Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

Kotieläintuotanto

  • Kotieläintuotanto
/ 8.5.2025

Italialaisella Rio Storton tilalla haluttiin rakentaa tulevaisuuden navetta

Rio Storton tilan omistaja halusi rakentaa tulevaisuuden navetan. Runsaan sadan lehmän karjan lypsy, ruokinta, lannanpoisto, sorkkakylpy sekä pihaton viilennys ja valaistus on automatisoitu. Investointi oli mittava, mutta tilalla uskotaan sen tuovan myös isot tuotot, joista osa tulee suoramyynnistä.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 10.4.2025

Lypsyasema vaihtui kuuteen robottiin

Knuutin tilalla on tuotettu maitoa pitkään ja monella menetelmällä. Tilaa on kehitetty jatkuvasti ja nyt haluttiin siirtyä automaattilypsyyn monen eri tekijän summana. Samalla oli järkevää kasvattaa lehmämäärää.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 7.4.2025

Siirtymäajan päättyminen lähestyy: Huomio sikalan ritilöihin

Sikalaritilät kestävät käytössä materiaalista riippuen 10–25 vuotta. Kiinteän lattiapinta-alan siirtymäaika päättyy 2,5 vuoden päästä. Hyväkuntoisia ja toimivia rakenteita ei juurikaan ole vaihdettu etupainotteisesti. Remonttien yhteydessä uudet vaatimukset kannattaa jo huomioida esimerkiksi sulkemalla ritilöiden aukkoja mattojen avulla, jolloin rei’itys saadaan asetuksen mukaisiksi.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Rakentaminen
/ 20.3.2025

MaitoKourimon tilalla tavoitteena helppohoitoinen ja toimiva hiehola

MaitoKourimon lypsylehmät ja niiden hoitajat ovat saaneet nauttia uudesta automaattilypsypihatosta jo muutaman vuoden ajan. Vanha lypsynavetta piti jäädä nuorkarjan käyttöön, mutta sen uudistaminen osoittautui kuitenkin liian vaativaksi. Hiehoille on tehty nyt uusi pihatto lypsynavetan rinnalle.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 4.3.2025

Menestystekijänä luonnon monimuotoisuus

Kokocińskin perheyritys Snowidowossa on Puolan 190 000:sta maitotilasta maitotuotokseltaan kolmanneksi paras. Tilan yrittäjä, biologi Patryk Kokociński, on saanut Puolassa paljon tunnustusta myös ympäristönsuojelusta. Luonnon monimuotoisuutta voi edistää samanaikaisesti sekä ympäristön että maatilan eduksi.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 24.2.2025

Lomittajat-sarja sai Maitoyrittäjien palkinnon Vuoden 2024 Maitoteko

Maitoyrittäjät ry:n vuoden 2024 Maitoteko -palkinnon on saanut Lomittajat-televisiosarjassa mukana olleet maatalouslomittajat sekä sarjan tuottajat. Palkinto luovutettiin lomittajille Sarkamessujen yhteydessä järjestetyssä Maitoyrittäjien MaitoSummit-tilaisuudessa Seinäjoella.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 18.2.2025

Maidon tarve kasvaa

Maidontuotannon kestävyyteen ja lypsykarjan hyvinvointiin keskittyneessä tapahtumassa nousi esiin proteiinin kasvava tarve. Maitoa tarvitaan siis lisää tulevaisuudessa eli on lupa lypsää.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 2.2.2025

Ruuhka-Suomessa asuva lihakarja saa pellot tuottamaan

Karjanlantaa ja nurmea kaivataan Etelä-Suomen viljavoittoisille pelloille. Vaikka tuet jäävät pienemmiksi, Einolan lihatilalle sijainnista ruuhka-Suomessa on useita hyötyjä.

Siirry artikkeliin

  • Energia
  • Koneet ja tekniikka
  • Kotieläintuotanto
  • Metsätalous
  • Näyttelyt
  • Rakentaminen
  • Uutiset
/ 20.1.2025

Maatilarakentamisen, energian ja metsätalouden ammattilaistapahtuma SarkaMessut kutsuvat Seinäjoelle 31.1.–1.2.

Seinäjoen Sarkamessut toimivat tiedon, taidon ja tekijöiden näyttämönä. Kaksipäiväisestä ammattilaistapahtumasta on tulossa messuhistorian kattavin, sillä mukana on tuttujen toimijoiden lisäksi paljon uutta, erilaista ja ennen kaikkea ajankohtaista.

Siirry artikkeliin

  • Kotieläintuotanto
/ 13.1.2025

Lypsylehmien nurmirehuvaltaisen ruokintamallin ilmasto- ja talousvaikutukset

Kaikki tuotanto aiheuttaa ympäristökuormitusta. Maataloudessa yksi kuormituslähde on peltoviljely, joka vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään. Viljanviljely tuottaa suuremman päästön kuin nurmiviljely, joten nurmen osuuden lisääminen nautojen ruokinnassa pienentää ilmastokuormitusta ja tätä kautta maidon hiilijalanjälkeä.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Tuhat Suomen suurinta maatilaa
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Säästöpuut pikkumetsiköiksi
    Suomessa yleisesti käytetty PEFC-sertifiointi ...
  • Viljelisitkö nurmea laskettelurinteillä? Alpeilla haastavat olosuhteet
    Jyrkilläkin rinteillä on mahdollista harjoittaa kannattavaa maataloutta, mutta siihen tarvitaan kosolti osaamista, tarkoitukseen hiottua tekniikkaa, laiduntavia eläimiä - sekä taloudellista tukea....
  • Kohti älykkäämpää peltoviljelyä – tekoäly muuttaa maatalouden maisemaa
    Kasvinviljely on kokenut viime vuosikymmeninä ...

