Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Kotieläintuotanto

  • Kotieläintuotanto
/ 18.8.2021

Euroopan maidontuotanto ja -vienti jatkavat kasvuaan

Euroopan länsilaidalla brexit näkyy brittien viennissä. Yhdistynyt kuningaskunta vei yli 90 prosenttia vähemmän maitoa ja kermaa ja kaksi kolmasosaa vähemmän…

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 12.7.2021

Viljelysuunnittelua hanhien ehdoilla

Valkoposkihanhet tekivät tuhojaan tänäkin keväänä itärajan pinnassa. Lintuparvet kiusaavat erityisen paljon luomukarjatiloja, joille apilapitoiset nurmet ovat välttämättömyys. Apila näyttää maistuvan hyvin luonnonsuojelulain nojalla suojelluille valkoposkihanhillekin. Arvokkaasta sadosta voi yli puolet hävitä lintujen suihin.

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
  • Kotieläintuotanto
/ 28.6.2021

Ennakkosuunnittelulla ja ripeillä liikkeillä sujuvaa lietteen levitystä

Luomumaitoa tuottavalla Tikan Maatilalla peltojen lannoitus perustuu kokonaisuudessaan oman lietteen käyttöön. Koska luomulannoituksessa ei ole mahdollista tehdä isoja korjausliikkeitä, on ajoitus ja ajoissa oleminen erityisen tärkeää.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 8.6.2021

Maitotilan sopimushinnoittelu, keinot tuotannon tasaamiseen

Valio-ryhmän lanseeraaman sopimustuotannon tavoitteena on yhtäältä hallita tuotannon kokonaismäärää ja toisaalta vähentää tuotannon kausivaihtelua. Järjestelmän avulla pyritään parantamaan valiolaisten meijereiden kannattavuutta ja siten myös maksukykyä maidontuottajille.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 31.5.2021

Suomalaisten nurmirehujen sokeripitoisuus

Suomalaisen timotei-nurminata-seoksen sokeripitoisuus on Euroopassa yleisesti viljeltävää raiheinää alhaisempi. Lisäksi sääolosuhteidenkin vuoksi suomalainen rehu korjataan usein Keski-Eurooppaa kosteammissa olosuhteissa, joten rehun kuiva-ainepitoisuus jää usein alhaisemmaksi.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 27.5.2021

Biologisissa säilöntäaineissa on valinnanvaraa

Biologisten säilöntäaineiden teho perustuu rehuun sekoitettavien bakteeriymppien maitohappotuotantoon. Jotta tuotanto onnistuu, tarvitaan bakteerille sopivat olosuhteet: riittävästi ravintoa, sopivasti kosteutta ja otollinen lämpötila. Varmimmin biologiset säilöntäaineet toimivat esikuivatussa rehussa. KM kokosi yhteen Suomen markkinoilla olevat rehunsäilöntään tarkoitetut mikrobivalmisteet ja selvitti tuotteiden eroja.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 26.5.2021

Kemialliset säilöntäaineet vertailussa

Rehunteossa on viimeisinä vuosikymmeninä tapahtunut suuri muutos, kun kelasilppurilla pystykasvustosta korjatusta tuorerehusta on siirrytty esikuivattuun rehuun. Rehun jälkilämpeneminen hankaloittaa yhä useamman viljelijän ruokintatyötä tänä päivänä. Säilöntäaineiden tuotereseptit ovat muuttuneet ja uusia aineita on tullut tuttujen aineiden seoskumppaneiksi. KM kokosi Suomessa markkinoilla olevat happo- ja suolapohjaiset tuotteet ja selvitti niiden toimintaperiaatteita.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 25.5.2021

IFIP:in katsaus maailman sianlihan tuotantoon 2020

Vuonna 2020 afrikkalainen sikarutto vaikutti edelleen maailman sikatuotantoon. Tilannetta pahensivat Covid-19-pandemiaan liittyvät häiriöt. Terveyskriiseistä huolimatta kansainvälinen kysyntä pysyi merkittävästi suurempana kuin vuonna 2019, ja kansainvälinen sianlihatuotteiden kauppa saavutti uuden ennätyksen. Espanjasta tuli vuonna 2020 Euroopan suurin sikamaa. Kansainvälisessä sikakaupassa maailmanlaajuinen kysyntä jatkoi kasvuaan alkuvuonna 2021. Tämä hyödyttää erityisesti maailman johtavia viejiä. Kysyntä Kiinassa on edelleen vahvaa.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 18.5.2021

Euroopan maidontuotanto lievässä kasvussa

EU:ssa raakamaidon tarjonta kasvoi 1,6 prosenttia vuonna 2020 vuoteen 2021 verrattuna. Eniten tuotanto kasvoi Irlannissa (4,6 %), Italiassa (3,5 %)…

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 3.5.2021

Neljäkin satoa ja kymmenen sentin niittokorkeus

Laadukkaalla ja riittävällä säilörehusadolla on merkittävä vaikutus niin lypsylehmän terveyteen ja tuotokseen kuin maitotilan talouteenkin. Nurmisadon määrää ja laatua kannattaa siis hioa, ja arvokas säilörehu varastoida ja käsitellä huolellisesti.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 16.4.2021

