Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Kotieläintuotanto

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 25.7.2024

Mihin menet, luomu?

Luomutuotteiden markkinatilanne on tällä hetkellä tukala, kun kuluttajien ostovoima suuntautuu edullisempaan ruokaan. Luomumaidon ahdinko vaikuttaa suoraan tuotannon kannattavuuteen ja luomumaidontuottajien tekemät ratkaisut myös luomuviljamarkkinoihin. Mihin suuntaan luomu menee?

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 8.7.2024

Peltopäivät säilörehuteemalla

Virossa, Latviassa ja Suomessa toimiva Sustainable Silage -hanke järjesti Viron Rakveressä säilörehuteemaisen peltopäivän toukokuun lopulla Voore Farmin pellolla. Paikalle kerääntyi nurmiasiantuntijoita, nurmenviljelijöitä ja sidosryhmien edustajia. Peltopäivillä esiteltiin rehuntuotannon uusia trendejä ja esiteltiin erilaisia uusia innovaatiota nurmenviljelyyn.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 3.7.2024

Summitholm Holsteins tähtää tulevaisuuteen omalla myyntiketjulla

Ontariossa maitoa tuottava Loewithin perhe on tuottanut maitoa lähes 80 vuotta. Nyt yritys päätyi satsaamaan maitotuotteiden myyntiin suoraan kuluttajille. Yrittäjät rakensivat tilameijerin, -myymälän ja myyntiketjun, johon on investoitu viime vuosina yli viisi miljoonaa euroa.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 12.6.2024

Rehun lisäaineilla maidon metaanipäästöistä viidennes pois

Suomalaiset maitotilayrittäjät pitävät ilmastoasioita tärkeinä, mutta ilmastopäästöjä vähentävien toimenpiteiden ei haluta heikentävän eläimen hyvinvointia tai terveyttä tai tuottajan taloudellista asemaa. Lähes kaksi kolmasosaa viime syksynä toteutettuun kyselyyn vastanneista maitotilayrittäjistä arvioi, että on mahdollista samaan aikaan sekä parantaa tilan kannattavuutta että vähentää ympäristöpäästöjä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 31.5.2024

Säilörehun analyysillä parempaan tuottoon

Suomessa säilörehuanalyysejä tekee kolme merkittävää laboratoriota. Laboratorioiden tutkimuspaketit eivät ole täysin yhdenmukaisia, joten kannattaa tutustua pakettien tarkkaan sisältöön erikseen. Myös hinnoissa on eroa. Valio ei kerro hintojaan ulkopuolisille.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 30.5.2024

Viljelijävaihto oli ainutlaatuinen kokemus

Seitsemän suomalaista karjatilayrittäjää hajaantui helmikuussa viideksi päiväksi kuudelle eri walesilaistilalle. Yrittäjät hyppäsivät mukaan paikallisten karja- ja lammastilojen arkisiin töihin. Samalla haettiin uusia ideoita ja näkökulmia omaan yrittämiseen. Yhdessä tehdessä avautui mahdollisuus keskustella syvällisesti tilojen käytännöistä, ja kotiin palattua kotitilalla asioita katsottiin aivan eri silmillä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 13.5.2024

Syysrypsiä nautatilan viljelykiertoon

Karjatiloilla voi olla peltoalaa yli vuotuisen rehuntuotantotarpeen. Ylijäävä peltoala vähentää tilan viljelyintensiteettiä tai pelloille voi etsiä vaihtoehtoiskäyttöä. Perinteisen viljanviljelyn lisäksi yksi vaihtoehto voisi olla viljelykiertoa monipuolistavan syysrypsin viljely.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 2.5.2024

Huolena rehuviljojen laatu, riittävyys ja hometoksiinit

Hankalan kasvukauden jäljiltä osalle tiloista jäi puintien jälkeen käteen hädin tuskin rehuviljaksi kelpaavaa viljaa. Lihasikatiloilla on pärjätty näiden viljojen kanssa kohtuullisen hyvin, mutta osalla emakkotiloista tilanne on toinen. Homemyrkyt aiheuttavat ongelmia porsastuotannossa ja emakkotiloilla onkin tarvittu homemyrkynsitojia.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 18.4.2024

Maitotila kylän kyljessä

Keski-Euroopassa isoakaan kotieläintilaa ei välttämättä tarvitse rakentaa kauas asutuskeskuksesta. Johannes Gertenbach tuottaa maitoa aivan Cappelin kylätaajaman tuntumassa eikä 460 lypsylehmän navetta tunnu häiritsevän kyläläisten elämää. Päinvastoin, Gertenbachin navetassa ovet ovat avoinna joka päivä, ja vieraita käy säännöllisesti.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 15.4.2024

Lattiapinnoitus lisää kestävyyttä ja helpottaa puhtaanapitoa

Betonilattiat ovat eläintiloissa kovan rasituksen kohteena. Kulunutta, karkeaa ja halkeillutta betonia on työlästä pestä, ja taudinaiheuttajat voivat jäädä pesuista ja desinfioinnista huolimatta pesimään pintoihin. Sikaloissa ja broilerkasvattamoissa lattioiden pinnoittamisen on todettu olevan hyvä keino, kun halutaan pidentää pintojen käyttöikää, helpottaa pesuja, pienentää tautipainetta sekä parantaa eläinten hyvinvointia.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 21.3.2024

Ohrakasken tilalla Salon Kuusjoella rakennettiin 30 emolehmän pihatto

Moni muu lopettaa Suomessa näinä aikoina maataloustuotannon, mutta Ohrakasken tilan yrittäjät rakentavat uutta. Kymmenen vuotta sitten ostetusta pikkutilasta on kasvanut yritys, jonka uusin ja tähän mennessä suurin investointi on emolehmäpihatto.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 28.2.2024

Karjan vienti elävänä pitää Australian karjataloutta nosteessa

Australia on valtava maa, jossa myös viljelyolosuhteet vaihtelevat valtavasti. Suurin osa maasta on kuitenkin hyvin kuivaa ja soveltuu vain lihantuotantoon laiduntamalla. Australiassa on joitakin maailman suurimpia karjatiloja, joilla ainakin juuri nyt menee hyvin. Jos karjan vienti elävänä kielletään, voi tilanne olla toinen.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 15.2.2024

Miljardeja kotieläimiä kuljetetaan maasta toiseen EU-alueella

Suomalaiset tuotantoeläimet elävät pääsääntöisesti koko elämänsä samassa maassa, Suomessa. Toisin on EU-maissa Tanskasta etelään. Miljoonat nelijalkaiset kuljetetaan maasta toiseen elämänsä aikana. Jos otetaan lukuihin mukaan myös siipikarja, määrä kasvaa miljardeihin. Eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien puolustajat, mukaan lukien pohjoiset jäsenmaat ovat jo vuosia toimineet massiivisia kuljetuksia vastaan. Komissio julkisti eläinkuljetuksia koskevan asetusehdotuksen joulukuussa 2023.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 15.2.2024

Yhteisnavetta uuden ajan edessä

Maatalouden rakennemuutos asettaa haasteita myös maatilojen sukupolvenvaihdoksille. Mikäli jatkajia ei yrittäjäperheen piiristä löydy, on vaihtoehtoina joko tuotannon alasajo tai tilan myynti vapailla markkinoilla. Juvalainen luomumaitoa tuottava Juvan Muumaa Ay valmistautuu jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Ennen vesistö yhdisti, nyt erottaa
    Ruotsin ja Suomen yhteisestä 800 vuoden historiasta ...
  • Puimurimarkkinakatsaus 2026: Parempia aikoja odotellessa
    Puimurimarkkinat matelevat vuosi vuodelta laskusuhdanteessa. Kuluneelle puintikaudelle myytiin ainoastaan 73 uutta leikkuupuimuria. Kauppiaiden usko markkinoiden palautumiseen ei kuitenkaan vielä ole loppunut, sillä jossain vaiheessa investointivelkaa on ryhdyttävä lyhentämään....
  • Älä missään nimessä keskity strategiaan
    Minulla on työhuoneen seinällä paperi, jossa lukee ...

Luetuimmat

  • Kotimaiselle biokaasulle olisi tilausta
    Uusiutuvan kaasun käyttö kasvaa Suomessa, mutta kotimainen tuotanto ei vielä riitä...
  • Näyttöpintaa on harvemmin liikaa
    Kirjoitan tätä juttua pöytätietokoneella, jossa on kiinni kaksi 32-tuumaista, 4k-tarkkuudella toimivaa...
  • Ruokailoa onnellisen ruuan maassa
    Voiko ruoka olla onnellista? Sitä sopii kysyä Kansallinen ruokastrategia 2040:n valmistelijoilta,...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
2 kuukautta ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
3 kuukautta ago
View on Instagram |
2/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
3 kuukautta ago
View on Instagram |
3/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
3 kuukautta ago
View on Instagram |
4/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
3 kuukautta ago
View on Instagram |
5/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
3 kuukautta ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
3 kuukautta ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
3 kuukautta ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
3 kuukautta ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari