Aurinkopaneelien sähköasennuksissa petrattavaa
Aurinkopaneelien asennukset maatiloilla tuotantorakennusten katto- sekä maa-asennuksina ovat lisääntyneet tilojen pienentäessä sähkölaskuaan. Kun asennusvauhti on äitynyt kovaksi, ei asennusten sähköturvallisuus ole välttämättä pysynyt mukana. Niissä onkin vielä parannettavaa.
Lisääntyvät aurinkopaneeliasennukset maatiloilla näkyvät myös hämeenlinnalaisen sähkötarkastajan Mauri Heinilän arjen työssä. Hänen mukaansa aurinkopaneelien asennusten sähköturvallisuuteen ei aina ole kiinnitetty riittävää huomiota.
Parannettavaa voi löytyä esimerkiksi aurinkopaneelien kaapeloinneissa ja kaapelien kiinnittämisissä, kytkennöissä, vaadittavissa merkinnöissä, dokumentoinnissa ja töiden valvonnassa.
”Kun aurinkopaneelien käyttöikä on noin 30 vuotta, kaikki dokumentit pitäisi olla sen aikaa tallessa ja käytettävissä”, Heinilä huomauttaa.
Niillä hän tarkoittaa täydellisiä käyttö- ja huolto-ohjeita eli kuinka paneeleita ylläpidetään ja huolletaan, piirustuksia kaapeloinneista ja maadoituksista sekä käyttöönottotarkastuspöytäkirjoja ja yli 35 ampeerin etusulakkeilla varustetuissa laitteistoissa varmennustarkastustodistuksia ja tietoja takuuajoista.
MH Sähkösuunnittelu ja -tarkastuspalvelut Oy:n yrittäjä Mauri Heinilä oli LähiTapiolan Loimi-Hämeen riskienhallinta-asiantuntijan Jouni Savolaisen kanssa kertomassa muun muassa aurinkopaneelien sähköturvallisuudesta LähiTapiolan järjestämässä maatilojen sähköturvallisuus -webinaarissa.
Ennen webinaaria he kävivät tutustumassa yhteen aurinkopaneelien asennuskohteeseen, josta löytyi huomattava määrä puutteita.
Maa-asennuksessa useita etuja
vähäisen tilan ja halvemman hinnan vuoksi, mutta maa-asennuksissa paneelien huolto ja ylläpito on helpompaa ja ne ovat paloturvallisempia. Tällä kohteella asennuksissa ei ole huomautettavaa.
Mauri Heinilä suosittelee aurinkopaneelien asentamista mieluummin maa- kuin kattoasennuksina. Vaikka maa-asennus maksaa enemmän kuin kattoasennus ja vie usein myös enemmän tilaa, maassa sijaitsevien paneelien huolto ja ylläpito on helpompaa kuin kattopaneelien.
”Erillään tuotantorakennuksista myös niiden paloturvallisuus on parempi”, hän korostaa.
Heinilän mukaan kiinteän asennuksen DC-kaapeleiden asentaminen ja kiinnitys on erittäin tarkkaa. Kaapelit eivät saa olla irrallaan tuulessa heilumassa eivätkä kaapelit saa tehdä liian tiukkoja mutkia paneelien ja rasioiden tiivisteisiin. Niiden pitää kestää 30 vuotta.
Kattoasennuksissa DC-kaapeleiden huolimaton kiinnitys ja niiden heiluminen kattoa vasten aiheuttavat omat ongelmansa. Niitä on hankala korjata ja riski löysien kaapeleiden rikkoontumisesta keväällä lumen ja jäiden mukana kasvaa.
Heinilä muistuttaa, että paneeleista tuleva sähkö on tasasähköä, joka muutetaan vaihtosähköksi invertterillä eli vaihtosuuntaajalla. Jos DC-kaapeleihin tulee jokin vika, tasasähkön tuhansien asteiden lämpötilaista valokaarta on vaikea katkaista, toisin kuin vaihtosähkössä.
Lisääntyneen palovaaran vuoksi invertteriä ei saakaan asentaa palavalle pinnalle, saati tuoda sisätiloihin. Palo-osastoituun tilaan sen voi asentaa.
Jouni Savolainen huomauttaa, että paneelien 30 vuoden käytön aikana saattaa monen katon uusiminen tulla aiheelliseksi, paneeleita kun harvemmin asennetaan täysin uusille katteille.
”Kun kattoremontissa joudutaan repimään paneelit pois, kestävätkö ne enää uutta asennusta”, hän pohtii.
Heinilän mukaan myös paneelit on kiinnitettävä aina oikein. Sisä-Suomen lumiolosuhteissa ei riitä, että paneelit on kiinnitetty paneelien päistä vaan ne pitää kiinnittää pitkiltä sivuilta uloimmaisten neljännesten kohdalta. Näin menetellen paneelit kestävät lumikuorman.
Valvojan palkkaaminen maksaa hintansa
Aurinkosähkölaitteistot ovat Heinilän ja Savolaisen mukaan aina monimutkaisia, ammattiasennusta vaativia sähköjärjestelmiä. Asennuksen saa suorittaa ainoastaan yritys, jolla on Tukesin rekisteröimä sähkötöiden johtaja.
Useinkaan tilanväellä ei ole riittävää tietämystä paneeleista tai niiden asentamisvaatimuksista. Myyjänkään puheisiin ei kannata aina luottaa, vaikka asennus tehdäänkin avaimet käteen -periaatteella.
”Jos tuntee vähänkin epävarmuutta, kannattaa asennusurakoinnin valvojaksi ottaa sähköalan pätevä ammattilainen. Silloin varmistaa sen, että viimeinen maksuerä lähtee vasta sitten, kun asennustyö, dokumentaatio, käyttöönottoon liittyvät tarkastukset ja mahdolliset korjaukset on kunnolla tehty ja myös hyväksytty”, Heinilä sanoo.
Ammattilainen osaa valvojana myös huolehtia, että kaikki asennukset ja niiden merkinnät ovat oikein. Esimerkiksi päätaulussa on oltava maininta muun muassa pelastuslaitoksen henkilöstölle ja sähköverkkoyhtiön asentajille, että sähköä tuotetaan myös aurinkopaneeleilla.
Monille isoimmille kotieläintiloille hankittiin päättyneen talven sähkökatkosten pelossa aurinkopaneelien lisäksi myös varavirtalaitteita eli useimmiten dieselkäyttöisiä aggregaatteja.
Sähkövahinkojen välttämiseksi paneelien ja aggregaattien keskinäinen synkronointi on tärkeää, samoin kuin sen muistaminen, että aurinkopaneeli ei ole varavoimala. Heinilä yksinkertaistaa, että aurinkopaneelien ja automaattisesti sähkökatkossa käynnistyvän aggregaatin välillä on oltava vaihtokytkin.
”Mielestäni paras tapa toteuttaa se on liittää aurinkopaneelit pääkeskukseen omaksi lähdöksi ja generaattorikytkimet ovat sen jälkeen. Jos valtakunnan verkko katkeaa, paneelit ovat silloin automaattisesti irti verkosta”, hän havainnollistaa.
Maatilojen sähköturvallisuuslaitteet on sähköturvallisuuslain mukaan tarkastettava kymmenen vuoden välein, jos pääsulakekoko on yli 35 ampeeria. ◻