Siirry suoraan sisältöön.

Kotieläintuotanto
/ 28.12.2021

Turvetta korvaavia kuivikemateriaaleja vertailussa

Turve on suosittu kuivikemateriaali johtuen sen hyvistä kuivikeominaisuuksista. Lisäksi se on helppokäyttöinen, sitä on ollut hyvin saatavilla ja sen käyttökustannukset ovat olleet kohtuulliset. Kiristyvien päästötavoitteiden seurauksena paineet turpeen käytön vähentämiseksi ovat kuitenkin lisääntyneet. Seurauksena on alettu etsiä turvetta korvaavia kuivikemateriaaleja.

Siirry artikkeliin
/ 12.12.2021

Sianlihantuotanto supistuu EU:ssa

Keväällä tehty EU:n laajuinen kysely sikojen määrästä viittaa sianlihan tuotannon laskuun tulevaisuudessa. Vaikka tuotanto muualla Euroopassa vähenee, koko unionin tasolla sitä lieventää emakkomäärän kasvu Espanjassa. Tuotannon vähentämiseen on syytäkin, sillä Kiinan vähentyneen sianlihan tuontikysynnän ei odoteta palautuvan. Sianlihantoimittajien on nyt löydettävä muita vientimahdollisuuksia. Yhdysvallat suuntaa vientinsä Meksikoon.

Siirry artikkeliin
/ 6.12.2021

Lannan typpilannoitusvaikutus voi muuttua

Turpeen käyttöä on vähennettävä sen ilmastovaikutusten vuoksi. Siten myös kuiviketurpeelle etsitään toimivia vaihtoehtoja. Turvetta korvaavia materiaaleja on testattu Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen Turveke-hankkeessa, jossa on tarkasteltu erityisesti vaihtoehtoisten materiaalien kuivitusominaisuuksia, taloudellista kannattavuutta sekä lannoitus- ja ympäristövaikutuksia. Kuivikelannan hyödyntämiseen lannoitteena vaikuttaa erityisesti typen käyttökelpoisuus, joka puolestaan saattaa vaihdella eri kuivikemateriaaleja käytettäessä.

Siirry artikkeliin
/ 14.11.2021

Kohti ilmastoystävällisempää maidontuotantoa

Maidontuotannon ilmastovaikutusten vähentämisessä edetään Euroopassa harppauksin. Nyt jalostetaan jo ympäristöystävällisiä lehmiä ja tunnetaan tuotannon hiilijalanjälki ja tiedetään, miten sitä pienennetään….

Siirry artikkeliin
/ 6.11.2021

Maitoala keskittyy yrityskaupoin ja tähyää uusia alueita

Rabobankin vuosittain julkaisema katsaus maailman suurimpien maitoalan yritysten toimintaan kertoi, että alan sulautumisten ja yritysostojen aktiviteetti hidastui vuonna 2020, jolloin…

Siirry artikkeliin
/ 25.10.2021

Hyönteisrehuilla vielä pitkä matka kuljettavana

Euroopan unioni näytti elokuussa vihreää valoa hyönteisperäisten valkuaisaineiden käytölle siipikarjan ja sikojen rehuissa. Tähän saakka yksimahaisia on ollut sallittua ruokkia vain elävillä hyönteisillä ja hyönteisperäisillä rasvoilla. Lemmikkieläimille ja kalanrehuihin hyönteisproteiinin käyttö on ollut sallittua jo aiemmin. Suomessa hyönteisvalkuaisen käyttö eläinten rehuissa on vielä pitkän matkan päässä.

Siirry artikkeliin
/ 19.10.2021

Sianrehujen fosforia viilataan yhä alemmas

Rehufosforin käytön tarkentamisessa saatiin taas käännettyä uusi kivi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimushankkeessa osoitettiin, että emakoiden rehuista voidaan vähentää fosforia reilu viidennes ilman haittaa tuotannolle. Lihasikojen rehussa säätövara on niukempi. Tutkija näkee mahdollisuuksia myös munivien kanojen rehufosforin vähentämisessä.

