Suomi on aina ylpeillyt sillä, että kansakuntana olemme olleet teknologian edelläkävijöitä.

Viime aikoina erilainen EU- ja kansallinen byrokratia on kuitenkin jarruttanut uusien tekniikoiden ja teknologioiden käyttöönottoa.

EU:ssa ja Suomessa turvallisuusajattelu on iskostettu varsin vahvasti virkamiehiin ja usein pienetkin riskit estävät uudet innovaatiot.

Lista on pitkä myös maatalousalalla kattaen muun muassa autonomiset työkoneet, uudet kasvinjalostustekniikat, virtuaaliaidat ja uusimpana droonien käyttö maataloudessa.

Droonin lennättäminen vaatii ns. Sora-luvan, jonka hankkiminen on varsin byrokraattista lupapapereineen ja kun tähän lisää Traficomin nykyisellään noin 10 kuukauden käsittelyajan, on lupaprosessi esimerkiksi traktoriajokorttiin nähden melkoinen.

Jokainen voi miettiä, kumpi oikeasti on vaarallisempi, teini-ikäisen tieliikenteessä kuljettama yli 30 tonnia painava ja 50 km/h kulkeva traktorin ja perävaunun yhdistelmä vaiko pellolla matalalla korkeudella lentävä drooni, jossa tekniikka rajaa tarkasti lentoalueen ja lentoa valvovalla droonikuskilla on yhden painalluksen päässä hätäpysäytys.

ProAgrian ja Mtechin johto vetosi jo viranomaisiin lupaprosessien helpottamiseksi droonien maa- ja metsätalouskäytössä ja myös MTK on kutsunut koolle toukokuulle keskustelutilaisuuden asiasta.

Droonitekniikka ei missään nimessä ole vielä valmista, mutta on tärkeää, etteivät suomalaiset (ja EU:n) viljelijät jää kehityksessä jälkeen. Suomessa droonien suhteellista hyötyä lisää se, että meillä pellot ovat usein monimuotoisia ja keväisin ja syksyisin tallausvaurioiden riskit niin kasvustolle kuin maaperälle ovat isot. Droonien hintakehitys on myös jotakin sellaista, mitä maatalouspuolella ei ole nähty eli uusia ja parempia malleja putkahtaa esiin koko ajan eikä hinnoissa ole lähellekään yhtä kovia nousupaineita kuin perinteisissä raskaissa maatalouskoneissa.

Suurin kysymys lienee se, milloin EU:ssa sallitaan droonien käyttö kasvinsuojelussa, koska siellä hyödyt ovat suurimmat. Jos kasvinsuojelun ja jaetun lannoituksen pystyisi hoitamaan kokonaan ilmasta käsin, tulisi ajourista hetkessä tarpeettomia ja tallausvauriot pienenisivät merkittävästi. Ja kun vertaa modernin lannoitteenlevittimen ja kasvinsuojeluruiskun hintaa droonin hintaan, on kiinnostus varmaa.

Pääsin itse seuraamaan syysvehnäkisaan osallistuvan KM:n Varjolohkon lannoitusta droonilla. Vaikka nyt ollaan vasta droonien käytön alkutaipaleella, kokemus oli vahvasti positiivinen. Levityksestä ja droonista löytyy video KM:n verkkosivuilta ja digilehdestä. Drooni sopii hyvin urakointikäyttöön tai yhden operoijan, mutta useamman tilan yhteiskoneeksi, koska silloin käyttäjällä on rutiinia, homma toimii tehokkaasti ja kustannuksia saadaan jaettua.

Droonit eivät ratkaise tilojen talousongelmia eivätkä voi syrjäyttää traktoreita maatalouden suurten massojen kuljetuksissa, mutta kasvukauden aikaisiin töihin ne tuovat täysin uusia mahdollisuuksia.