Kahden maitotilan ratkaisut nuorkarjalle

Terveen, mukavan ja tuottavan lypsylehmän kasvattaminen vaatii paljon satsauksia. Jokaisella maitotilalla tehdään resurssien ohjaamana valintoja, miten ja missä tulevaisuuden menestyjät kasvavat. Käytännön Maamies vieraili kahdella maitotilalla katsomassa vasikka- ja nuorkarjatiloja. Vierailut tapahtuivat ’kunnon’ talvikelillä ja samalla tuli osoitettua ainakin se, ettei eläimillä ollut hätäpäivää pakkaskelissä. Hoitajien sen sijaan on huolehdittava paitsi sormiensa, myös veden ja koneiden pysymisestä sulana.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 12.4.2021

Tehokkuus painoi automaattikarusellin valinnassa

Ikaalisissa käyttöönotetussa kahden yhtiön, MaitoKuortti Oy:n ja MaitoEskeli Oy:n omistamassa 600-lehmän yhteisnavetassa alkoi äskettäin lypsää ensimmäisenä Pohjoismaissa saksalainen GEA:n automaattikaruselli. Lypsyjärjestelmän valinnassa painoivat kummankin tilan pitkäaikainen kokemus automaattilypsystä sekä kyseisen automaattikarusellin tehokkuus ja monipuoliset ominaisuudet.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 7.4.2021

Pyöreä navetta pitänyt pintansa

Otto ja Topi Kokkilan tilalle Petäjävedelle vuoden 2008 alussa valmistunut pyöreä pihattonavetta on pitänyt pintansa, vaikka maidontuotannossa on 13 vuodessa moni muuttunut. Navetta tehtiin aikoinaan kerralla niin isoksi, että sinne on saatu ulkoseiniin koskematta nykyiset 160 lehmää. Nykyisellä tietämyksellä moni asia toki tehtäisiin jo toisin.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 31.3.2021

Vesipeti on mukava maata ja helppo hoitaa

Makuumukavuutta lehmille, hoidon helppoutta isäntäväelle ja kestävyyttä. Näihin tarpeisiin Koivurannan uuden navetan parsiin asennettiin vesipedit.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Pölytyspalvelu lisää siemensatoa
    Suurin osa viljelykasveista on hyönteispölytteisiä. Jopa 35 prosenttia maailman ruoantuotannosta on riippuvaista tai hyötyy eläinpölytyksestä....
  • Yksityisteiden hallinto on vaikea asia
    Vuoden 2019 alusta voimaan tullut yksityistielaki ...
  • MaatalousKonemessut 2026 – kaikki saman katon alla
    Helsingin MaatalousKonemessut on Suomen kattavin ja tärkein maa- ja metsätalousalan sisätapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna 8.–10. lokakuuta Helsingin Messukeskuksessa. Messukeskuksen suuret sisätilat mahdollistavat koko alan kattavan ammattitapahtuman, jonne on helppo tulla kaikkialta Suomesta....

Luetuimmat

  • Erikoisvihannekset kasvavat Kalannin pelloilla
    Uudenkaupungin Kalannissa Aleksi Uussaari kasvattaa sipulin ja lantun lisäksi mukulaselleriä ja...
  • Valkuaista keltalupiinista
    Moni tuntee sinilupiinin, ja se onkin ehkä parhaiten lupiineista Suomeen sopeutuva...
  • Windows 10 sai maksullista jatkoaikaa
    Microsoft julkaisi Windows 10 -käyttöjärjestelmän miltei tasan vuosikymmen sitten, heinäkuussa 2015....

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
  • Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. 

Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. 

Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen 

Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
1/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
2 viikkoa ago
View on Instagram |
2/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
3 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
3 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
3 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
3 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisaan kuuluu tietenkin uudet satoennätykset! Mattias Anomaan 7 493 kg/ha on suurin, viljelijän pellolta mitattu luomuvehnäsato Suomessa. Lajikkeena oli Turanus, jota viljeltiin Parolan keskustassa 3,6 hehtaarin hikevällä hietamaalla. Esikasvina oli säilörehunurmi, ja typpeä kasvusto sai tämän kasvukauden aikana 132 kiloa hehtaarille lihaluujauhon, vinassin ja separoidun sianlietteen muodossa. Turanus puitiin 10.8. Puintikosteus oli 19,6 %, raakaviljanäytteen valkuainen 13,0 % ja hlp 76,3 kg. Anomaa viljelee System Cameleonilla. Suurin kynnys peltojen luomuun siirtämisessä Anomaalle oli se, ettei luomussa voi reagoida kasvukauden aikana oikein mitenkään. Cameleon ratkaisi tämän pulman. Hänelle Cameleonin suurin hyöty on siinä, että aina saa puitavaa kasvustoa, vaikka epäonnistuisi jossain viljelyn vaiheessa. Anomaalle Cameleon onkin ehkä eniten rikkakasvien torjuntakone. Cameleon myös sijoittaa lannoitteet maahan, joka on yksi sen vahvuus, ja palkitsee kuivana keväänä. Anomaa käyttää lihaluujauhoa starttityppenä mahdollisimman aikaisin. Se sulaa helposti, eikä tarvitse niin paljon kosteutta kuin muut orgaaniset lannoitteet. Mattias Anomaan satoa mittaamassa oli Henna Aapro, ja puintikosteus mitattiin @maatalousmerilainen Satokisan luomusadot raportoidaan elokuun KM:ssä, joka ilmestyy 28.8. #satokisa2026 #luomusato #luomuvehnä #luomusatoennätys #Turanus
3 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari