Siirry suoraan sisältöön.

Kotieläintuotanto
/ 5.8.2025

Matkalla kohti uutta robottinavettaa

Alangon tilalla Pohjois-Pohjanmaalla on keskitytty jo pidempään maidontuotantoon. Lehmämäärä on kuitenkin ollut suhteellisen pieni, joten peltoala on riittänyt myös viljan tuottamiseen myyntiin. Pieneksi jäänyt parsinavetta on aiheuttanut viime vuosina kipuilua tilan kehittämisen suhteen. Eläintuotannossa halutaan pysyä, mutta mikä olisi järkevin tapa ottaa seuraava askel?

Siirry artikkeliin
/ 4.8.2025

Alankomaalainen Farm Nescio on tottunut tekemään maidontuotannon historiaa

Alankomaiden ensimmäinen automaattilypsytila aloitti lypsyrobotin käytön vuonna 1992. Parinkymmenen vuoden päästä siitä automatisoitiin ruokinta, ja nyt tila testaa lannankäsittelyjärjestelmää, joka erottelee lehmien tuottaman lannan kolmeen jakeeseen.

Siirry artikkeliin
/ 31.7.2025

Huittisten vankilan luomutilalla päätuotanto on karjataloudessa

Huittisten vankilassa viljelyn osalta tämä vuosi menee pitkälti tulvatuhoja korjatessa.

Siirry artikkeliin
/ 28.7.2025

Suomen Lantakaasulla tiivis investointitahti – ensimmäinen iso biokaasulaitos harjassa

Suomen Lantakaasun ensimmäinen iso biokaasulaitos eli Nurmon laitos on nyt harjassa. Jatkoa seuraa pian Kiuruvedellä ja lisäksi rakenteilla on jo kaksi Kiuruveden satelliittilaitosta. Lantakaasulla on selvityksessä kolme muutakin laitoshanketta seuduilla, joille myös kansainvälinen pääomasijoittaja on kaavailemassa biokaasutuotantoa. Lantakaasun osaomistajalla St1 Biograftilla on vahva usko biokaasuun.

Siirry artikkeliin
/ 24.7.2025

Kaistin tilalla tavanomaiset siat vaihdettiin luomukanoihin

Luomuun siirryttiin kannattavuuden ja maan kasvukunnon parantamiseksi sekä terveyssyistä.

Siirry artikkeliin
/ 18.7.2025

Turvallisuuden, tehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden tulevaisuus hevosalalla

Maaliskuun lopussa Kylämäen Hevostilalla Marttilassa kokoonnuttiin kehittämään hevosalan työolosuhteita osana EUnetHorse-hanketta.

Siirry artikkeliin
/ 3.6.2025

Puna-apilan viljely ja käyttö lypsylehmien ruokinnassa

Symbioottiset typensitojabakteerit sitovat ilmakehän typpeä puna-apilan juuristossa. Vaihtokauppana bakteerit saavat kasveilta sokereita. Kumppanuus hyödyttää molempia, myös viljelyn näkökulmasta. Biologisen typensidonnan ansiosta kasvi pärjää vähemmällä lannoituksella, apilan paalujuuri muokkaa maata ja edistää maan mikrobitoimintaa sekä maaperän viljavuutta kokonaisuudessaan. Nurmipalkokasvit ovat myös maittavaa rehua, mikä näkyy maitotuotoksessa. Nurmipalkokasvien viljelyssä on silti haasteensa ja rehukäytössä huomioitavaa, epävarmuuksia kiistämättä.

Siirry artikkeliin
/ 22.5.2025

Nurmiviljely ruotsalaistilan voimana

Skogsgårdin tilalla Ruotsin Getingessä 240 lypsylehmän tilaa perheensä kanssa pyörittävä Anna Carlsson luottaa nurmikasvien voimaan. Luomutilalla kiertolaidunnetaan intensiivisesti vähintään viisi kuukautta vuodesta kustannustehokkuutta korostaen. Lisäksi säilörehunurmilta korjataan 8 000–10 000 kuiva-ainekilogramman hehtaarisatoja vuodesta toiseen. Viime syksynä tila palkittiin Elmia-näyttelyssä Ruotsin valtakunnallisina laidunmestareina.

Siirry artikkeliin
/ 8.5.2025

Italialaisella Rio Storton tilalla haluttiin rakentaa tulevaisuuden navetta

Rio Storton tilan omistaja halusi rakentaa tulevaisuuden navetan. Runsaan sadan lehmän karjan lypsy, ruokinta, lannanpoisto, sorkkakylpy sekä pihaton viilennys ja valaistus on automatisoitu. Investointi oli mittava, mutta tilalla uskotaan sen tuovan myös isot tuotot, joista osa tulee suoramyynnistä.

Siirry artikkeliin
/ 10.4.2025

Lypsyasema vaihtui kuuteen robottiin

Knuutin tilalla on tuotettu maitoa pitkään ja monella menetelmällä. Tilaa on kehitetty jatkuvasti ja nyt haluttiin siirtyä automaattilypsyyn monen eri tekijän summana. Samalla oli järkevää kasvattaa lehmämäärää.

Siirry artikkeliin