Siirry artikkeliin
/ 11.10.2021

Täydennysvalkuaisen tuonti haasteena suomalaislehmien rehustuksessa

Rypsi- tai rapsirouhe on Suomessa lypsykarjatilojen yleisin ruokinnan täydennysvalkuainen, jonka omavaraisuusaste on erittäin pieni. Talvella 2020–2021 tehdyissä ruokintakokeissa selvitettiin rypsirouheen käyttömäärän vaikutusta ruokinnan kannattavuuteen ja tuotetun raakamaidon hiilijalanjälkeen. Ruokintakokeissa neljällä lypsykarjatilalla vähennettiin rypsirouheen osuutta ruokinnassa merkittävästi ja se korvattiin karkearehulla, pötsisuojatulla aminohappoyhdisteellä ja entsyymivalmisteella.

Siirry artikkeliin
/ 8.10.2021

Kesän säilörehut syöttöön

Syksyn saapuessa ajatukset täytyy kääntää sisäruokintakauteen. Suunnittelu vaatii katsauksen kesän aikana tehdyn säilörehun määrään ja laatuun. Riittääkö rehumäärä ja minkälainen väkirehutäydennys tarvitaan?

Siirry artikkeliin
/ 5.10.2021

Miten säilörehut onnistuivat?

Valio Artturi -rehunäytteet antavat kattavimman kuvan suomalaisten säilörehujen koostumuksen ja laadun vaihteluista sadoittain ja satokausittain. Artturi-säilörehunäytteitä analysoidaan vuosittain yli 25 000 kappaletta. Lisäksi ennen korjuuta otettavia korjuuaikanäytteitä ja rehunkorjuun yhteydessä otettavia säilörehun raaka-ainenäytteitä on viime vuosina analysoitu jatkuvasti enemmän, tarkoituksena ennakoida säilörehun koostumusta, sulavuutta ja sopivaa korjuuajankohtaa. Artturi-korjuuaikanäytteitä onkin tänä vuonna tähän mennessä analysoitu jo 4 400 ja raaka-ainenäytteitä 5 200 kappaletta.

Siirry artikkeliin
/ 27.9.2021

Heikko viljasato kurittaa kotieläintiloja

Tämänvuotinen viljasato on jäämässä selvästi viimevuotista pienemmäksi, mikä nostaa viljan hintaa ja kotieläintilojen kustannuksia. Kun myös säilörehusadossa on normaalia enemmän vaihtelevuutta, joudutaan kotieläintiloilla nyt tarkentamaan ruokintasuunnitelmia uudelta pohjalta ja laskemaan, mikä kannattaa.

Siirry artikkeliin
/ 9.9.2021

Maitoalan pahin kriisi näyttäisi olevan takana päin

Saksan ja Alankomaiden ennusteet maidon hinnalle tulevina kuukausina ja vuosina näyttävät vakaata kehitystä. Suuria nousuja ei ole näkyvissä, muttei hinnan…

Siirry artikkeliin
/ 2.9.2021

Yaran pilottitiloilla resurssitehokasta nurmiviljelyä

Maatalous- ja elintarvikeyritykset selvittävät ja pienentävät tuotantonsa ympäristöjalanjälkeä nyt laajalla rintamalla. Yaran pilottitiloilla tavoitteena on tarkka ravinteiden käyttö ja hiilipihi viljely.

Siirry artikkeliin
/ 30.8.2021

Tavoitteena hiilineutraali maitoketju

Suomalaisen maidontuotannon tavoitteena on hiilineutraali maitoketju. Maitoyrittäjät ovat leveällä rintamalla tarttuneet toimeen laskemalla maidontuotantonsa hiilijalanjälkeä. Laskenta on avannut silmät hiilitaseen hallintaan, vaikka keinot ovatkin pääosin tuttuja. Seuraavassa kerromme, miltä kolmen maitotilan hiilijalanjäljet näyttävät ja mitkä ovat kunkin tilan keinot kohti hiilineutraaliutta. Jo nyt kaikilla tiloilla hiilipäästöt ovat yhden hiilidioksidiekvivalenttikilon tietämillä energiakorjattua maitokiloa kohti. Suomalaiset ovatkin nurmivaltaisella ruokinnalla huomattavasti edellä keski-eurooppalaisia kollegoitaan, joilla hiilipäästöt alkavat yleensä kakkosella.

Siirry artikkeliin