Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 26.5.2025

Sokerijuurikkaan viljelyala historiallisen korkea

Juurikasta viljelee nyt 730 viljelijää lähes 16 000 hehtaarilla.

Siirry artikkeliin
/ 24.5.2025

Anoran turveviljelyrajaus laskee ohran hiilijalanjälkeä

Ohran hiilijalanjäljen pienentämiseksi Anora rajasi tämänvuotisissa tärkkelysohran viljelysopimuksissaan, ettei sopimusta voi enää tehdä turvepelloilla viljeltävästä ohrasta. Ensi vuonna hiilijalanjäljen laskentaa vielä tarkennetaan.

Siirry artikkeliin
/ 23.5.2025

Pitkä kylvökevät

Kylvöt alkoivat tänä keväänä aikaisemmin kuin koskaan, mutta sateet ja kylmä jakso keskeyttivät ne kolmeksi ja paikoin jopa neljäksi viikoksi. Joitakin lohkoja oli kylvettävä uudelleen. Kunnolla vauhtiin päästiin äitienpäivänä, eli palattiin normaaliin aikatauluun. KM kokosi kylvötunnelmia ympäri Suomea.

Siirry artikkeliin
/ 22.5.2025

Mangaaninpuutosta syysvehnillä

Eniten typpeä on ottanut WinterWheatWizardsien syysvehnäruutu, joka lannoitettiin huhtikuun alussa inhibiittorilla käsitellyn urean ja ammoniumsulfaatin seoksella. Se näyttää toimivan syysvehnän kevätlannoituksessa.

Siirry artikkeliin
/ 16.5.2025

Viiniköynnöksen kasvupaikkavaatimukset ja kannattavuus

Kotimaiset viinirypäleet voivat olla tulevaisuuden trendikasvi. Erikoiskasvina sillä on omat erityispiirteensä kasvupaikan suhteen, mikä kannattaa huomioida jo lajikkeita valittaessa. Leikkaamiselta ei voi välttyä, mutta viiniköynnös on pitkäikäinen, joten huolellisella suunnittelulla saattaa rypäleitä saada vielä 30 vuoden kuluttuakin.

Siirry artikkeliin
/ 15.5.2025

Muokkauskokeiden pitkäaikaistuloksia

Pitkäaikaiskokeissa monokulttuurissa muokkaus toimi suorakylvöä paremmin. Neljän vuoden viljelykierrolla vehnän sato oli 21 prosenttia suurempi kuin monokulttuurissa. Viljelykierron merkitys korostui suorakylvössä. Kasvitaudit alensivat kevätvehnän ja -ohran satoa 500 kg/ha ja rikkakasvit 200 kg/ha, jos peltoa ei ruiskutettu.

Siirry artikkeliin
/ 7.5.2025

Suomalaiset viljelijät avoimia geenitekniikalle

Uusien genomitekniikoiden avulla viljelykasvit kestävät paremmin sään ääri-ilmiöitä, ovat tuottavampia ja vähemmän riippuvaisia kemikaaleista. Geenitekniikan käyttöä säätelevä EU-lainsäädäntö on muutoksessa. Toteutuessaan se mahdollistaa geenieditoinnin yleistymisen myös EU:ssa. Suomalaisten asenteet ovat myönteisiä sitä kohtaan.

Siirry artikkeliin
/ 5.5.2025

Kotimaista soijaa tulevaisuudessa

Soijan viljely on ollut Suomessa marginaalista, vaikka kasvilla on monia vahvuuksia. Haasteena on ulkomailta tuodun soijan mainehaitta sekä se, ettei tällä hetkellä ole yritystä, joka olisi valmis ostamaan kotimaista soijaa.

Siirry artikkeliin
/ 25.4.2025

Kylvöille ennätysaikaisin

Pellot kuivuivat kylvökuntoon eteläisessä Suomessa aiemmin kuin koskaan, ja muokkaukset aloitettiin huhtikuun alussa. Niklas Maisi kylvi kauraa Nurmijärven Palojoella huhtikuun kymmenes päivä.

Siirry artikkeliin
/ 24.4.2025

Ruutukisan syysvehnät vahvassa kasvussa

Ruutukisan syysvehnien kohtaloa jännitettiin huhtikuun alkupuolen pakkasjakson ja kuivuuden yli. Sadejakson myötä on nähtävissä, että syysvehnistä on lupa odottaa hyvää satoa. Kaikki kisaruudut talvehtivat hyvin, eikä lajike-eroja ollut. Ensimmäiset ruiskutukset tehtiin huhtikuun puolivälissä hivenlehtilannoitteilla ja biostimulanteilla. Kasvinsuojeluaineiden vuoro tuli pääsiäisen jälkeen.

Siirry artikkeliin