Luetuimmat

  • Suunnitelmallisuudella ja tekniikalla parempaan kannattavuuteen
    Isonkyrön Tervajoella puhdaskauraan ja muihin erikoiskasveihin keskittynyt kasvituotantotila odottaa kevättöiden aloitusta.
  • Jos puuta ei olisi, se pitäisi keksiä
    Kasvitieteellisesti puu määritellään suurikokoiseksi monivuotiseksi puuvartiseksi kasviksi. Puista muodostuneet metsät peittävät...
  • Kalifornian karjatalous tuottaa huimat määrät metaania
    Kalifornia on monessa asiassa ympäristöasioiden edelläkävijä. Esimerkiksi liikenteen hiilidioksidipäästöt ja kaikki...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Käytännön Maamiehen Ruutukisaan on pitkään toivottu Mustialan joukkuetta, ja nyt sellainen viimein saatiin, #TulevaisuudenViljelijät. Näitä nuoria Mustialan kasvatteja yhdistää halu kehittää suomalaista maataloutta, kokeilla uutta, sekä jakaa oppia yhdessä tekemisestä. Joukkueen tavoitteena on tuottaa huippusato menetelmällä, jonka kaikki viljelijät pystyvät toteuttamaan omalla tilallaan isommassa mittakaavassa.
Joukkueen lajikkeena on Informer, joka on talvehtinut hyvin ja näyttänyt potentiaalinsa myös Ruotsin viljavainioilla. Virossa kyseisellä lajikkeella on tehty satoennätys, ehkäpä syksyllä koetaan Hauholla sama?
Joukkueessa on 8 jäsentä:
Kapteeni Vili Silmälä tulee Tammelasta sikatalouden keskeltä. Hän on viljelyyn intohimoisesti suhtautuva joukkueen ruiskutusspesialisti. 
Artturi Ala-Viikari Punkalaitumelta on monipuolinen tekijä, joka pyörittää isänsä ja setänsä kanssa kotitilan arkea, tekee maataloustöitä naapuritilalla, hyppää sujuvasti kuorma-auton rattiin ja ehtii vielä myydä maatalouskoneitakin. 
Henri Paija Pälkäneeltä tuottaa perunaa, valkosipulia ja vähän kaikkea muutakin siinä sivussa. Henri on hyvin tarkka ja asiakaslähtöinen kaveri.
Antti Syrjä Padasjoelta on monipuolinen erikoiskasvimies. Antin pelloilta löytyy perunaa, hernettä, mansikkaa ja viljoja, mutta erityisesti hänen sydämensä sykkii sokerijuurikkaalle. 
Matti Mikkola Lempäälästä on siemenviljelijä. Lisäksi hän maahantuo ja myy viljanlajittelijoita sekä maatalouskoneita. Matti on melkoinen suunsoittaja, jonka muut joukkueet ehkä ovat jo huomanneet.
Miikka Hirvonen Liperistä toimii Pohjois-Karjalan edustajana, ja tuo joukkoon ripauksen karjalalaista maitomiehen luovuutta. C-alueella kaikki näyttää menevän paremmin, ainakin jos #ttp:eitä katsoo.
Sebastian Ahlqvist on kaksikielinen moniosaaja Loviisan savisilta pelloilta. Sebastian tuntee pellon tarpeet, sillä hän työskentelee päivittäin maatalouden tuotantopanosten parissa. 
Topias Rauhamaa Kärkölästä viljelee viljoja, hevosheinää ja sokerijuurikasta. Hän pyrkii hyödyntämään nykyaikaista teknologiaa, vaikka harpin käytöstä on vaikea luopua. #KMRuutukisa #Mustialanagrologit @lantmannenagro
  • Syysvehnäruuduilla näkyy jo värieroja kylvötiheyden ja typpilannoituksen mukaan. Minimiruutu sai syksyllä pelkän kylvölannoituksen. Video on kuvattu 3.5.2025 Hauholla @lantmannenagro koetilalla. #KMRuutukisa Kiitos videosta #Taloustaiturit!
  • KM Ruutukisan edelliskerran voittajajoukkue on nyt uudelleen nimetty WinterWheatWizards'eiksi. Jäsenet ovat sen verran digidigejä, että esittelyn kirjoitti tekoäly. Tämä kolmikko – Matias Rönnqvist, Kari Alasaari ja Samuel Jussila – on kuin maatalouden Avengers, mutta ilman viittoja (ainakin toistaiseksi). Heidän yhdistelmänsä asiantuntemusta, innovatiivisuutta ja huumoria tekee heistä voittamattoman tiimin. Matias puhuu Vöyrin murretta, kun taas Samuelille tutumpaa settiä on Vöyrin marssi ja Karia määrittelee lapualaisuus. Vaasalainen visionääri Matias toimii joukkueen kapteenina ja tuo mukanaan sekä tieteellisen näkökulman että määrätietoisen johtajuuden. Hän on altakastelun asiantuntija, joka on kehittänyt aurinkopaneeleilla toimivia kastelujärjestelmiä. Täsmäviljelyn taituri Kari on joukkueen strateginen asiantuntija, jonka tiluksilla Lapuan lakeuksilla vehnä kasvaa kuin suoraan oppikirjasta – paitsi että Kari on todennäköisesti kirjoittanut sen oppikirjan itse. Hän on osallistunut menestyksekkäästi arvostettuun brittiläiseen YEN-satokisaan ja saanut tunnustusta osaamisestaan. Joukkueen sielu, janakkalalainen Samuel tuo tiimiin energistä karismaa ja rennon otteen, jollaista ei joka ruutukisassa nähdä. Hänen kykynsä innostaa muita ja luoda hyvää henkeä on vertaansa vailla. Vaikka kapteenin nauha on tällä kertaa Matiaksella, Samuel on joukkueen luova moottori ja innostava sparraaja. #KMRuutukisa @lantmannenagro @tuplakari @jussila.samuel @matias_ronnqvist
  • Seuraavana esittelyvuorossa on Voittajatiimi. ”Nimihän ei joukkuetta pahenna, mutta tässä tapauksessa se kertoo jo etukäteen joukkueen sijoituksen tiukkaakin tiukemmassa kilpailussa”, Voittajatiimi luonnehtii nimivalintaansa. Kantavana teemana kisassa on testata, mihin nitraattidirektiivin maksimityppimäärällä päästään. Kymppitonnin tulos ei ole tässä kisassa tavoite vaan pettymys, sillä rima on laitettu korkeammalle. Kisaan lähdettiin tarkkaan harkitun kolmen erityyppisen vehnän (Tuija, Pondus, Skagen) lajikeseoksella. Tiimin jäsenet ovat intohimoisia viljelyn kehittäjiä, joille erilaiset kokeilut omilla pelloilla on peruskauraa. 
Harjavaltalainen Risto Tupi tunnetaan sinnikkäästä syysrapsin viljelystä ja lajiketestauksesta. Risto lienee myös ainoa suomalainen, joka on tavannut molemmat Guinnessin ennätystenkirjan vehnäsatoennätyksen tekijät (Tim Lamyman ja Eric Watson) livenä ja osallistunut kymppitonnin hybridiruissadolla YEN-satokilpailuun. Riston salainen intohimo on vanhat Caset. 
Suomalainen viljely ei olisi mitään ilman säkyläläistä Seppo Vättiä. Seppo on kouluttanut puoli Satakuntaa ruiskuttamaan ja lannoittamaan, ja Sepon cocktailit ovat taattua tavaraa. KM:n satokisan ohraennätys vuodelta 2008 on edelleen Sepon nimissä, se on 9 499 kg/ha Vilde-ohralla. 
Suomen rauhallisin viljelijä, Loimaan Kojonkulman Hannu Eskola, on satokisaaja jo toisessa polvessa. Hannun nimissä on KM:n kuminakisan voitto vuodelta 2020. Menestystä on tullut myös Ruismestarikisassa. Syysviljoja Hannu kylvää monipuolisesti. Viljakkalan kokeilevan viljelyn erikoismies Ville Koivuniemi on hänkin menestynyt sekä KM:n satokisassa että Ruismestarikilpailussa. Ville ei kaihda kokeilla innovatiivisia tapoja ravita viljaa. Ville maahantuo lajittelijoita ja muutakin laitteistoa. Siviilissä hänet tunnetaan tractor pullingista. 
Alastarolainen Kimmo Polo on voittanut sekä KM:n satokisan että Ruismestarikilpailun. Kimmon pellot lainehtivat suurien satojen lisäksi kalkkia ja biotiittiä. Syysvehnä on kuningaslaji, ja tämä voitto Kimmolta vielä puuttuu, mutta nythän asia korjaantuu. #KMRuutukisa #Voittajatiimi @lantmannenagro
  • Seuraavana esittelyvuorossa ovat Ruutukisan luomumiehet. Helan Går, eli Ruutukisan kartanojoukkue, tykkää rapujuhlista. Joukkueen kapteeni on viime kesän talouskisan voittaja Kaarle Tavela Tavelan kartanosta, operatiivinen johtaja on Mattias Anomaa Pelkolan kartanosta ja snapsivastaava on Tommi Hasu af Oravala. Kartanoahan ei ole pakko periä, sen voi myös rakentaa itse, tietää Tommi. Mattiakselle oli vitsailtu, ettei Etelä-Suomessa ole enää suomenruotsalaisia kartanoita ilman luomua ja emolehmiä. Se oli juuri silloin, kun Pelkolan kartano siirtyi luomuun ja emot tulivat kuvioihin. Mattias kertoo näiden olevan hänen maatalousekonomistisia kotkotuksiaan. Tilalla on vanhastaan sikala, jota sitäkin laajennetaan. Myös Tommin ja Kaarlen tilat ovat luomutiloja. Tommilla on luomupuhdaskauraa ja emolehmät, Kaarlen tontilla puolestaan pyörii hevostalli, joten hänen ei ole tarvinnut ottaa emolehmiä. Kaikki kolme herraa viljelevät luomua talous edellä, ja uusin tekniikka on käytössä. Kaarlella ja Mattiaksella on System Cameleonit, Tommi pärjäilee Väderstadilla. Mattiaksen koneella kylvettiin, lannoitettiin ja myös harataan Ruutukisan kisaruutu. Joukkueen ideana on näyttää, mitä luomusyysvehnästä saa luomumenetelmillä irti, kun vehnä lisälannoitetaan ja viljellään tosissaan. Pelto ei ole luomukierrossa, joten alla ei ole kahden vuoden apilanurmea. Siksi joukkue sai luvan käyttää syksyllä sianlietettä perustamislannoitukseen, eikä tämän kevään lisälannoituksessa tarvinnut välittää pellon fosforiluvusta. Ruutu sai huhtikuun alussa vinassia ja myöhemmin lihaluujauhoa. Myllyt eivät ole innostuneita luomusyysvehnästä, mutta josko tämän show'n jälkeen tilanne muuttuu? #KMRuutukisa #HelanGår @lantmannenagro @kaarletavela @mattiasanomaa @tommihasu #luomu #luomuvehnä
  • Maataloudessa käytettävien muovisäkkien keräys täyttää 50 vuotta. Vuosien aikana on kerätty 42 miljoonaa kiloa muovia. Säkkikeräyksen järjestävät Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H ja Yara Suomi. Paikalliset 4H-yhdistykset tuovat keräyspisteet lähelle viljelijöitä ympäri Suomen. Lassila & Tikanoja vastaavat muovin kierrätyksestä. Keräyksessä ovat mukana myös Hankkija, Lantmännen Agro, A-Rehu, Peltosiemen ja Tilasiemen. #reiluteko
  • Markus Yli-Lähde hommasi vuosi sitten 36 metrin puominlevyisen kasvinsuojeluruiskun. ”Alkuun se tuntui hieman leveältä, mutta tähän mennessä ei ole tullut vastaan yhtään paikkaa, mihin sillä ei olisi mahtunut”. Tässä ruiskutetaan tämän kevään Granat-ruista Loimaalla. Syysviljojen ruiskutukset ovat alkaneet. Sateiden myötä syysviljat näyttävät aivan toisenlaisilta kuin viime keväänä.
  • Mats Öhman testasi kasvinsuojeluruiskuja Marttilassa Viljo Talolan säätiön pihalla. Kasvinsuojeluruiskut on testattava kolmen vuoden välein. Uusi ruisku pitää testata viiden vuoden kuluessa ruiskun ostopäivästä.

Ruiskun on oltava puhdas ja tankissa pelkkää vettä ennen testausta. Testauksesta saa pöytäkirjan, ja hyväksytty ruisku merkitään tarralla.

Testaaja tarkastaa, että ruisku ei vuoda, pumppu toimii, paine pysyy tasaisena, sekoitus tankissa on riittävä, suodattimet ja levitystasaisuus on kunnossa. Jos ruisku ei läpäise ruiskuntestausta, ruiskun omistaja korjaa viat ja testauttaa ruiskun uudestaan.

Suomessa ruiskuja testaa noin 60 ruiskuntestaajaa. Testaajat ovat Tukesin hyväksymiä. #ruiskuntestaus
  • Tilasiemen-ketjun syysviljojen lajikekoekenttä Mellilässä @siementilasalo pellolla on kylvetty 20.9.2024. Kylvötiheydet olivat seuraavat: syysvehnä 500 kpl/m2, syysruisvehnä 450 kpl/m2, syysohra 300 kpl/m2, populaatioruis 400 kpl/m2 ja hybridiruis 250 kpl/m2. Niilo Salo esitteli kenttää 22.4.2025. @tilasiemen @salo.niilo #syysviljat
Katso Instagramissa
Käytännön Maamiehen Ruutukisaan on pitkään toivottu Mustialan joukkuetta, ja nyt sellainen viimein saatiin, #TulevaisuudenViljelijät. Näitä nuoria Mustialan kasvatteja yhdistää halu kehittää suomalaista maataloutta, kokeilla uutta, sekä jakaa oppia yhdessä tekemisestä. Joukkueen tavoitteena on tuottaa huippusato menetelmällä, jonka kaikki viljelijät pystyvät toteuttamaan omalla tilallaan isommassa mittakaavassa.
Joukkueen lajikkeena on Informer, joka on talvehtinut hyvin ja näyttänyt potentiaalinsa myös Ruotsin viljavainioilla. Virossa kyseisellä lajikkeella on tehty satoennätys, ehkäpä syksyllä koetaan Hauholla sama?
Joukkueessa on 8 jäsentä:
Kapteeni Vili Silmälä tulee Tammelasta sikatalouden keskeltä. Hän on viljelyyn intohimoisesti suhtautuva joukkueen ruiskutusspesialisti. 
Artturi Ala-Viikari Punkalaitumelta on monipuolinen tekijä, joka pyörittää isänsä ja setänsä kanssa kotitilan arkea, tekee maataloustöitä naapuritilalla, hyppää sujuvasti kuorma-auton rattiin ja ehtii vielä myydä maatalouskoneitakin. 
Henri Paija Pälkäneeltä tuottaa perunaa, valkosipulia ja vähän kaikkea muutakin siinä sivussa. Henri on hyvin tarkka ja asiakaslähtöinen kaveri.
Antti Syrjä Padasjoelta on monipuolinen erikoiskasvimies. Antin pelloilta löytyy perunaa, hernettä, mansikkaa ja viljoja, mutta erityisesti hänen sydämensä sykkii sokerijuurikkaalle. 
Matti Mikkola Lempäälästä on siemenviljelijä. Lisäksi hän maahantuo ja myy viljanlajittelijoita sekä maatalouskoneita. Matti on melkoinen suunsoittaja, jonka muut joukkueet ehkä ovat jo huomanneet.
Miikka Hirvonen Liperistä toimii Pohjois-Karjalan edustajana, ja tuo joukkoon ripauksen karjalalaista maitomiehen luovuutta. C-alueella kaikki näyttää menevän paremmin, ainakin jos #ttp:eitä katsoo.
Sebastian Ahlqvist on kaksikielinen moniosaaja Loviisan savisilta pelloilta. Sebastian tuntee pellon tarpeet, sillä hän työskentelee päivittäin maatalouden tuotantopanosten parissa. 
Topias Rauhamaa Kärkölästä viljelee viljoja, hevosheinää ja sokerijuurikasta. Hän pyrkii hyödyntämään nykyaikaista teknologiaa, vaikka harpin käytöstä on vaikea luopua. #KMRuutukisa #Mustialanagrologit @lantmannenagro
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Käytännön Maamiehen Ruutukisaan on pitkään toivottu Mustialan joukkuetta, ja nyt sellainen viimein saatiin, #TulevaisuudenViljelijät. Näitä nuoria Mustialan kasvatteja yhdistää halu kehittää suomalaista maataloutta, kokeilla uutta, sekä jakaa oppia yhdessä tekemisestä. Joukkueen tavoitteena on tuottaa huippusato menetelmällä, jonka kaikki viljelijät pystyvät toteuttamaan omalla tilallaan isommassa mittakaavassa. Joukkueen lajikkeena on Informer, joka on talvehtinut hyvin ja näyttänyt potentiaalinsa myös Ruotsin viljavainioilla. Virossa kyseisellä lajikkeella on tehty satoennätys, ehkäpä syksyllä koetaan Hauholla sama? Joukkueessa on 8 jäsentä: Kapteeni Vili Silmälä tulee Tammelasta sikatalouden keskeltä. Hän on viljelyyn intohimoisesti suhtautuva joukkueen ruiskutusspesialisti. Artturi Ala-Viikari Punkalaitumelta on monipuolinen tekijä, joka pyörittää isänsä ja setänsä kanssa kotitilan arkea, tekee maataloustöitä naapuritilalla, hyppää sujuvasti kuorma-auton rattiin ja ehtii vielä myydä maatalouskoneitakin. Henri Paija Pälkäneeltä tuottaa perunaa, valkosipulia ja vähän kaikkea muutakin siinä sivussa. Henri on hyvin tarkka ja asiakaslähtöinen kaveri. Antti Syrjä Padasjoelta on monipuolinen erikoiskasvimies. Antin pelloilta löytyy perunaa, hernettä, mansikkaa ja viljoja, mutta erityisesti hänen sydämensä sykkii sokerijuurikkaalle. Matti Mikkola Lempäälästä on siemenviljelijä. Lisäksi hän maahantuo ja myy viljanlajittelijoita sekä maatalouskoneita. Matti on melkoinen suunsoittaja, jonka muut joukkueet ehkä ovat jo huomanneet. Miikka Hirvonen Liperistä toimii Pohjois-Karjalan edustajana, ja tuo joukkoon ripauksen karjalalaista maitomiehen luovuutta. C-alueella kaikki näyttää menevän paremmin, ainakin jos #ttp:eitä katsoo. Sebastian Ahlqvist on kaksikielinen moniosaaja Loviisan savisilta pelloilta. Sebastian tuntee pellon tarpeet, sillä hän työskentelee päivittäin maatalouden tuotantopanosten parissa. Topias Rauhamaa Kärkölästä viljelee viljoja, hevosheinää ja sokerijuurikasta. Hän pyrkii hyödyntämään nykyaikaista teknologiaa, vaikka harpin käytöstä on vaikea luopua. #KMRuutukisa #Mustialanagrologit @lantmannenagro
6 päivää ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnäruuduilla näkyy jo värieroja kylvötiheyden ja typpilannoituksen mukaan. Minimiruutu sai syksyllä pelkän kylvölannoituksen. Video on kuvattu 3.5.2025 Hauholla @lantmannenagro koetilalla. #KMRuutukisa Kiitos videosta #Taloustaiturit!
6 päivää ago
View on Instagram |
2/9
KM Ruutukisan edelliskerran voittajajoukkue on nyt uudelleen nimetty WinterWheatWizards'eiksi. Jäsenet ovat sen verran digidigejä, että esittelyn kirjoitti tekoäly. Tämä kolmikko – Matias Rönnqvist, Kari Alasaari ja Samuel Jussila – on kuin maatalouden Avengers, mutta ilman viittoja (ainakin toistaiseksi). Heidän yhdistelmänsä asiantuntemusta, innovatiivisuutta ja huumoria tekee heistä voittamattoman tiimin. Matias puhuu Vöyrin murretta, kun taas Samuelille tutumpaa settiä on Vöyrin marssi ja Karia määrittelee lapualaisuus. Vaasalainen visionääri Matias toimii joukkueen kapteenina ja tuo mukanaan sekä tieteellisen näkökulman että määrätietoisen johtajuuden. Hän on altakastelun asiantuntija, joka on kehittänyt aurinkopaneeleilla toimivia kastelujärjestelmiä. Täsmäviljelyn taituri Kari on joukkueen strateginen asiantuntija, jonka tiluksilla Lapuan lakeuksilla vehnä kasvaa kuin suoraan oppikirjasta – paitsi että Kari on todennäköisesti kirjoittanut sen oppikirjan itse. Hän on osallistunut menestyksekkäästi arvostettuun brittiläiseen YEN-satokisaan ja saanut tunnustusta osaamisestaan. Joukkueen sielu, janakkalalainen Samuel tuo tiimiin energistä karismaa ja rennon otteen, jollaista ei joka ruutukisassa nähdä. Hänen kykynsä innostaa muita ja luoda hyvää henkeä on vertaansa vailla. Vaikka kapteenin nauha on tällä kertaa Matiaksella, Samuel on joukkueen luova moottori ja innostava sparraaja. #KMRuutukisa @lantmannenagro @tuplakari @jussila.samuel @matias_ronnqvist
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM Ruutukisan edelliskerran voittajajoukkue on nyt uudelleen nimetty WinterWheatWizards'eiksi. Jäsenet ovat sen verran digidigejä, että esittelyn kirjoitti tekoäly. Tämä kolmikko – Matias Rönnqvist, Kari Alasaari ja Samuel Jussila – on kuin maatalouden Avengers, mutta ilman viittoja (ainakin toistaiseksi). Heidän yhdistelmänsä asiantuntemusta, innovatiivisuutta ja huumoria tekee heistä voittamattoman tiimin. Matias puhuu Vöyrin murretta, kun taas Samuelille tutumpaa settiä on Vöyrin marssi ja Karia määrittelee lapualaisuus. Vaasalainen visionääri Matias toimii joukkueen kapteenina ja tuo mukanaan sekä tieteellisen näkökulman että määrätietoisen johtajuuden. Hän on altakastelun asiantuntija, joka on kehittänyt aurinkopaneeleilla toimivia kastelujärjestelmiä. Täsmäviljelyn taituri Kari on joukkueen strateginen asiantuntija, jonka tiluksilla Lapuan lakeuksilla vehnä kasvaa kuin suoraan oppikirjasta – paitsi että Kari on todennäköisesti kirjoittanut sen oppikirjan itse. Hän on osallistunut menestyksekkäästi arvostettuun brittiläiseen YEN-satokisaan ja saanut tunnustusta osaamisestaan. Joukkueen sielu, janakkalalainen Samuel tuo tiimiin energistä karismaa ja rennon otteen, jollaista ei joka ruutukisassa nähdä. Hänen kykynsä innostaa muita ja luoda hyvää henkeä on vertaansa vailla. Vaikka kapteenin nauha on tällä kertaa Matiaksella, Samuel on joukkueen luova moottori ja innostava sparraaja. #KMRuutukisa @lantmannenagro @tuplakari @jussila.samuel @matias_ronnqvist
6 päivää ago
View on Instagram |
3/9
Seuraavana esittelyvuorossa on Voittajatiimi. ”Nimihän ei joukkuetta pahenna, mutta tässä tapauksessa se kertoo jo etukäteen joukkueen sijoituksen tiukkaakin tiukemmassa kilpailussa”, Voittajatiimi luonnehtii nimivalintaansa. Kantavana teemana kisassa on testata, mihin nitraattidirektiivin maksimityppimäärällä päästään. Kymppitonnin tulos ei ole tässä kisassa tavoite vaan pettymys, sillä rima on laitettu korkeammalle. Kisaan lähdettiin tarkkaan harkitun kolmen erityyppisen vehnän (Tuija, Pondus, Skagen) lajikeseoksella. Tiimin jäsenet ovat intohimoisia viljelyn kehittäjiä, joille erilaiset kokeilut omilla pelloilla on peruskauraa. 
Harjavaltalainen Risto Tupi tunnetaan sinnikkäästä syysrapsin viljelystä ja lajiketestauksesta. Risto lienee myös ainoa suomalainen, joka on tavannut molemmat Guinnessin ennätystenkirjan vehnäsatoennätyksen tekijät (Tim Lamyman ja Eric Watson) livenä ja osallistunut kymppitonnin hybridiruissadolla YEN-satokilpailuun. Riston salainen intohimo on vanhat Caset. 
Suomalainen viljely ei olisi mitään ilman säkyläläistä Seppo Vättiä. Seppo on kouluttanut puoli Satakuntaa ruiskuttamaan ja lannoittamaan, ja Sepon cocktailit ovat taattua tavaraa. KM:n satokisan ohraennätys vuodelta 2008 on edelleen Sepon nimissä, se on 9 499 kg/ha Vilde-ohralla. 
Suomen rauhallisin viljelijä, Loimaan Kojonkulman Hannu Eskola, on satokisaaja jo toisessa polvessa. Hannun nimissä on KM:n kuminakisan voitto vuodelta 2020. Menestystä on tullut myös Ruismestarikisassa. Syysviljoja Hannu kylvää monipuolisesti. Viljakkalan kokeilevan viljelyn erikoismies Ville Koivuniemi on hänkin menestynyt sekä KM:n satokisassa että Ruismestarikilpailussa. Ville ei kaihda kokeilla innovatiivisia tapoja ravita viljaa. Ville maahantuo lajittelijoita ja muutakin laitteistoa. Siviilissä hänet tunnetaan tractor pullingista. 
Alastarolainen Kimmo Polo on voittanut sekä KM:n satokisan että Ruismestarikilpailun. Kimmon pellot lainehtivat suurien satojen lisäksi kalkkia ja biotiittiä. Syysvehnä on kuningaslaji, ja tämä voitto Kimmolta vielä puuttuu, mutta nythän asia korjaantuu. #KMRuutukisa #Voittajatiimi @lantmannenagro
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Seuraavana esittelyvuorossa on Voittajatiimi. ”Nimihän ei joukkuetta pahenna, mutta tässä tapauksessa se kertoo jo etukäteen joukkueen sijoituksen tiukkaakin tiukemmassa kilpailussa”, Voittajatiimi luonnehtii nimivalintaansa. Kantavana teemana kisassa on testata, mihin nitraattidirektiivin maksimityppimäärällä päästään. Kymppitonnin tulos ei ole tässä kisassa tavoite vaan pettymys, sillä rima on laitettu korkeammalle. Kisaan lähdettiin tarkkaan harkitun kolmen erityyppisen vehnän (Tuija, Pondus, Skagen) lajikeseoksella. Tiimin jäsenet ovat intohimoisia viljelyn kehittäjiä, joille erilaiset kokeilut omilla pelloilla on peruskauraa. Harjavaltalainen Risto Tupi tunnetaan sinnikkäästä syysrapsin viljelystä ja lajiketestauksesta. Risto lienee myös ainoa suomalainen, joka on tavannut molemmat Guinnessin ennätystenkirjan vehnäsatoennätyksen tekijät (Tim Lamyman ja Eric Watson) livenä ja osallistunut kymppitonnin hybridiruissadolla YEN-satokilpailuun. Riston salainen intohimo on vanhat Caset. Suomalainen viljely ei olisi mitään ilman säkyläläistä Seppo Vättiä. Seppo on kouluttanut puoli Satakuntaa ruiskuttamaan ja lannoittamaan, ja Sepon cocktailit ovat taattua tavaraa. KM:n satokisan ohraennätys vuodelta 2008 on edelleen Sepon nimissä, se on 9 499 kg/ha Vilde-ohralla. Suomen rauhallisin viljelijä, Loimaan Kojonkulman Hannu Eskola, on satokisaaja jo toisessa polvessa. Hannun nimissä on KM:n kuminakisan voitto vuodelta 2020. Menestystä on tullut myös Ruismestarikisassa. Syysviljoja Hannu kylvää monipuolisesti. Viljakkalan kokeilevan viljelyn erikoismies Ville Koivuniemi on hänkin menestynyt sekä KM:n satokisassa että Ruismestarikilpailussa. Ville ei kaihda kokeilla innovatiivisia tapoja ravita viljaa. Ville maahantuo lajittelijoita ja muutakin laitteistoa. Siviilissä hänet tunnetaan tractor pullingista. Alastarolainen Kimmo Polo on voittanut sekä KM:n satokisan että Ruismestarikilpailun. Kimmon pellot lainehtivat suurien satojen lisäksi kalkkia ja biotiittiä. Syysvehnä on kuningaslaji, ja tämä voitto Kimmolta vielä puuttuu, mutta nythän asia korjaantuu. #KMRuutukisa #Voittajatiimi @lantmannenagro
7 päivää ago
View on Instagram |
4/9
Seuraavana esittelyvuorossa ovat Ruutukisan luomumiehet. Helan Går, eli Ruutukisan kartanojoukkue, tykkää rapujuhlista. Joukkueen kapteeni on viime kesän talouskisan voittaja Kaarle Tavela Tavelan kartanosta, operatiivinen johtaja on Mattias Anomaa Pelkolan kartanosta ja snapsivastaava on Tommi Hasu af Oravala. Kartanoahan ei ole pakko periä, sen voi myös rakentaa itse, tietää Tommi. Mattiakselle oli vitsailtu, ettei Etelä-Suomessa ole enää suomenruotsalaisia kartanoita ilman luomua ja emolehmiä. Se oli juuri silloin, kun Pelkolan kartano siirtyi luomuun ja emot tulivat kuvioihin. Mattias kertoo näiden olevan hänen maatalousekonomistisia kotkotuksiaan. Tilalla on vanhastaan sikala, jota sitäkin laajennetaan. Myös Tommin ja Kaarlen tilat ovat luomutiloja. Tommilla on luomupuhdaskauraa ja emolehmät, Kaarlen tontilla puolestaan pyörii hevostalli, joten hänen ei ole tarvinnut ottaa emolehmiä. Kaikki kolme herraa viljelevät luomua talous edellä, ja uusin tekniikka on käytössä. Kaarlella ja Mattiaksella on System Cameleonit, Tommi pärjäilee Väderstadilla. Mattiaksen koneella kylvettiin, lannoitettiin ja myös harataan Ruutukisan kisaruutu. Joukkueen ideana on näyttää, mitä luomusyysvehnästä saa luomumenetelmillä irti, kun vehnä lisälannoitetaan ja viljellään tosissaan. Pelto ei ole luomukierrossa, joten alla ei ole kahden vuoden apilanurmea. Siksi joukkue sai luvan käyttää syksyllä sianlietettä perustamislannoitukseen, eikä tämän kevään lisälannoituksessa tarvinnut välittää pellon fosforiluvusta. Ruutu sai huhtikuun alussa vinassia ja myöhemmin lihaluujauhoa. Myllyt eivät ole innostuneita luomusyysvehnästä, mutta josko tämän show'n jälkeen tilanne muuttuu? #KMRuutukisa #HelanGår @lantmannenagro @kaarletavela @mattiasanomaa @tommihasu #luomu #luomuvehnä
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Seuraavana esittelyvuorossa ovat Ruutukisan luomumiehet. Helan Går, eli Ruutukisan kartanojoukkue, tykkää rapujuhlista. Joukkueen kapteeni on viime kesän talouskisan voittaja Kaarle Tavela Tavelan kartanosta, operatiivinen johtaja on Mattias Anomaa Pelkolan kartanosta ja snapsivastaava on Tommi Hasu af Oravala. Kartanoahan ei ole pakko periä, sen voi myös rakentaa itse, tietää Tommi. Mattiakselle oli vitsailtu, ettei Etelä-Suomessa ole enää suomenruotsalaisia kartanoita ilman luomua ja emolehmiä. Se oli juuri silloin, kun Pelkolan kartano siirtyi luomuun ja emot tulivat kuvioihin. Mattias kertoo näiden olevan hänen maatalousekonomistisia kotkotuksiaan. Tilalla on vanhastaan sikala, jota sitäkin laajennetaan. Myös Tommin ja Kaarlen tilat ovat luomutiloja. Tommilla on luomupuhdaskauraa ja emolehmät, Kaarlen tontilla puolestaan pyörii hevostalli, joten hänen ei ole tarvinnut ottaa emolehmiä. Kaikki kolme herraa viljelevät luomua talous edellä, ja uusin tekniikka on käytössä. Kaarlella ja Mattiaksella on System Cameleonit, Tommi pärjäilee Väderstadilla. Mattiaksen koneella kylvettiin, lannoitettiin ja myös harataan Ruutukisan kisaruutu. Joukkueen ideana on näyttää, mitä luomusyysvehnästä saa luomumenetelmillä irti, kun vehnä lisälannoitetaan ja viljellään tosissaan. Pelto ei ole luomukierrossa, joten alla ei ole kahden vuoden apilanurmea. Siksi joukkue sai luvan käyttää syksyllä sianlietettä perustamislannoitukseen, eikä tämän kevään lisälannoituksessa tarvinnut välittää pellon fosforiluvusta. Ruutu sai huhtikuun alussa vinassia ja myöhemmin lihaluujauhoa. Myllyt eivät ole innostuneita luomusyysvehnästä, mutta josko tämän show'n jälkeen tilanne muuttuu? #KMRuutukisa #HelanGår @lantmannenagro @kaarletavela @mattiasanomaa @tommihasu #luomu #luomuvehnä
7 päivää ago
View on Instagram |
5/9
Maataloudessa käytettävien muovisäkkien keräys täyttää 50 vuotta. Vuosien aikana on kerätty 42 miljoonaa kiloa muovia. Säkkikeräyksen järjestävät Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H ja Yara Suomi. Paikalliset 4H-yhdistykset tuovat keräyspisteet lähelle viljelijöitä ympäri Suomen. Lassila & Tikanoja vastaavat muovin kierrätyksestä. Keräyksessä ovat mukana myös Hankkija, Lantmännen Agro, A-Rehu, Peltosiemen ja Tilasiemen. #reiluteko
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Maataloudessa käytettävien muovisäkkien keräys täyttää 50 vuotta. Vuosien aikana on kerätty 42 miljoonaa kiloa muovia. Säkkikeräyksen järjestävät Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H ja Yara Suomi. Paikalliset 4H-yhdistykset tuovat keräyspisteet lähelle viljelijöitä ympäri Suomen. Lassila & Tikanoja vastaavat muovin kierrätyksestä. Keräyksessä ovat mukana myös Hankkija, Lantmännen Agro, A-Rehu, Peltosiemen ja Tilasiemen. #reiluteko
1 viikko ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Markus Yli-Lähde hommasi vuosi sitten 36 metrin puominlevyisen kasvinsuojeluruiskun. ”Alkuun se tuntui hieman leveältä, mutta tähän mennessä ei ole tullut vastaan yhtään paikkaa, mihin sillä ei olisi mahtunut”. Tässä ruiskutetaan tämän kevään Granat-ruista Loimaalla. Syysviljojen ruiskutukset ovat alkaneet. Sateiden myötä syysviljat näyttävät aivan toisenlaisilta kuin viime keväänä.
2 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mats Öhman testasi kasvinsuojeluruiskuja Marttilassa Viljo Talolan säätiön pihalla. Kasvinsuojeluruiskut on testattava kolmen vuoden välein. Uusi ruisku pitää testata viiden vuoden kuluessa ruiskun ostopäivästä. Ruiskun on oltava puhdas ja tankissa pelkkää vettä ennen testausta. Testauksesta saa pöytäkirjan, ja hyväksytty ruisku merkitään tarralla. Testaaja tarkastaa, että ruisku ei vuoda, pumppu toimii, paine pysyy tasaisena, sekoitus tankissa on riittävä, suodattimet ja levitystasaisuus on kunnossa. Jos ruisku ei läpäise ruiskuntestausta, ruiskun omistaja korjaa viat ja testauttaa ruiskun uudestaan. Suomessa ruiskuja testaa noin 60 ruiskuntestaajaa. Testaajat ovat Tukesin hyväksymiä. #ruiskuntestaus
3 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Tilasiemen-ketjun syysviljojen lajikekoekenttä Mellilässä @siementilasalo pellolla on kylvetty 20.9.2024. Kylvötiheydet olivat seuraavat: syysvehnä 500 kpl/m2, syysruisvehnä 450 kpl/m2, syysohra 300 kpl/m2, populaatioruis 400 kpl/m2 ja hybridiruis 250 kpl/m2. Niilo Salo esitteli kenttää 22.4.2025. @tilasiemen @salo.niilo #syysviljat
3 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2023
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari