Siirry suoraan sisältöön.

Kotieläintuotanto
/ 10.10.2025

Härkäpapu puituna lypsykarjan rehuksi

Naudat ovat luonnostaan valkuaisomavaraisia eläimiä, ja märehtijöinä tulisivat toimeen pelkällä nurmirehulla. Nykyaikaisessa maidontuotannossa hyödynnetään kuitenkin sekä viljaa että lisävalkuaisrehuja, jotta lypsylehmien tuotantopotentiaali saadaan täysimääräisesti käyttöön. Yleisin lisävalkuaisrehu on rypsirouhe. Lähes kaikki rypsi kuitenkin tuodaan ulkomailta, mikä heikentää rehuketjun omavaraisuutta ja lisää riippuvuutta tuontipanoksista.

Siirry artikkeliin
/ 1.10.2025

Automaattilypsy lisääntyy Irlannissa

Irlannissa nurmen- ja maidontuotannon kytkeytyminen toisiinsa on vahvaa. Intensiivinen kiertolaidunnus ja alhainen kustannusrakenne on ollut maan maidontuotannon menestystekijänä jo kauan. Vain noin kolme prosenttia maan maitotiloista on tällä hetkellä automaattilypsytiloja ja 90 prosentilla heistä on käytössä ABC-laidunnusjärjestelmä.

Siirry artikkeliin
/ 29.9.2025

Rehualalla investoidaan ja halutaan kotimaisia raaka-aineita

Kotieläintuotannon rakennemuutos on ollut viime vuosina vauhdikasta. Rehuseosten kokonaisvalmistus on kuitenkin pysynyt melko vakaana viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kotieläintuotannon muutokset näkyvät broilerirehujen valmistuksen kasvuna, sikarehujen valmistus on vastaavasti pudonnut. Naudanrehujen määrä on säilynyt melko tasaisena.

Siirry artikkeliin
/ 26.9.2025

Niittokorkeudella on väliä

Kainuun ammattiopisto Seppälän pellonpiennarpäivässä päästiin näkemään läheltä niittokorkeuden vaikutuksia kasvustoon havaintokoelohkolla.

Siirry artikkeliin
/ 25.9.2025

Kelluva navetta herättelee ajatuksia maailman pelastamisesta

Rotterdamissa on Euroopan suurin satama. Sen keskellä, yli puolen miljoonan asukkaan kaupungissa on vedessä kelluva navetta. Suomesta katsottuna ajatus tuntuu pähkähullulta, mutta paikan päällä mieli voi muuttua. Hankkeen perustajat pyrkivät ratkomaan sillä maailman suurimpia ongelmia.

Siirry artikkeliin
/ 15.8.2025

Tehokkuutta säilörehuntuotannon ravinteiden hallintaan varsinaissuomaisilla pilottitiloilla

Vuonna 2023 alkaneessa ja ensi joulukuussa päättyvässä Sustainable Silage -hankkeessa tavoitteena on ravinnehävikin pienentäminen säilörehuntuotantoketjussa. Hankkeessa on mukana yhteensä 25 pilottitilaa Suomesta, Virosta ja Latviasta. Jo tässä vaiheessa suomalaiset ovat oppineet esimerkiksi sinimailasen, maissin ja sudaninruohon viljelystä uusia käytäntöjä virolaisilta tiloilta. Virolaiset ja latvialaiset taasen saivat oppia suomalaisesta tavasta tuottaa laadukasta säilörehua sekä havainnoida nurmia ja maata.

Siirry artikkeliin
/ 5.8.2025

Matkalla kohti uutta robottinavettaa

Alangon tilalla Pohjois-Pohjanmaalla on keskitytty jo pidempään maidontuotantoon. Lehmämäärä on kuitenkin ollut suhteellisen pieni, joten peltoala on riittänyt myös viljan tuottamiseen myyntiin. Pieneksi jäänyt parsinavetta on aiheuttanut viime vuosina kipuilua tilan kehittämisen suhteen. Eläintuotannossa halutaan pysyä, mutta mikä olisi järkevin tapa ottaa seuraava askel?

Siirry artikkeliin
/ 4.8.2025

Alankomaalainen Farm Nescio on tottunut tekemään maidontuotannon historiaa

Alankomaiden ensimmäinen automaattilypsytila aloitti lypsyrobotin käytön vuonna 1992. Parinkymmenen vuoden päästä siitä automatisoitiin ruokinta, ja nyt tila testaa lannankäsittelyjärjestelmää, joka erottelee lehmien tuottaman lannan kolmeen jakeeseen.

Siirry artikkeliin
/ 31.7.2025

Huittisten vankilan luomutilalla päätuotanto on karjataloudessa

Huittisten vankilassa viljelyn osalta tämä vuosi menee pitkälti tulvatuhoja korjatessa.

Siirry artikkeliin
/ 28.7.2025

Suomen Lantakaasulla tiivis investointitahti – ensimmäinen iso biokaasulaitos harjassa

Suomen Lantakaasun ensimmäinen iso biokaasulaitos eli Nurmon laitos on nyt harjassa. Jatkoa seuraa pian Kiuruvedellä ja lisäksi rakenteilla on jo kaksi Kiuruveden satelliittilaitosta. Lantakaasulla on selvityksessä kolme muutakin laitoshanketta seuduilla, joille myös kansainvälinen pääomasijoittaja on kaavailemassa biokaasutuotantoa. Lantakaasun osaomistajalla St1 Biograftilla on vahva usko biokaasuun.

Siirry artikkeliin