Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 8.9.2025

Erikoiskasvien viljely vuonna 2023–2025

Kahden vuoden erikoiskasvien seurantajaksolla viljelyala on lisääntynyt eniten sokerijuurikkaalla, puhdaskauralla, kuminalla ja rehuherneellä. Kärkipaikkaa pitää rehuherne, jonka viljelyala jatkoi kasvua ja on lähes 39 000 hehtaaria. Kuminaa viljellään 21 000 ja sokerijuurikasta 16 000 hehtaarilla. Puhdaskaura on uusi tuttavuus listoilla. Sen viljelyala on 3 972 hehtaaria. Puhdaskauraa viljellään hyvin isoilla tilakohtaisilla pinta-aloilla. Viljelyala on noussut myös öljyhampulla 1 751 hehtaariin ja tattarilla 2 773 hehtaariin. Yrteistä ala laajeni korianterilla 711 hehtaariin ja sinapilla 747 hehtaariin. Marjoista mustaherukan viljely kasvoi hieman, 1 989 hehtaariin ja mansikka on edelleen marjojen ykkönen 3 274 hehtaarilla.

Siirry artikkeliin
/ 1.9.2025

Hauhon peltopäivä: Lajikeseokset ja ruisvehnä kiinnostivat

Hauhon peltopäivä heinäkuun viimeisenä päivänä Lantmännen Agron koetilalla keräsi satamäärin viljelijöitä ja suurimman kiinnostuksen kohteena olivat KM Ruutukisan kasvustot. Useamman lajikkeen seokset olivat monille uusi asia, vaikka Ruotsissa ja Tanskassa lajikesokset ovat syysvehnällä yleisiä. Lajikekokeet olivat menestyneet erittäin hyvin Hauholla eikä huonoja koeruutuja ollut käytännössä yhtään. Ruutukisan sadot puitiin 12.8. ja tulokset ilmestyvät syyskuun lehdessä.

Siirry artikkeliin
/ 28.8.2025

Erikoiskasvien viljelytekniikka kehittyy koko ajan

Trans Farm järjesti juhannuksen jälkeen Loimaalla Aimo annos erikoiskasveja -tapahtuman. Keskiössä olivat kuminan, öljyhampun ja korianterin viljely ja demokokeet pellolla.

Siirry artikkeliin
/ 28.8.2025

Viljantuotanto EU:ssa kasvaa

Viljasadosta odotetaan hyvää. Maailmassa tuotetaan tänä vuonna viljaa enemmän kuin koskaan. Samalla sitä myös kulutetaan enemmän kuin koskaan. Kulutuksen kasvu pitää etenkin vehnän varastot niukkana. Euroopan unionissa tilanne on toinen. Tuotanto ylittää kulutuksen ja viljan vienti kasvaa. Hintakehitys on tasaista. Markkinauutiset heilauttelevat ajoittain hintoja, mutta suuria muutoksia ei ole näköpiirissä.

Siirry artikkeliin
/ 28.8.2025

Kauramarkkina on tukkoinen

Viljamarkkinat uhkaavat mennä tukkoon, sillä satoa tulee runsaasti sekä kotimaassa että koko maailmassa. Vuoden 2019 huippusatoon tuskin päästään, mutta sato on suurempi kuin vuosi sitten. Hehtolitrapainot ovat kohtuulliset, syysvehnän valkuaiset sen sijaan matalat. Tautipainetta riitti kaikilla viljoilla, mutta viime vuoden kaltaista toksiinitilannetta ei odoteta.

Siirry artikkeliin
/ 8.8.2025

Aulis Ansalehto: Viljely on jatkuvaa uuden hakemista

Muutos oli jatkuvaa silloin, ja muutos on jatkuvaa nyt, Aulis Ansalehto sanoo. Kasvinviljelyn neuvonnan grand old man seuraa maataloutta edelleen tiiviisti – ja näkee tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia.

Siirry artikkeliin
/ 24.7.2025

Ensi kesänä viimeinkin syysvehnän satokisa

Syysvehnäkisaa on toivottu pitkään ja nyt se viimein tulee. Kylvä parhaalle lohkolle syysvehnää ja ilmoittaudu ensi keväänä satokisaan. Kilpailijat valitaan huhtikuun loppuun mennessä.

Siirry artikkeliin
/ 24.7.2025

Lannoitteet kalliita, vilja halpaa

Lannoitteet eivät ole pitkään aikaan olleet näin kalliita suhteessa viljan hintaan. EU:ssa tilanne on erityisen tukala, sillä EU asetti venäläisille lannoitteille tuontitullit heinäkuun alusta alkaen. Tullit kiristyvät rajusti vuoteen 2028 mennessä.

Siirry artikkeliin
/ 24.7.2025

Lakoa näköpiirissä kisaruuduilla

Kesäkuun sademäärä oli Hauholla 162 mm, mutta se tuli onneksi tasaisesti. Kisaruudut ovat saaneet kahdesta kolmeen säädekierrosta, mutta se ei riitä näissä olosuhteissa. Matalat lajikkeet ovat vahvoilla tällä kasvukaudella. Ruutuja esitellään Hauhon Peltopäivässä 31.7.2025.

Siirry artikkeliin
/ 30.6.2025

Tasainen kasvusto ennustaa hyviä satoja syysrapsilajikkeista

Syysrapsin lajikekaistat talvehtivat Kokemäellä tasaisesti. Odotettavissa on hyviä satoja – ja toivottavasti satoerojakin – sekä puolikääpiöivistä että korkeista lajikkeista.

Siirry artikkeliin
/ 18.6.2025

Syysvehnät hurjassa kasvussa

Toukokuu oli Ruutukisan syysvehnille lähes optimaalinen. Sademäärä oli 46 mm ja keskilämpötila 9,4 °C, eikä kevääseen mahtunut ainuttakaan hellepäivää. Vehnät versoivat hyvin, kosteutta ja ravinteita riitti. Kasvustot ovat niin vahvoja, että typpi loppunee kaikilta jossain vaiheessa.

Siirry artikkeliin
/ 11.6.2025

Rypsille lisätyppi kukinta-aikaan?

Rypsille annetaan lisätyppi yleensä korrenkasvuvaiheessa. Lapualla tehdyssä viljelykokeessa korkein öljypitoisuus saatiin kukinnan lopussa annetulla lisätyppilannoituksella. Myös sato oli suurempi kuin korrenkasvuvaiheen lannoituksessa. Sateetkin suosivat tätä ajankohtaa viime kesänä.

Siirry artikkeliin
/ 9.6.2025

Uusi työkalu nurmisadon optimointiin

PUNURMIO-hankkeessa kehitetään menetelmää, jolla viljelijä voi puhelimensa kameran ja paikallisen datan avulla ennustaa nurmibiomassan kasvua kullakin lohkolla. Tavoitteena on puhelinsovelluksen avulla parantaa nurmisatoja, vähentää maataloustuotteiden hiilijalanjälkeä ja tukea ilmastoviisasta maidon ja lihan tuotantoa. Vielä pilottivaiheessa oleva sovellus on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden aikana.

Siirry artikkeliin
/ 30.5.2025

10 vuotta maissin viljelyä

Maissisäilörehu on vakiintunut köyliöläisen Jani Välilän maitotilalle pääasialliseksi karkearehuksi. Viljelytekniikka on kehittynyt kymmenessä vuodessa. Osa lajikkeista kylvetään katemuoviin, osa paljaaseen maahan. Näin jaetaan riskejä. Maissi korjataan ajosilppurilla ensimmäisten pakkasten jälkeen.

Siirry artikkeliin