Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Kotieläintuotanto

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 24.2.2025

Lomittajat-sarja sai Maitoyrittäjien palkinnon Vuoden 2024 Maitoteko

Maitoyrittäjät ry:n vuoden 2024 Maitoteko -palkinnon on saanut Lomittajat-televisiosarjassa mukana olleet maatalouslomittajat sekä sarjan tuottajat. Palkinto luovutettiin lomittajille Sarkamessujen yhteydessä järjestetyssä Maitoyrittäjien MaitoSummit-tilaisuudessa Seinäjoella.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 18.2.2025

Maidon tarve kasvaa

Maidontuotannon kestävyyteen ja lypsykarjan hyvinvointiin keskittyneessä tapahtumassa nousi esiin proteiinin kasvava tarve. Maitoa tarvitaan siis lisää tulevaisuudessa eli on lupa lypsää.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 2.2.2025

Ruuhka-Suomessa asuva lihakarja saa pellot tuottamaan

Karjanlantaa ja nurmea kaivataan Etelä-Suomen viljavoittoisille pelloille. Vaikka tuet jäävät pienemmiksi, Einolan lihatilalle sijainnista ruuhka-Suomessa on useita hyötyjä.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Koneet ja tekniikka
  • Kotieläintuotanto
  • Metsätalous
  • Näyttelyt
  • Rakentaminen
  • Uutiset
/ 20.1.2025

Maatilarakentamisen, energian ja metsätalouden ammattilaistapahtuma SarkaMessut kutsuvat Seinäjoelle 31.1.–1.2.

Seinäjoen Sarkamessut toimivat tiedon, taidon ja tekijöiden näyttämönä. Kaksipäiväisestä ammattilaistapahtumasta on tulossa messuhistorian kattavin, sillä mukana on tuttujen toimijoiden lisäksi paljon uutta, erilaista ja ennen kaikkea ajankohtaista.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 13.1.2025

Lypsylehmien nurmirehuvaltaisen ruokintamallin ilmasto- ja talousvaikutukset

Kaikki tuotanto aiheuttaa ympäristökuormitusta. Maataloudessa yksi kuormituslähde on peltoviljely, joka vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään. Viljanviljely tuottaa suuremman päästön kuin nurmiviljely, joten nurmen osuuden lisääminen nautojen ruokinnassa pienentää ilmastokuormitusta ja tätä kautta maidon hiilijalanjälkeä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 1.12.2024

Navetan suunnittelu vaatii paljon aikaa

Navettainvestoinnit ovat pitkiä projekteja. Niiden suunnitteluun kuluu helposti neljä vuotta. Parin hyvin hiljaisen vuoden jälkeen navettarakentaminen näyttää Suomessa piristymisen merkkejä. Kareman tila Akaassa rakensi yhden robotin pihaton.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 21.11.2024

Viileyttä navettaan

Lehmät viihtyvät viileässä ja kärsivät kuumuudesta monin tavoin. Lämpenevä ilmasto lisää hellepäivien määrää perinteisillä maidontuotantoalueilla, joten navetan viilennys on aina vain tärkeämpää. Eläintilan viilentäminen lisää usein tuotosta ja on hyväksi lehmien terveydelle.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 5.11.2024

Lampaiden laidunnus saa jatkoa aurinkopuistossa

Lampuri Tiina Jokelan 45-päinen lammaskatras laidunsi koko viime kesän energiayhtiö Solarigon aurinkopuistossa Hirvensalmella. Pilottikesän kokemukset olivat niin positiiviset, että jatkoa seuraa tulevina vuosina. Laidunnus paneelien lomassa ei juuri poikkea tavallisesta laidunnuksesta, joskin siinä on omat niksinsä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 31.10.2024

Valkuaista, muttei hinnalla millä hyvänsä

Maataloudessa on nähty viime vuosina voimakkaita muutoksia ruokinnan kustannuksissa. Vuonna 2022 viljan ja rypsin hinnat lähtivät reippaaseen nousuun, jonka seurauksena moni yrittäjä pohti luopumista tuontirypsin käytöstä kokonaan. Rehukustannukset ovat maitotilan isoin kuluerä ja ruokinnan onnistuminen vaikuttaa maidon määrään, pitoisuuksiin sekä eläinten terveyteen. Ruokinnan optimoinnista puhutaan, kun huomioidaan eläimen tarpeet, tuotteesta saatava hinta sekä rehujen hinnat.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Koneet ja tekniikka
  • Kotieläintuotanto
/ 24.10.2024

Aktiivisuusantureiden toimintaperiaate

Aktiivisuusantureiden keräämää tietoa käsittelee tietokoneohjelmisto ja sen algoritmi, joka on tiedonkäsittelyn taustalla oleva joukko matemaattisia, tarkkoja ohjeita. Algoritmi käsittelee lehmän aktiivisuus-, syönti- ja märehtimisdatan ja havainnollistaa ne tietokoneohjelmistossa kuvaajina tai raportteina. Tietokoneohjelmisto voi toimia lypsykarjatilan tuotannonohjausjärjestelmän yhteydessä tai erillisenä järjestelmänä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Koneet ja tekniikka
  • Kotieläintuotanto
/ 24.10.2024

Aktiivisuusanturit apuna lypsylehmien seurannassa

Aktiivisuusantureita käytetään maailmanlaajuisesti lypsylehmien käyttäytymisen, hyvinvoinnin ja terveydentilan seurannan apuvälineenä. Saatavilla onkin useita perusominaisuuksiltaan samankaltaisia aktiivisuusanturijärjestelmiä. Päivittäisestä käytöstä huolimatta aktiivisuusantureiden toimintaperiaatteet voivat jäädä tuottajalle epäselviksi heikentäen käyttäjäkokemusta ja vähentäen luottamusta niiden toimintaan. Kiiman aktiivisuusanturit kyllä tunnistavat, mutta sairas lehmä ei välttämättä löydy aktiivisuusanturin avulla, pohtivat virolaiset lypsykarjatilalliset kyselytutkimuksessamme. Aktiivisuusantureiden keräämää tietoa käsittelee tietokoneohjelmisto ja sen algoritmi, joka on tiedonkäsittelyn taustalla oleva joukko matemaattisia, tarkkoja ohjeita. Algoritmi käsittelee lehmän aktiivisuus-, syönti- ja märehtimisdatan ja havainnollistaa ne tietokoneohjelmistossa kuvaajina tai raportteina. Tietokoneohjelmisto voi toimia lypsykarjatilan tuotannonohjausjärjestelmän yhteydessä tai erillisenä järjestelmänä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
  • Kotieläintuotanto
/ 21.10.2024

Kuivuus ohjaa nurmituotannon kehittämistä

Nurmentuotannon ammattilaiset kokoontuivat tänä vuonna Alankomaihin pohtimaan, miten nurmentuotantoa voi kehittää kestämään kuivuutta ja tuottamaan parempaa satoa aiempaa pienemmällä typpilannoituksella. Nyt suosiossa ovat yrttipitoiset nurmiseokset, ja laidunnuksessa kiinnostavat laidunpyörät ja virtuaaliaidat.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 17.10.2024

Voihan valkuainen!

Naudat tarvitsevat valkuaista kudosten rakennusaineiksi ja tuotoksen ylläpitämiseksi. Pohjoismaisen rehuarvojärjestelmän mukaisesti valkuaisen määrää ilmaistaan ohutsuolesta imeytyvänä valkuaisena (OIV) tai raakavalkuaisena (rv). Usein näiden käsitteiden merkitykset sekoittuvat.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 4.10.2024

Maitotilalla hyvät kokemukset säilötystä oljesta seosrehussa

Kuortanelaisella Yli-Hynnilän lypsykarjatilalla on jo pitkä kokemus silputun ja laakasäilöön happosäilötyn oljen käytöstä seosrehussa. Säilöntä onnistuu, vaikka olki olisi kosteaakin, joskin korjuu on ylimääräinen työvaihe puintien keskellä. Valmiiksi silputtu olki säästää kuitenkin talven ruokinnassa aikaa ja energiaa.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Ennen vesistö yhdisti, nyt erottaa
    Ruotsin ja Suomen yhteisestä 800 vuoden historiasta ...
  • Puimurimarkkinakatsaus 2026: Parempia aikoja odotellessa
    Puimurimarkkinat matelevat vuosi vuodelta laskusuhdanteessa. Kuluneelle puintikaudelle myytiin ainoastaan 73 uutta leikkuupuimuria. Kauppiaiden usko markkinoiden palautumiseen ei kuitenkaan vielä ole loppunut, sillä jossain vaiheessa investointivelkaa on ryhdyttävä lyhentämään....
  • Älä missään nimessä keskity strategiaan
    Minulla on työhuoneen seinällä paperi, jossa lukee ...

Luetuimmat

  • Kotimaiselle biokaasulle olisi tilausta
    Uusiutuvan kaasun käyttö kasvaa Suomessa, mutta kotimainen tuotanto ei vielä riitä...
  • Näyttöpintaa on harvemmin liikaa
    Kirjoitan tätä juttua pöytätietokoneella, jossa on kiinni kaksi 32-tuumaista, 4k-tarkkuudella toimivaa...
  • Ruokailoa onnellisen ruuan maassa
    Voiko ruoka olla onnellista? Sitä sopii kysyä Kansallinen ruokastrategia 2040:n valmistelijoilta,...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
2 kuukautta ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
3 kuukautta ago
View on Instagram |
2/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
3 kuukautta ago
View on Instagram |
3/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
3 kuukautta ago
View on Instagram |
4/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
3 kuukautta ago
View on Instagram |
5/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
3 kuukautta ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
3 kuukautta ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
3 kuukautta ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
3 kuukautta ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari