Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Kotieläintuotanto

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 28.5.2026

Tukea laitumen kunnostukseen ja hoitoon

Hirvasojan niityllä Hirvaksen kylässä Marttilassa laiduntaa kesäaikaan kymmenen uuhen lammaskatras. Laitumen peruskunnostukseen ja petoaidan pystytykseen haettiin tukea Helmi-ohjelmasta.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
  • Kotieläintuotanto
/ 27.5.2026

Varsinaissuomalaisella hevostilalla sata hehtaaria nurmea hevosille

Nurmikasvit ovat hevosille samoja kuin naudoille, mutta niiden viljely ja korjuu poikkeavat maito- tai lihanautatilojen menetelmistä. Kylämäen hevostila Marttilassa kasvattaa nurmia laitumeksi, kuivaheinäksi ja säilörehuksi. Valtaosan rehusta syövät omat hevoset, osa menee hoitohevosten suihin.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kasvinviljely
  • Kotieläintuotanto
/ 25.5.2026

Säilörehukäsittely hävittää rikkakananhirssin siementen itävyyden

Rikkakananhirssi on viime aikoina levittäytynyt nopeasti Suomessa aiheuttaen merkittävää haittaa eri viljelykasveilla, kuten nurmilla ja kevätviljoilla. Alkukesän lämpimät jaksot edistävät rikkakananhirssin menestymistä. Se on hyvin kilpailukykyinen, tuottaa suuren siemensadon ja on vastustuskykyinen useille rikkakasvien torjunta-aineille. Rikkakananhirssi voi taimettua pitkin kasvukautta, mikä lisää haastetta torjuntaan. Jos kasvi ehtii siementää, siemenet säilyvät maaperän siemenpankissa hyvinkin pitkiä aikoja. Korjuu säilörehuksi osoittautui tehokkaaksi keinoksi siementen itävyyden estämisessä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 21.5.2026

Maatalousyhtymä Lähteenmäki varautuu useilla kasvilajeilla: monipuolisuus vähentää sääriskejä

Useiden kasvilajien viljely rehuksi vähentää riskejä. MTY Lähteenmäen pelloilla monilajisuus toteutuu sekä nurmiseoksissa että erillään viljeltävissä kasveissa. Nurmen ohella kasvatetaan maissia ja kokoviljasäilörehua. Monilajinen viljely johtaa monipuoliseen seosrehuun, jolla on saatu paljon maitoa.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 19.5.2026

Metaanipäästöjä vähentävä rehunlisäaine vedettiin pois käytöstä

Vaikka rehunlisäaine Bovaer läpäisi EFSA:n tunnetusti erittäin tiukan hyväksyntämenettelyn, kuluttajien hyväksyntää se ei saanut. Pohjoismaista Bovaerin jo laajasti käyttöönottaneet Tanska ja Norja luopuivat sen käytöstä. Suomessa ja Ruotsissa ehdittiin testata ainetta joillakin kymmenillä tiloilla.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 5.5.2026

Raakavalkuainen naudan ruokinnassa – mitä se oikeasti kertoo?

Typpeä sisältävä rehuvalkuainen on naudan ruokinnan kalleimpia komponentteja. Nykyisin sen määrää mitataan ohutsuolesta imeytyvänä valkuaisena (OIV). Rehuanalytiikan alkuaikoina valkuaisen määrä ilmoitettiin raakavalkuaisena, ja tämä perusanalyysi on yhä käytössä. Raakavalkuaisen tulkinta on kuitenkin monesti jäänyt vuosikymmenten takaiseen ajatteluun.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 23.4.2026

Maidontuotannon tulokset 2000–2025: Neljännesvuosisata melkoista kehitystä

2000-luku eli 25 vuotta on tuonut suomalaisten lehmien keskituotokseen noin 2 500 kiloa lisää maitoa. Automaattilypsyn osuus on kasvanut reippaasti. Ayrshiret vaihtuvat vähitellen holsteineihin. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on maailman kymmenen parhaan keskituotoksen ryhmässä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 5.3.2026

Mitä turpeen tilalle? Kuivikemateriaalit vertailussa

Tarve uusille turvetta korvaaville ja täydentäville materiaaleille on suuri, sillä Luke arvioi jo vuonna 2023 kuiviketurpeen myynnin puolittuvan vuoteen 2028 mennessä. Kuiviketurpeen saatavuus on kriittisintä broileritiloilla, joista yli 90 prosenttia käyttää yksinomaan turvetta. Turvevapaa ruokaketju -hankkeessa testattiin 16 eri vaihtoehtoa. Vaikka selkeää voittajaa on vaikea valita, löytyi joukosta hyviä yllättäjiä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 26.2.2026

Maissilla on monta etua säilörehukasvina

Maissilla on useita valtteja nurmisäilörehuun verrattuna. Se tasaa rehuntuotannon riskejä ja viljelyn työhuippuja, ja sopii muiden kotoisten rehujen kaveriksi. Yksi Suomen maissikeskittymistä on Hämeenlinnan Lammilla, jossa tutustuttiin syyskuussa maissin viljelyyn ja käyttöön.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 10.10.2025

Härkäpapu puituna lypsykarjan rehuksi

Naudat ovat luonnostaan valkuaisomavaraisia eläimiä, ja märehtijöinä tulisivat toimeen pelkällä nurmirehulla. Nykyaikaisessa maidontuotannossa hyödynnetään kuitenkin sekä viljaa että lisävalkuaisrehuja, jotta lypsylehmien tuotantopotentiaali saadaan täysimääräisesti käyttöön. Yleisin lisävalkuaisrehu on rypsirouhe. Lähes kaikki rypsi kuitenkin tuodaan ulkomailta, mikä heikentää rehuketjun omavaraisuutta ja lisää riippuvuutta tuontipanoksista.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 1.10.2025

Automaattilypsy lisääntyy Irlannissa

Irlannissa nurmen- ja maidontuotannon kytkeytyminen toisiinsa on vahvaa. Intensiivinen kiertolaidunnus ja alhainen kustannusrakenne on ollut maan maidontuotannon menestystekijänä jo kauan. Vain noin kolme prosenttia maan maitotiloista on tällä hetkellä automaattilypsytiloja ja 90 prosentilla heistä on käytössä ABC-laidunnusjärjestelmä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 29.9.2025

Rehualalla investoidaan ja halutaan kotimaisia raaka-aineita

Kotieläintuotannon rakennemuutos on ollut viime vuosina vauhdikasta. Rehuseosten kokonaisvalmistus on kuitenkin pysynyt melko vakaana viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kotieläintuotannon muutokset näkyvät broilerirehujen valmistuksen kasvuna, sikarehujen valmistus on vastaavasti pudonnut. Naudanrehujen määrä on säilynyt melko tasaisena.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 26.9.2025

Niittokorkeudella on väliä

Kainuun ammattiopisto Seppälän pellonpiennarpäivässä päästiin näkemään läheltä niittokorkeuden vaikutuksia kasvustoon havaintokoelohkolla.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 25.9.2025

Kelluva navetta herättelee ajatuksia maailman pelastamisesta

Rotterdamissa on Euroopan suurin satama. Sen keskellä, yli puolen miljoonan asukkaan kaupungissa on vedessä kelluva navetta. Suomesta katsottuna ajatus tuntuu pähkähullulta, mutta paikan päällä mieli voi muuttua. Hankkeen perustajat pyrkivät ratkomaan sillä maailman suurimpia ongelmia.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Puimurimarkkinakatsaus 2026: Parempia aikoja odotellessa
    Puimurimarkkinat matelevat vuosi vuodelta laskusuhdanteessa. Kuluneelle puintikaudelle myytiin ainoastaan 73 uutta leikkuupuimuria. Kauppiaiden usko markkinoiden palautumiseen ei kuitenkaan vielä ole loppunut, sillä jossain vaiheessa investointivelkaa on ryhdyttävä lyhentämään....
  • Älä missään nimessä keskity strategiaan
    Minulla on työhuoneen seinällä paperi, jossa lukee ...
  • Kylmä hiehohalli ja lämmin vasikkala toivat lypsäville lisää tilaa
    Joonas Mattilan ja Anu Järvisen tilalla nuorkarjalle rakennettiin uudet pihatot, jotta lypsylehmille saatiin lisää tilaa vanhaan navettaan. NHK-Keskuksen suunnittelemassa investoinnissa päädyttiin kahteen erilliseen rakennukseen: lämpimään vasikkalaan ja varsin kustannustehokkaaseen kylmään hiehohalliin....

Luetuimmat

  • Tehopuimuri käytettynä
    Uusi tehopuimuri on kallis investointi merkistä riippumatta. Puintitehoa voi kuitenkin hakea...
  • Kotimaiselle biokaasulle olisi tilausta
    Uusiutuvan kaasun käyttö kasvaa Suomessa, mutta kotimainen tuotanto ei vielä riitä...
  • Näyttöpintaa on harvemmin liikaa
    Kirjoitan tätä juttua pöytätietokoneella, jossa on kiinni kaksi 32-tuumaista, 4k-tarkkuudella toimivaa...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
2 kuukautta ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
3 kuukautta ago
View on Instagram |
2/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
3 kuukautta ago
View on Instagram |
3/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
3 kuukautta ago
View on Instagram |
4/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
3 kuukautta ago
View on Instagram |
5/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
3 kuukautta ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
3 kuukautta ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
3 kuukautta ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
3 kuukautta ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari