Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Kotieläintuotanto

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 23.3.2023

Robottikarusellin tilalle yhdeksän yksittäisrobottia

Vuonna 2015 toimintansa aloittanut, lehmämäärältään tuolloin Suomen suurin navetta Finnmilk Oy vaihtaa lypsyjärjestelmänsä tehokkuuden parantamiseksi robottikarusellista yhdeksään yksittäiseen Lelyn lypsyrobottiin. Samalla navetan toimintaa järjestellään muutenkin ja sitä myös laajennetaan.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
  • Kotieläintuotanto
/ 21.2.2023

Karjanlanta – nurmien arvokas lannoittaja

Muuttuva maailman tilanne on nostanut karjanlannan arvoonsa. Lanta on kotoista lannoitetta ja siten myös osa ruokaturvaa. Viljelijälle lanta on edullinen lannoite. Toimillaan viljelijä voi myös vaikuttaa lannan ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Karjanlanta sisältää kaikkia kasvien tarvitsemia ravinteita. Lannan kalium ja fosfori riittää kivennäismailla usein nurmien tarpeeseen. Typpeä nurmet tarvitsevat kivennäismailla eittämättä lisää. Tässä artikkelissa perehdytään lietelantaan typen lähteenä.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 15.2.2023

Kansainvälisen märehtijäkonferenssin pääaiheena maidontuotannon monimuotoisuus

Biodiversiteetti eli monimuotoisuus oli yksi tärkeistä aiheista Pariisissa järjestetyssä märehtijätutkimuksen katsauksessa. Ajankohtaisia esillä olleita teemoja olivat myös maatilojen kustannusten vähentäminen, kestävä tuotanto sekä nurmen käyttö ja valkuaisomavaraisuuden lisääminen.
Järjestyksessään 26. 3R-konferenssi (Rencontres Recherches Ruminants) kokosi yli 600 osallistujaa.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 9.1.2023

Euroopan länsirannikko hakee yhteistyössä maitoalalle kestokykyä

Maidontuotannolla on suuri taloudellinen merkitys Länsi-Euroopassa Atlantin valtamereen rajautuvalla alueella. Ilmasto on maidontuotannolle suotuisa, joten alue, joka ulottuu Skotlannista Azoreille, tuottaa 23 prosenttia Euroopan maidosta. Siihen kuuluu noin 80 000 maitotilaa ja 100 000 maidontuottajayrittäjää ja -työntekijää, ja se työllistää lisäksi meijeriyrityksissä 70 000 henkilöä.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 3.1.2023

Pienempi hiilijalanjälki ja terveemmät linnut

Pieniä määriä säilörehua ja heinää on käytetty jo pitkään kanoille virikerehuna. Muutama kottikärryllinen säilörehua kanalan lattialle tuotuna, heinäpaali tai porkkanasäkki auttavat pitämään linnut tyytyväisinä ja ehkäisevät häiriökäyttäytymistä. Uutta tietoa on, että kanat voivat kattaa merkittävän osan valkuais- ja kivennäistarpeestaan vihreistä kasveista. Uusi rehukonsepti voi mullistaa siipikarjan ruokintakäytännöt.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 19.12.2022

Kaksi kasvuloikkaa 20 vuodessa

Ensiksi 30 lehmän parsinavetasta 60 lehmän pihattoon, sitten nykyaikaiseen 130 lehmän pihattoon. Välissä lypsyaseman vaihto lypsyrobottiin. Investoida pitää, kun toimeentulo halutaan tulevaisuudessakin saada maidontuotannosta.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 27.11.2022

Emomylly laajentaa välikasvatukseen

Huittisissa sijaitseva Emomylly on yksi harvoista yrityksistä, joka investoi isosti sikaloiden tuotantorakennuksiin tänä vuonna. Uusi iso välikasvattamo rakennetaan nykyisen porsitusrakennuksen taakse. Vieroitetut porsaat voivat pian kävellä yhdyskäytävää pitkin niille optimaalisiin oloihin.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 25.10.2022

Valiolaisille maitotiloille lisää ympäristötavoitteita

Valio kertoi alkukesällä uudistavansa maitotilojen vastuullisuusohjelman. Toukokuun alusta 2023 tilat voivat saada lisähintaa maidolleen lehmien laiduntamisesta ja ulkoilusta, luonnon monimuotoisuutta tukevasta viljelystä ja tilan hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävästä työstä.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 7.10.2022

Nuori yrittäjä käänsi muutokset menestykseksi

Tuotantosuunnan vaihtaminen on iso ja pitkäaikainen muutos maatilayrityksessä. Kun siihen lisätään tilan isännän äkillinen menehtyminen ja vastuun ottaa nopeasti 17-vuotias nuori mies, on tilanne jo haastava. Morgan Tudor, nyt 20, on kokenut tämän kaiken ja pyörittää Llsynin maitotilaa Keski-Walesissa nyt kolmatta vuotta menestyksellä.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 4.10.2022

Sonnit sopeutuvat monenlaiseen ruokintaan

Rehujen hinnoilla on suuri merkitys lihantuotannon kannattavuuteen. Todellisen ruokintakustannuksen laskemiseksi on tiedettävä ostorehujen hintojen lisäksi myös omalla tilalla tuotettujen rehujen tuotantokustannukset. Jos säilörehu on laskelmien perusteella edullista suhteessa väkirehuun, säilörehun määrää kannattaa lisätä lihanautojen ruokinnassa siitäkin huolimatta, että kasvunopeus saattaa hidastua. Säilörehun on kuitenkin oltava hyvin sulavaa ja sitä tulee olla riittävästi. Yksi vaihtoehto voi olla myös kokoviljasäilörehu. Lisävalkuainen taas on yleensä turha ja kallis komponetti.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 3.10.2022

Säilörehun onnistuminen valokeilassa

Kuluvana vuonna ruoan ja tuotantopanosten hinnan nousu on koetellut koko maailmaa. Vaikka esimerkiksi rehuviljojen hinnat ovat nyt laskeneet, ne ovat edelleen noin kaksinkertaiset pitkänajan keskiarvoon verrattuna. Paluuta vanhaan hintatasoon tuskin tulee. Nykyiset rehujen hintasuhteet pakottavat miettimään rehustusvaihtoehtoja uudelleen. Sulava säilörehu on edelleen kannattavin vaihtoehto, mutta matalaa D-arvoa kannattaa kompensoida väkirehumäärää nostamalla tämänhetkisillä hinnoillakin.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 15.9.2022

Pihattolehmäkin viihtyy laitumella

Miten robottitila onnistuu laidunnuksessa, millaiset laidunkasvit ja kasvinsuojelu toimivat parhaiten ja miten käytännössä hoidetaan laidunten aidat, kulkuväylät ja vesipisteet? Näitä ja muita erityisesti automaattilypsytilan laiduntamisen haasteita pohdittiin ProAgria Etelä-Pohjanmaan Mainio Maito- ja Pötsi-hankkeiden järjestämissä Leppoisaa laidunnusta robottitilalla –tilaisuuksissa. Tilaisuuksia pidettiin parhaaseen laidunnusaikaan heinäkuussa Ay Hietakorven tilalla Vimpelissä ja Anttilan tilalla Kurikassa.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 2.9.2022

Kotieläintiloilla nyt tarvetta turvata rehuomavaraisuus

Varsinkin sika- ja siipikarjatiloilla herättiin pohtimaan kuluneella ruokintakaudella, miten jatkossa varmistetaan tilan rehuomavaisuus, ettei enää jouduta samalla lailla viljamarkkinoiden armoille kuin viime talvena. Ratkaisu voi löytyä kasvattamalla maatilan omaa varastointitilaa ja lisäämällä yhteistyötä lähiseudun viljatilojen kanssa. Eri toteuttamiskeinoja on paljon tilan tarpeista riippuen, mutta rajallisesti enää tänä syksynä.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 18.8.2022

Maidontuotannon kasvu EU:ssa hidastuu

Maidontuotanto väheni EU-alueella vuonna 2021. Maitotuotteiden maailmanlaajuinen ja eurooppalainen kysyntä on kuitenkin edelleen kasvussa. Tämä kävi ilmi Ranskan kotieläintuotantoinstituutin, Idelen toukokuussa järjestämässä tilaisuudessa, jossa arvioitiin maitomarkkinoiden tilannetta ja tulevaisuutta vuoteen 2031 saakka.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Yksityisteiden hallinto on vaikea asia
    Vuoden 2019 alusta voimaan tullut yksityistielaki ...
  • MaatalousKonemessut 2026 – kaikki saman katon alla
    Helsingin MaatalousKonemessut on Suomen kattavin ja tärkein maa- ja metsätalousalan sisätapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna 8.–10. lokakuuta Helsingin Messukeskuksessa. Messukeskuksen suuret sisätilat mahdollistavat koko alan kattavan ammattitapahtuman, jonne on helppo tulla kaikkialta Suomesta....
  • Maatalouden osakeyhtiöt kannattavat hyvin
    Maatalous on ollut viime vuosina paikoin erittäin kannattavaa. Vuoden 2025 ennakkotietojen mukaan maatalouden yrittäjätulo oli korkeimmillaan 15 vuoteen. Osakeyhtiömuotoisten maatilojen tilinpäätöstietojen mukaan maatalouteen sijoitetun pääoman tuotto oli erinomainen. Kannattavuus oli vahvaa etenkin kotieläintuotannossa, mutta kannattavia yrityksiä on kaikissa tuotantosuunnissa....

Luetuimmat

  • Avoimuus on modernin viljelijän valtti
    Rouhiaisten tilalla Kouvolassa järjestetyissä peltopäivissä nähtiin, kuinka ennakkoluulottomuus uusille kokeiluille voi...
  • KM kokeilee: Tekniikka vastaan varustelu
    Amerikkalaisyhtiöt Apple ja HP kamppailevat ostajien suosiosta osittain samoin, osittain hyvin...
  • Erikoisvihannekset kasvavat Kalannin pelloilla
    Uudenkaupungin Kalannissa Aleksi Uussaari kasvattaa sipulin ja lantun lisäksi mukulaselleriä ja...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
1/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
2 viikkoa ago
View on Instagram |
2/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
2 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
3 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
3 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
3 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
3 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari