Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Rakentaminen

  • Energia
  • Rakentaminen
/ 23.11.2024

Sähköä lannasta

Koivikon Kartano Oy:n uusi biokaasulaitos starttasi juuri talven alla. Maatilayritys hakee ensisijaisesti säästöjä energiakustannuksiin, mutta samalla lannan käyttö tehostuu. Vihreä investointi antaa luomumaidontuottajalle myös uutta imagohyötyä.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Rakentaminen
/ 21.11.2024

Aurinkoa neljällä paneelistolla ja kahdella kääntötekniikalla

Pöytyäläisellä Kiiskin tila Oy:llä on tuotettu aurinkosähköä tavanomaisesta poikkeavilla ratkaisuilla. Viisi vuotta sitten hankittiin kaksi optimaalisesti aurinkoa seuraavaa, kahden akselin varassa kääntyvää paneelistoa. Reilu vuosi sitten otettiin käyttöön kaksi isompaa yksiakselista paneelistoa. Ja virtaa riittää.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 21.11.2024

Viileyttä navettaan

Lehmät viihtyvät viileässä ja kärsivät kuumuudesta monin tavoin. Lämpenevä ilmasto lisää hellepäivien määrää perinteisillä maidontuotantoalueilla, joten navetan viilennys on aina vain tärkeämpää. Eläintilan viilentäminen lisää usein tuotosta ja on hyväksi lehmien terveydelle.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 18.4.2024

Maitotila kylän kyljessä

Keski-Euroopassa isoakaan kotieläintilaa ei välttämättä tarvitse rakentaa kauas asutuskeskuksesta. Johannes Gertenbach tuottaa maitoa aivan Cappelin kylätaajaman tuntumassa eikä 460 lypsylehmän navetta tunnu häiritsevän kyläläisten elämää. Päinvastoin, Gertenbachin navetassa ovet ovat avoinna joka päivä, ja vieraita käy säännöllisesti.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 15.4.2024

Lattiapinnoitus lisää kestävyyttä ja helpottaa puhtaanapitoa

Betonilattiat ovat eläintiloissa kovan rasituksen kohteena. Kulunutta, karkeaa ja halkeillutta betonia on työlästä pestä, ja taudinaiheuttajat voivat jäädä pesuista ja desinfioinnista huolimatta pesimään pintoihin. Sikaloissa ja broilerkasvattamoissa lattioiden pinnoittamisen on todettu olevan hyvä keino, kun halutaan pidentää pintojen käyttöikää, helpottaa pesuja, pienentää tautipainetta sekä parantaa eläinten hyvinvointia.

Siirry artikkeliin

  • Rakentaminen
/ 12.4.2024

Umpilehmien pihatto viimeisteli maidontuotannon laajennuksen Tarvasjoella

Maitotilojen investoinnit ovat viime vuosina olleet vähissä. Vuonna 2023 rahoitettiin 124 navettainvestointia, kun parhaimmillaan on rahoitettu yli 300 investointia vuodessa. Vielä harvemmassa ovat navettarakentajat Etelä-Suomessa. Tupamäen isäntä saattoi syksyllä loppuun investoinnin, joka aloitettiin jo vuosia sitten.

Siirry artikkeliin

  • Rakentaminen
/ 10.4.2024

Katetun vaunukuivurin purkamisessa konstinsa

Korven maatilalla tarpeettomaksi jäänyt Mepu-vaunukuivuri sai uuden elämän itäsuomalaisella tilalla. Koska kuivuri oli asennuksen jälkeen aikanaan katettu, sen purkamisessa ja varsinkin rakennuksesta ulos saamisessa oli omat konstinsa.

Siirry artikkeliin

  • Rakentaminen
  • Talous ja yrittäminen
/ 3.4.2024

Aurinkovoimalat Suomen olosuhteissa

Suomessa on suhteellisen vähän suuria aurinkovoimaloita. Pitkään suurin yksittäinen aurinkopuisto on ollut Nurmossa sijaitseva Atrian aurinkovoimala, teholtaan 5,9 MW. Noin seitsemän hehtaarin alueelle sijoitetut aurinkopaneelit tuottavat uusimman laajennuksen jälkeen vuositasolla noin 9 000 MWh sähköä. Aivan vastikään avattiin Kalajoelle selkeästi suurempi aurinkovoimala, jonka tehoksi ilmoitetaan 13 megawattia eli yli tuplat Nurmoon verrattuna. Tehon tuottamiseksi tarvitaan 24 000 aurinkopaneelia.

