Siirry suoraan sisältöön.

Kotieläintuotanto
/ 19.10.2021

Sianrehujen fosforia viilataan yhä alemmas

Rehufosforin käytön tarkentamisessa saatiin taas käännettyä uusi kivi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimushankkeessa osoitettiin, että emakoiden rehuista voidaan vähentää fosforia reilu viidennes ilman haittaa tuotannolle. Lihasikojen rehussa säätövara on niukempi. Tutkija näkee mahdollisuuksia myös munivien kanojen rehufosforin vähentämisessä.

Siirry artikkeliin
/ 11.10.2021

Täydennysvalkuaisen tuonti haasteena suomalaislehmien rehustuksessa

Rypsi- tai rapsirouhe on Suomessa lypsykarjatilojen yleisin ruokinnan täydennysvalkuainen, jonka omavaraisuusaste on erittäin pieni. Talvella 2020–2021 tehdyissä ruokintakokeissa selvitettiin rypsirouheen käyttömäärän vaikutusta ruokinnan kannattavuuteen ja tuotetun raakamaidon hiilijalanjälkeen. Ruokintakokeissa neljällä lypsykarjatilalla vähennettiin rypsirouheen osuutta ruokinnassa merkittävästi ja se korvattiin karkearehulla, pötsisuojatulla aminohappoyhdisteellä ja entsyymivalmisteella.

Siirry artikkeliin
/ 8.10.2021

Kesän säilörehut syöttöön

Syksyn saapuessa ajatukset täytyy kääntää sisäruokintakauteen. Suunnittelu vaatii katsauksen kesän aikana tehdyn säilörehun määrään ja laatuun. Riittääkö rehumäärä ja minkälainen väkirehutäydennys tarvitaan?

Siirry artikkeliin
/ 5.10.2021

Miten säilörehut onnistuivat?

Valio Artturi -rehunäytteet antavat kattavimman kuvan suomalaisten säilörehujen koostumuksen ja laadun vaihteluista sadoittain ja satokausittain. Artturi-säilörehunäytteitä analysoidaan vuosittain yli 25 000 kappaletta. Lisäksi ennen korjuuta otettavia korjuuaikanäytteitä ja rehunkorjuun yhteydessä otettavia säilörehun raaka-ainenäytteitä on viime vuosina analysoitu jatkuvasti enemmän, tarkoituksena ennakoida säilörehun koostumusta, sulavuutta ja sopivaa korjuuajankohtaa. Artturi-korjuuaikanäytteitä onkin tänä vuonna tähän mennessä analysoitu jo 4 400 ja raaka-ainenäytteitä 5 200 kappaletta.

Siirry artikkeliin
/ 27.9.2021

Heikko viljasato kurittaa kotieläintiloja

Tämänvuotinen viljasato on jäämässä selvästi viimevuotista pienemmäksi, mikä nostaa viljan hintaa ja kotieläintilojen kustannuksia. Kun myös säilörehusadossa on normaalia enemmän vaihtelevuutta, joudutaan kotieläintiloilla nyt tarkentamaan ruokintasuunnitelmia uudelta pohjalta ja laskemaan, mikä kannattaa.

Siirry artikkeliin
/ 9.9.2021

Maitoalan pahin kriisi näyttäisi olevan takana päin

Saksan ja Alankomaiden ennusteet maidon hinnalle tulevina kuukausina ja vuosina näyttävät vakaata kehitystä. Suuria nousuja ei ole näkyvissä, muttei hinnan…

Siirry artikkeliin
/ 2.9.2021

Yaran pilottitiloilla resurssitehokasta nurmiviljelyä

Maatalous- ja elintarvikeyritykset selvittävät ja pienentävät tuotantonsa ympäristöjalanjälkeä nyt laajalla rintamalla. Yaran pilottitiloilla tavoitteena on tarkka ravinteiden käyttö ja hiilipihi viljely.

Siirry artikkeliin
/ 30.8.2021

Tavoitteena hiilineutraali maitoketju

Suomalaisen maidontuotannon tavoitteena on hiilineutraali maitoketju. Maitoyrittäjät ovat leveällä rintamalla tarttuneet toimeen laskemalla maidontuotantonsa hiilijalanjälkeä. Laskenta on avannut silmät hiilitaseen hallintaan, vaikka keinot ovatkin pääosin tuttuja. Seuraavassa kerromme, miltä kolmen maitotilan hiilijalanjäljet näyttävät ja mitkä ovat kunkin tilan keinot kohti hiilineutraaliutta. Jo nyt kaikilla tiloilla hiilipäästöt ovat yhden hiilidioksidiekvivalenttikilon tietämillä energiakorjattua maitokiloa kohti. Suomalaiset ovatkin nurmivaltaisella ruokinnalla huomattavasti edellä keski-eurooppalaisia kollegoitaan, joilla hiilipäästöt alkavat yleensä kakkosella.

Siirry artikkeliin
/ 18.8.2021

Euroopan maidontuotanto ja -vienti jatkavat kasvuaan

Euroopan länsilaidalla brexit näkyy brittien viennissä. Yhdistynyt kuningaskunta vei yli 90 prosenttia vähemmän maitoa ja kermaa ja kaksi kolmasosaa vähemmän…

Siirry artikkeliin
/ 12.7.2021

Viljelysuunnittelua hanhien ehdoilla

Valkoposkihanhet tekivät tuhojaan tänäkin keväänä itärajan pinnassa. Lintuparvet kiusaavat erityisen paljon luomukarjatiloja, joille apilapitoiset nurmet ovat välttämättömyys. Apila näyttää maistuvan hyvin luonnonsuojelulain nojalla suojelluille valkoposkihanhillekin. Arvokkaasta sadosta voi yli puolet hävitä lintujen suihin.

Siirry artikkeliin
/ 28.6.2021

Ennakkosuunnittelulla ja ripeillä liikkeillä sujuvaa lietteen levitystä

Luomumaitoa tuottavalla Tikan Maatilalla peltojen lannoitus perustuu kokonaisuudessaan oman lietteen käyttöön. Koska luomulannoituksessa ei ole mahdollista tehdä isoja korjausliikkeitä, on ajoitus ja ajoissa oleminen erityisen tärkeää.

Siirry artikkeliin
/ 8.6.2021

Maitotilan sopimushinnoittelu, keinot tuotannon tasaamiseen

Valio-ryhmän lanseeraaman sopimustuotannon tavoitteena on yhtäältä hallita tuotannon kokonaismäärää ja toisaalta vähentää tuotannon kausivaihtelua. Järjestelmän avulla pyritään parantamaan valiolaisten meijereiden kannattavuutta ja siten myös maksukykyä maidontuottajille.

Siirry artikkeliin
/ 31.5.2021

Suomalaisten nurmirehujen sokeripitoisuus

Suomalaisen timotei-nurminata-seoksen sokeripitoisuus on Euroopassa yleisesti viljeltävää raiheinää alhaisempi. Lisäksi sääolosuhteidenkin vuoksi suomalainen rehu korjataan usein Keski-Eurooppaa kosteammissa olosuhteissa, joten rehun kuiva-ainepitoisuus jää usein alhaisemmaksi.

Siirry artikkeliin
/ 27.5.2021

Biologisissa säilöntäaineissa on valinnanvaraa

Biologisten säilöntäaineiden teho perustuu rehuun sekoitettavien bakteeriymppien maitohappotuotantoon. Jotta tuotanto onnistuu, tarvitaan bakteerille sopivat olosuhteet: riittävästi ravintoa, sopivasti kosteutta ja otollinen lämpötila. Varmimmin biologiset säilöntäaineet toimivat esikuivatussa rehussa. KM kokosi yhteen Suomen markkinoilla olevat rehunsäilöntään tarkoitetut mikrobivalmisteet ja selvitti tuotteiden eroja.

Siirry artikkeliin