Biokaasusta maatilan uusi tulolähde 

Biokaasun tuotanto ja käyttö edistää monia myönteisiä asioita. Esimerkiksi maatalouden ravinnekierto tehostuu ja liikenteen päästöt vähenevät, kun biokaasu korvaa fossiilisia polttoaineita. Suomen biokaasutuotannon potentiaalista merkittävin osuus on nimenomaan maatalouden biomassoissa.
Biokaasualan toimintaedellytysten luominen edellyttää vahvaa yhteiskunnan suopeutta. Investointitukiohjelmille on varattava riittävät määrärahat. Alaan liittyvä epävarmuus on poistettava pitkäjänteisellä politiikalla.
Hallitusohjelman mukaan ”otetaan käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali laatimalla kansallinen biokaasuohjelma”. Sen mukaan myös ”tuetaan biokaasuinvestointeja ja uusia lannan käsittelytekniikoita” sekä ”otetaan käyttöön ravinnekiertoon perustuva tuotantotuki”. Ja edelleen: ”järkevöitetään biokaasulaitosten sääntelyä muun muassa luvituksen ja energian ulosmyynnin osalta”.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 1.10.2019 työryhmän valmistelemaan kansallista biokaasuohjelmaa keskipitkälle aikavälille. Työryhmän tehtävä oli kuvata nykytila sekä merkittävimmät biokaasun tuotannon ja käytön esteet ja hidasteet. Työryhmän tuli esittää toimenpiteet ongelmakohtien ratkaisemiseksi ja hallitusohjelmakirjausten toimeenpanemiseksi. Työryhmän tuli työssään ottaa erityisesti huomioon hajautetun ja pienen mittakaavan biokaasutuotannon edistäminen. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa 28.1.2020 elinkeinoministeri Mika Lintilälle.
Työryhmän loppuraportissa on Luonnonvarakeskuksen laatima taulukko biokaasutuotantoon ja ravinteiden kierrätykseen soveltuvista biomassoista. Näitä ovat kotieläinten lanta, säilörehunurmi, luonnonhoitopeltojen ja suojavyöhykkeiden nurmi, olki, yhdyskuntien puhdistamoliete, yhdyskuntien biojäte ja teollisuuden biohajoavat jätteet. Taulukosta puuttuvat muun muassa metsäteollisuuden lietteet, teollisuuden jätevedet ja steriloitavat eläinperäiset sivuvirrat. Myös muun muassa etanoliteollisuuden sivuvirtoja voidaan ohjata mädätykseen. Maatalouden biomassoista puuttuvat naatit sekä lajittelu ja kauppakunnostusjätteet.
Maatalousperäisestä raaka-aineesta tuotetun uusiutuvan energian osuus on toistaiseksi hyvin pieni. Toisaalta lanta toimii jo nykyisin tärkeimpänä ravinteiden kierrätyksen massana. Oljen energiakäytössä tulee kiinnittää huomiota myös siihen, millaisia vaikutuksen oljen poistamisesta pelloilta on maan hiilivarantoon ja kasvukuntoon.
Pitkän aikavälin tavoite raportin mukaan on, että maatilat saavuttaisivat energiaomavaraisuuden ja että ne tuottaisivat yhä enemmän energiaa myös myyntiin. Tilojen yhteisissä laitoksissa tuotetun biokaasun määrä mahdollistaa liikennepolttoainetuotannon tilakohtaista toimintaa paremmin. Suomessa oli vuonna 2017 Suomen Biokaasulaitosrekisterin mukaan yhteensä 15 maatilamittakaavan reaktorilaitosta.
Biokaasu (eli biometaani) on melko kallis tapa tuottaa sähköä ja lämpöä. Biokaasun arvo liikennekäytössä on korkeampi kuin sähkön tai lämmön arvo. Myös päästövähenemä on liikenteessä tyypillisesti suurempi, sillä biokaasu korvaa fossiilisia polttoaineita. Jakeluvelvoitteen laajentaminen biokaasuun edellyttää EU-lainsäädännön mukaan sille määrättävää valmisteveroa, joka on noin kolmannes maakaasun valmisteverosta. Kahta valtiontukea ei EU-säädösten mukaan saa olla päällekkäin.
Maatilojen energialaitoksia, myös biokaasulaitoksia koskeviin investointeihin voidaan myöntää avustusmuotoista maatalouden investointitukea, jonka tukitaso on 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tuki koskee vain energian tuotantoa maatilan omaan tuotantotoimintaan. Laitos voidaan kuitenkin mitoittaa teholtaan siten, että se pystyy tuottamaan oman maatalouden käyttöön tarvittavan energian ympäri vuoden ja kaikissa tuotantovaiheissa. Ylimääräisen lämpö- tai sähköenergian voi myydä tilan ulkopuolelle, mutta liikenne- ja työkonepolttoainetta saa käyttää vain tilan omassa tuotantokäytössä.
Työryhmä pitää johtopäätöksissään tärkeänä, että biokaasuinvestointien tukemista jatketaan riittävän korkealla tukitasolla. Tulevan EU:n rahoituskauden cap-strategiasuunnitelman valmistelussa tulee etsiä ratkaisuja, jotka edistävät maatilojen ja maaseutuyritysten mahdollisuuksia tuottaa ja markkinoida biokaasua sekä käyttää ja jalostaa prosessissa syntyneitä ravinnejakeita. EU:n komission valtiontukisääntely rajoittaa enimmäistuen määrää maatilahankkeille, joissa energia myydään osin tai kokonaan maatilan ulkopuolelle. Valtiontukisääntelyyn on pyrittävä vaikuttamaan joustavuutta lisäten.
Vuoden 2021 valtion talousarvioesitykseen sisältyy eräänlaista siemenrahaa biokaasutuotannon liikkeellesaamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa on neljä miljoonaa euroa ravinnekierrätyksen edistämiseen biokaasutuotannolla. Tuki kohdentuu maataloustuotannossa, vesistöjen hoitotoimissa sekä muussa luonnonhoidossa syntyviin ylijäämäbiomassoihin. Tuen tavoitteena on ohjata näitä biomassoja sellaisiin biokaasulaitoksiin, jotka käsittelevät kaasutusprosessin jälkeen syntyvät mädätysjäännökset lannoitevalmisteiksi. Määräraha on uusi.
Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa on kahdeksan miljoonan euron määräraha, jota yhtenä käyttötarkoituksenaan voi käyttää kaasun siirto- ja jakeluverkkojen ulkopuolisten biokaasua tarjoavien tankkausasemien rakentamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää kansallisen biokaasuohjelman toimeenpanoon liittyviin investointi- ja selvityshankkeisiin.
Uusiutuvan energian tuotantotukea saa maksaa biokaasusähkön tuottajille syöttötariffijärjestelmässä 2,969 miljoonaa euroa.
Esko Kiviranta
varatuomari, agronomi
kansanedustaja, Keskusta