Siirry artikkeliin

  • Rakentaminen
/ 2.4.2024

Vaivatta valmiiksi – ja nopeasti

Avaimet käteen -hirsitalotoimitus oli kiireistä vauva-arkea elävälle maatalousyrittäjäpariskunnalle ainoa mahdollisuus. Kun Janne Suokannas haluaa uuden kotinsa olohuoneessa taatusti ajatuksensa irti työpaikastaan, hänen pitää istua sohvalle. Silloin selän taakse jäävät suuret ikkunat ja niistä avautuva näkymä peilloille ja vuonna 2020 valmistuneeseen, lähes sata metriä pitkään pihattonavettaan.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Rakentaminen
/ 21.3.2024

Megan lämpökeskus lämpökonttien tilalle

Kun ilmajokelaisella J.K. Knuuttila Oy:n kotieläintilalla kaksi lämpökonttia tuli käyttöikänsä päähän, munittamohalleja, muita rakennuksia sekä tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavaa kuivaamoa varten investoitiin kerralla uuteen megawatin lämpökeskukseen.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 21.3.2024

Ohrakasken tilalla Salon Kuusjoella rakennettiin 30 emolehmän pihatto

Moni muu lopettaa Suomessa näinä aikoina maataloustuotannon, mutta Ohrakasken tilan yrittäjät rakentavat uutta. Kymmenen vuotta sitten ostetusta pikkutilasta on kasvanut yritys, jonka uusin ja tähän mennessä suurin investointi on emolehmäpihatto.

Siirry artikkeliin

  • Rakentaminen
  • Talous ja yrittäminen
/ 21.3.2024

Maatalouden investoinneissa huolestuttava suunta

Maatalouden kehittäminen ja investoinnit vähenivät edelleen viime vuonna, etenkin karjataloudessa. Vuosien mittaan maatalous on entisestään polarisoitunut, sillä vain puolenkymmenen Ely-keskuksen alueella investoidaan laajemmin. Muualla investoinnit ovat varsin vähäisiä.

Siirry artikkeliin

  • Rakentaminen
/ 18.12.2023

Tee se itse -lisäeristys talon yläpohjaan

Energian hinnan nousu on saanut monet miettimään, miten lämmityskustannuksissa voi säästää. Siihen on useita keinoja, joista rakennuksen yläpohjan lisäeristys on yksi. Se on helppo tehdä, ja myös melko edullinen silloin, kun menetelmä sopii eristettävään rakennukseen. Noin 40 neliön eristäminen asuinrakennuksessa maksoi runsaat 500 euroa ja viikon työn.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 14.12.2023

Biokaasusta apua lannan käsittelyyn

Saksan biokaasubuumi ei osoita laantumisen merkkejä. Rainer Böger hakee lypsykarjatilalleen paitsi tuottoa biokaasulla tuotetusta sähköstä, myös helpotusta lannan käsittelyyn. Tilalla mietitään myös aikaa biokaasulaitoksen käyttöiän jälkeen.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Euroopan ilmaston muutos on otettava vakavasti
    Viimeaikaiset uutiset vuodenaikaan nähden ...
  • Mobiiliyhteydet kuntoon maaseudulla
    Satelliittipaikannus ja sitä tukevat mobiiliverkot ovat keskeinen osa peltoviljelyä. Eri syistä johtuvat häiriöt aiheuttavat harmia ja suoria tulonmenetyksiä maatiloille....
  • Linssistä kerätään nyt käytännön kokemuksia
    Kahden hehtaarin linssikoe Kouvolan Kimolassa etenee kohti puintia. Tähän asti kasvusto on vastannut odotuksia, mutta syksyllä nähdään, kuinka hyvin matalalle muodostuvat palot saa talteen tavanomaisella puintikalustolla....

Luetuimmat

  • Lampaille elinvoimaa ja terveyttä luomulaitumilta
    Suomenlampaat odottavat rauhallisina karsinoissa keritsemistä ja laidunkauden jatkumista toukokuun viileässä säässä....
  • Kierrätyslannoitteiden levitystä Hämeessä
    Levityspalvelu Tastulan kevään suurin kiire on ohi kesäkuun alussa. Kahdella levitinvaunulla...
  • Vaihtoehtoista kasvatettavaa
    Euroopan ja Suomen viljamarkkinat ovat tänä syksynä varsin täynnä tavaraa ja...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia  olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
  • Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
  • Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
  • Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa.  Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
  • Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
  • Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
  • Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
  • Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
  • Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
2 viikkoa ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa. Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
2 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
2 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
2 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
3 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
3 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Beatrice Enrothin ja Jan Stjernbergin viljelemä Turanus oli huhtikuussa kuin nurmikkoa, joten he illmoittautuivat satokisaan. Viljelyn talous kiinnostaa heitä, ja he ovat neuvontajärjestön tehoneuvonnassa, jossa neuvoja käy kolme kertaa kasvukaudessa paikan päällä. Turanus on menossa siemeneksi. Keväällä versoja oli 350 kpl neliöllä, ja se on ruiskutettu vain kerran. Alla on kerääjäkasvi. Säätösalaojitettu lohko talvehti täysin. Lisälannoitus levitettiin kylvökoneen kautta, sillä lannoitteen sijoittaminen ja multaaminen on parantanut tehoa ja satoja. Nollaruutu on harvaa ja ylilannoitusruutu lakoontunut. Video on kuvattu 22.7. Porvoon Hinthaarassa. #satokisa2026 @tilasiemen
4 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari