Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Kotieläintuotanto

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 15.8.2025

Tehokkuutta säilörehuntuotannon ravinteiden hallintaan varsinaissuomaisilla pilottitiloilla

Vuonna 2023 alkaneessa ja ensi joulukuussa päättyvässä Sustainable Silage -hankkeessa tavoitteena on ravinnehävikin pienentäminen säilörehuntuotantoketjussa. Hankkeessa on mukana yhteensä 25 pilottitilaa Suomesta, Virosta ja Latviasta. Jo tässä vaiheessa suomalaiset ovat oppineet esimerkiksi sinimailasen, maissin ja sudaninruohon viljelystä uusia käytäntöjä virolaisilta tiloilta. Virolaiset ja latvialaiset taasen saivat oppia suomalaisesta tavasta tuottaa laadukasta säilörehua sekä havainnoida nurmia ja maata.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 5.8.2025

Matkalla kohti uutta robottinavettaa

Alangon tilalla Pohjois-Pohjanmaalla on keskitytty jo pidempään maidontuotantoon. Lehmämäärä on kuitenkin ollut suhteellisen pieni, joten peltoala on riittänyt myös viljan tuottamiseen myyntiin. Pieneksi jäänyt parsinavetta on aiheuttanut viime vuosina kipuilua tilan kehittämisen suhteen. Eläintuotannossa halutaan pysyä, mutta mikä olisi järkevin tapa ottaa seuraava askel?

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Ulkomaat
/ 4.8.2025

Alankomaalainen Farm Nescio on tottunut tekemään maidontuotannon historiaa

Alankomaiden ensimmäinen automaattilypsytila aloitti lypsyrobotin käytön vuonna 1992. Parinkymmenen vuoden päästä siitä automatisoitiin ruokinta, ja nyt tila testaa lannankäsittelyjärjestelmää, joka erottelee lehmien tuottaman lannan kolmeen jakeeseen.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 31.7.2025

Huittisten vankilan luomutilalla päätuotanto on karjataloudessa

Huittisten vankilassa viljelyn osalta tämä vuosi menee pitkälti tulvatuhoja korjatessa.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 28.7.2025

Suomen Lantakaasulla tiivis investointitahti – ensimmäinen iso biokaasulaitos harjassa

Suomen Lantakaasun ensimmäinen iso biokaasulaitos eli Nurmon laitos on nyt harjassa. Jatkoa seuraa pian Kiuruvedellä ja lisäksi rakenteilla on jo kaksi Kiuruveden satelliittilaitosta. Lantakaasulla on selvityksessä kolme muutakin laitoshanketta seuduilla, joille myös kansainvälinen pääomasijoittaja on kaavailemassa biokaasutuotantoa. Lantakaasun osaomistajalla St1 Biograftilla on vahva usko biokaasuun.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 24.7.2025

Kaistin tilalla tavanomaiset siat vaihdettiin luomukanoihin

Luomuun siirryttiin kannattavuuden ja maan kasvukunnon parantamiseksi sekä terveyssyistä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 18.7.2025

Turvallisuuden, tehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden tulevaisuus hevosalalla

Maaliskuun lopussa Kylämäen Hevostilalla Marttilassa kokoonnuttiin kehittämään hevosalan työolosuhteita osana EUnetHorse-hanketta.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 3.6.2025

Puna-apilan viljely ja käyttö lypsylehmien ruokinnassa

Symbioottiset typensitojabakteerit sitovat ilmakehän typpeä puna-apilan juuristossa. Vaihtokauppana bakteerit saavat kasveilta sokereita. Kumppanuus hyödyttää molempia, myös viljelyn näkökulmasta. Biologisen typensidonnan ansiosta kasvi pärjää vähemmällä lannoituksella, apilan paalujuuri muokkaa maata ja edistää maan mikrobitoimintaa sekä maaperän viljavuutta kokonaisuudessaan. Nurmipalkokasvit ovat myös maittavaa rehua, mikä näkyy maitotuotoksessa. Nurmipalkokasvien viljelyssä on silti haasteensa ja rehukäytössä huomioitavaa, epävarmuuksia kiistämättä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 22.5.2025

Nurmiviljely ruotsalaistilan voimana

Skogsgårdin tilalla Ruotsin Getingessä 240 lypsylehmän tilaa perheensä kanssa pyörittävä Anna Carlsson luottaa nurmikasvien voimaan. Luomutilalla kiertolaidunnetaan intensiivisesti vähintään viisi kuukautta vuodesta kustannustehokkuutta korostaen. Lisäksi säilörehunurmilta korjataan 8 000–10 000 kuiva-ainekilogramman hehtaarisatoja vuodesta toiseen. Viime syksynä tila palkittiin Elmia-näyttelyssä Ruotsin valtakunnallisina laidunmestareina.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 8.5.2025

Italialaisella Rio Storton tilalla haluttiin rakentaa tulevaisuuden navetta

Rio Storton tilan omistaja halusi rakentaa tulevaisuuden navetan. Runsaan sadan lehmän karjan lypsy, ruokinta, lannanpoisto, sorkkakylpy sekä pihaton viilennys ja valaistus on automatisoitu. Investointi oli mittava, mutta tilalla uskotaan sen tuovan myös isot tuotot, joista osa tulee suoramyynnistä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 10.4.2025

Lypsyasema vaihtui kuuteen robottiin

Knuutin tilalla on tuotettu maitoa pitkään ja monella menetelmällä. Tilaa on kehitetty jatkuvasti ja nyt haluttiin siirtyä automaattilypsyyn monen eri tekijän summana. Samalla oli järkevää kasvattaa lehmämäärää.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 7.4.2025

Siirtymäajan päättyminen lähestyy: Huomio sikalan ritilöihin

Sikalaritilät kestävät käytössä materiaalista riippuen 10–25 vuotta. Kiinteän lattiapinta-alan siirtymäaika päättyy 2,5 vuoden päästä. Hyväkuntoisia ja toimivia rakenteita ei juurikaan ole vaihdettu etupainotteisesti. Remonttien yhteydessä uudet vaatimukset kannattaa jo huomioida esimerkiksi sulkemalla ritilöiden aukkoja mattojen avulla, jolloin rei’itys saadaan asetuksen mukaisiksi.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 20.3.2025

MaitoKourimon tilalla tavoitteena helppohoitoinen ja toimiva hiehola

MaitoKourimon lypsylehmät ja niiden hoitajat ovat saaneet nauttia uudesta automaattilypsypihatosta jo muutaman vuoden ajan. Vanha lypsynavetta piti jäädä nuorkarjan käyttöön, mutta sen uudistaminen osoittautui kuitenkin liian vaativaksi. Hiehoille on tehty nyt uusi pihatto lypsynavetan rinnalle.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 4.3.2025

Menestystekijänä luonnon monimuotoisuus

Kokocińskin perheyritys Snowidowossa on Puolan 190 000:sta maitotilasta maitotuotokseltaan kolmanneksi paras. Tilan yrittäjä, biologi Patryk Kokociński, on saanut Puolassa paljon tunnustusta myös ympäristönsuojelusta. Luonnon monimuotoisuutta voi edistää samanaikaisesti sekä ympäristön että maatilan eduksi.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Ennen vesistö yhdisti, nyt erottaa
    Ruotsin ja Suomen yhteisestä 800 vuoden historiasta ...
  • Puimurimarkkinakatsaus 2026: Parempia aikoja odotellessa
    Puimurimarkkinat matelevat vuosi vuodelta laskusuhdanteessa. Kuluneelle puintikaudelle myytiin ainoastaan 73 uutta leikkuupuimuria. Kauppiaiden usko markkinoiden palautumiseen ei kuitenkaan vielä ole loppunut, sillä jossain vaiheessa investointivelkaa on ryhdyttävä lyhentämään....
  • Älä missään nimessä keskity strategiaan
    Minulla on työhuoneen seinällä paperi, jossa lukee ...

Luetuimmat

  • Kotimaiselle biokaasulle olisi tilausta
    Uusiutuvan kaasun käyttö kasvaa Suomessa, mutta kotimainen tuotanto ei vielä riitä...
  • Näyttöpintaa on harvemmin liikaa
    Kirjoitan tätä juttua pöytätietokoneella, jossa on kiinni kaksi 32-tuumaista, 4k-tarkkuudella toimivaa...
  • Ruokailoa onnellisen ruuan maassa
    Voiko ruoka olla onnellista? Sitä sopii kysyä Kansallinen ruokastrategia 2040:n valmistelijoilta,...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
2 kuukautta ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
3 kuukautta ago
View on Instagram |
2/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
3 kuukautta ago
View on Instagram |
3/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
3 kuukautta ago
View on Instagram |
4/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
3 kuukautta ago
View on Instagram |
5/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
3 kuukautta ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
3 kuukautta ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
3 kuukautta ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
3 kuukautta ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari