.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Rakentaminen
/ 25.4.2023

Mistä lämpöä korjaamohalliin?

Maatilakorjaamoiden lämmityksessä on nähty monenlaista ratkaisua. Usein valinnoissa on pyritty edullisuuteen. Jos lämmitystarve on satunnaista, ei laitteistoon haluta investoida liikaa. Dieselkäyttöiset hallilämmittimet ovat edullisia ja tehokkaita, mutta palokaasut vaativat tuuletusta. Uudeksi suosikiksi ovatkin nousseet infrapunalämmittimet, jotka tuovat lämmöntunteen nopeasti sisäilmaa saastuttamatta.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Rakentaminen
/ 19.4.2023

Mitä tekisin nyt toisin? Biokattila vaihtuisi isompaan

Vuodeksi 2016 uuden 290 hehtolitran alipainekuivaajan ja sen yhteyteen lämpökeskuksen rakentaneella soinilaisella Akonniemen tilalla ei kahdeksan käyttövuoden jälkeen tehtäisi paljoa toisin. Jos sama rakennettaisiin nyt uudelleen, lämpökeskuksen 120 kilowatin biokattila uskallettaisiin suurentaa 200-kilowattiseksi.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Rakentaminen
/ 18.4.2023

Mitä tekisin toisin? Se muutto on kannattanut

Lapualaisen broileritilan Kankaan Broiler Oy:n uutta kasvattamohallia vuonna 2014 ei lähdetty edes yrittämään luvittamaan talouskeskuksen ja aiempien hallien yhteyteen. Uusi paikka löytyi kilometrin päästä, jonne nousi 45 000 linnun halli, sitä lämmittävä lämpökontti ja pari vuotta myöhemmin vielä kuivaamo. Se muutto on kannattanut, tuumaavat isä ja poika, Matti ja Jussi Kangas.

Siirry artikkeliin

  • Rakentaminen
/ 5.4.2023

Hybridihallilla työmukavuutta

Padasjoen Syrjäntaan kylässä sijaitsevalla metsätilalla on sosiaalitilat sisältävä kone-/huoltohalli, joka kelpaisi sisustuslehdenkin kanteen. Traktorin huoltamiseen tarkoitettu halli on viimeisen päälle varusteltu seinälle pieteetillä järjestettyine, vuokramökkien kunnostamiseen ja pienkonehuoltoon tarkoitettuine työkaluineen. Hyvin varustellut keittiö- ja kodinhoitotilat voisivat olla missä tahansa uudessa kodissa.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 23.3.2023

Robottikarusellin tilalle yhdeksän yksittäisrobottia

Vuonna 2015 toimintansa aloittanut, lehmämäärältään tuolloin Suomen suurin navetta Finnmilk Oy vaihtaa lypsyjärjestelmänsä tehokkuuden parantamiseksi robottikarusellista yhdeksään yksittäiseen Lelyn lypsyrobottiin. Samalla navetan toimintaa järjestellään muutenkin ja sitä myös laajennetaan.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Rakentaminen
/ 23.3.2023

Kestävästi tuotettuja possuja, energiaa ja lannoitejakeita

Vehmaalla sijaitseva Pirteä Porsas Oy on tuottanut porsaita kolmen viljelijäosakkaan lihasikaloihin jo reilun neljännesvuosisadan ajan. Sikataloutta on pyritty viime vuosina kehittämään ympäristön kannalta kestävämmäksi taloudellista kannattavuutta unohtamatta. Biokaasun tuotantoon ja lannan jatkojalostukseen perustettu Biopir Oy tuottaa merkittävästi energiaa ja vähentää sekä ilmasto- että vesistöpäästöjä.

Siirry artikkeliin

  • Rakentaminen
  • Talous ja yrittäminen
/ 20.12.2022

Maatilarakentamiselle uskollisena alusta asti

Parkanolaisen rakennusliikkeen Sata-Pirkan Rakennuspalvelun juuret ovat vahvasti maatilarakentamisessa. Vaikka sen merkitys onkin alkuajoista vähentynyt, se on kuitenkin säilynyt koko ajan yhtenä yrityksen tukijalkana. Konehallien ja kuivaamojen asennusta yritys tekee koko maassa, mutta kokonaan maatilarakentamiseen siirtyminen ei ole käytännössä mahdollista.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 19.12.2022

Kaksi kasvuloikkaa 20 vuodessa

Ensiksi 30 lehmän parsinavetasta 60 lehmän pihattoon, sitten nykyaikaiseen 130 lehmän pihattoon. Välissä lypsyaseman vaihto lypsyrobottiin. Investoida pitää, kun toimeentulo halutaan tulevaisuudessakin saada maidontuotannosta.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Euroopan ilmaston muutos on otettava vakavasti
    Viimeaikaiset uutiset vuodenaikaan nähden ...
  • Mobiiliyhteydet kuntoon maaseudulla
    Satelliittipaikannus ja sitä tukevat mobiiliverkot ovat keskeinen osa peltoviljelyä. Eri syistä johtuvat häiriöt aiheuttavat harmia ja suoria tulonmenetyksiä maatiloille....
  • Linssistä kerätään nyt käytännön kokemuksia
    Kahden hehtaarin linssikoe Kouvolan Kimolassa etenee kohti puintia. Tähän asti kasvusto on vastannut odotuksia, mutta syksyllä nähdään, kuinka hyvin matalalle muodostuvat palot saa talteen tavanomaisella puintikalustolla....

Luetuimmat

  • Lampaille elinvoimaa ja terveyttä luomulaitumilta
    Suomenlampaat odottavat rauhallisina karsinoissa keritsemistä ja laidunkauden jatkumista toukokuun viileässä säässä....
  • Kierrätyslannoitteiden levitystä Hämeessä
    Levityspalvelu Tastulan kevään suurin kiire on ohi kesäkuun alussa. Kahdella levitinvaunulla...
  • Vaihtoehtoista kasvatettavaa
    Euroopan ja Suomen viljamarkkinat ovat tänä syksynä varsin täynnä tavaraa ja...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia  olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
  • Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
  • Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
  • Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa.  Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
  • Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
  • Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
  • Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
  • Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
  • Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
2 viikkoa ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa. Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
2 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
2 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
2 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
3 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
3 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
4 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari