Agritechnican uutuuksia

Agritechnica keräsi kaikkien aikojen yleisäennätyksensä eli lähes 480 000 kävijää. Vaihtoehtoiset polttoaineet olivat tällä kertaa hieman sivussa, mutta sähkön tulo maatalouskonesiin jatkuu edelleen vauhdilla. Näyttelyssä suurin huomio kiinnittyi automatiikkaan, järjestelmiin ja digitaalisiin ratkaisuihin.Vaikka koneet ovat edelleen pääsyy, miksi Agritechnicaan tullaan, uutuudet tulevat pitkälti digitaalisten ratkaisujen kautta.

Agritechnica-näyttelyn teema on kuin uuden James Bond -elokuvan nimi: se herättää mielenkiintoa, ja samalla kokoaa messujen annin yhden iskulauseen alle. Sen tulee olla ajankuva, kuten Bondin kulloinenkin automalli, ja näyttää tietä tulevaisuuteen tiedustelupalvelun Q:n keksimien ihmevempainten tapaan.

Tällä kertaa messujen motto oli ”Touch Smart Efficiency”. Suomeksi sen voisi kääntää ”Lisää potkua näillä näppylöillä”.

Tunnuslauseella halutaan kertoa, ettei maatalouskoneen arvoa mitata pelkässä voimassa vaan älyssä. Tehokkuus, tuottavuus sekä ympäristö- ja käyttäjäystävällisyys tulevat siitä, kun järjestelmät keskustelevat keskenään, koneita ja laitteita on helppo käyttää ja yhdellä napin painalluksella voi säätää tuotantopanosten määrää tai muita koneen asetuksia.

Pohja-ajatuksena on, että teknologian avulla voidaan ratkoa monia nykyajan ongelmia, kuten työvoimapulaa, heikkoa kannattavuutta, ilmastonmuutosta, luonnonvarojen ja veden niukkuutta tai tiukentuvia ympäristönormeja.

Täsmäviljelyn tarkkuus jatkaa kasvuaan ja autonomiaa tulee lisää. Digitaaliset työkalut ja tekoäly on sulautettu koneiden ohjelmistoihin. Näiden avulla saadaan lisää tehoa, tuottavuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Koneesta saadaan enemmän irti, ja sitä voidaan käyttää monipuolisemmin.

Kun autonomia kasvaa, koneet voivat tehdä itse päätöksiä lannoitteen tai kasvinsuojeluaineen määrästä ja sijoituksesta peltoon, tai valita ajoreittinsä.

Monimutkaisten päätösten teko vaatii sensoreita ja algoritmeja. Tekoäly mahdollistaa autonomian kasvun. Tärkein maatalouskoneiden tekoälysovellus onkin tällä hetkellä se, kuinka kone automaattisesti säätää toimintaansa sensoridatan avulla.

Messujen teema kertoo myös sen, että digitaaliset työkalut ovat näyttelyn keskiössä. Nuoriso ei tule Agritehnicaan potkimaan renkaita, vaan näppäilemään ruutuja.

Usean konemerkin yhteistyönä syntynyt FieldDataSync voitti Agritechnicassa tulevaisuuden konseptipalkinnon nimeltään Agrifuture Concept Award 2025. Fendt ja Claas kehittivät wifillä toimivan avoimen käyttöliittymän, jonka kautta puimuri ja traktori voivat kommunikoida keskenään, esimerkiksi jakaa paikkatietoa ja ajolinjoja.

Kiina valtaa maatalouskonemarkkinoita

Jos Agritechnicassa olisi valittu uusi James Bond -tyttö, hän olisi kotoisin Kiinasta ja lentäisi paikalle uusimmalla DJI:n maatalousdroonimallilla, Agras T100:lla, joka kantaa 80 kilon painoa.

Kasvinsuojeluruiskutukset droonilla eivät ole EU:ssa vielä sallittuja, mutta drooneilla voi tehdä muuta levitystyötä sekä nostaa ja kantaa.

Droonien kantokyky on parantunut vuosi vuodelta keskimäärin kymmenen kilon vuosivauhtia, ja kaikki näyttelyn uusimmat droonit pystyvät kantamaan 80 kilon kuormaa. Samaan aikaan hinnat ovat tulleet alaspäin ja tehokkuus lisääntynyt. Kysyntä on kasvanut valtavaa vauhtia. Liekö koskaan aiemmin täysin uusi maatalouskone levinnyt tätä vauhtia maatiloille.

Kiinalaiset DJI ja XAG hallitsevat droonimarkkinoita. DJI on selkeä markkinajohtaja, mutta XAG ei oleellisesti eroa DJI:stä. XAG esitteli näyttelyssä uusimman droonimallinsa P150 Max:in.

Uutena kiinalaisena droonivalmistajana näyttelyssä oli Vector Agr, joka esitteli uutuutensa HD580 -droonin, jonka vahvuus on akkujen nopea lataus.

Kiinalaisten ja aasialaisten näytteilleasettajien runsastuminen oli ilmeistä. Kiinalaisia näytteilleasettajia oli 250 kappaletta, eli yhdeksän prosenttia. Yksittäisenä maana Kiina oli kolmanneksi suurin. Näytteilleasettajia (2 849 kpl) oli 52 eri maasta ja ulkomaisten osuus oli 68 prosenttia.

Näyttely oli kuitenkin vahvasti saksalainen lukujen valossa, sillä saksalaisten näytteilleasettajien osuus oli 32 prosenttia ja vierailijoissa saksalaisten osuus oli 68 prosenttia.

Kiinalaisia toimijoita oli droonivalmistajien lisäksi erityisen paljon automaattiohjaus- ja ajo-opastinrintamalla. Aasialaiset ovat sillä saralla varsin kilpailukykyisiä hinta-laatusuhteessa. Automaattiohjauksen saa noin viidellä tuhannella eurolla.

Aasialaisten laitteiden kyberturvallisuus on toki syytä pohtia läpi. Uuden laitevalmistajan ja konemerkin brändinrakennus ja markkinoiden luottamuksen saavuttaminen vie aikaa, ainakin jos on kyse kalliista koneesta, jonka tulisi palvella seuraavat 20–30 vuotta.

PTx OutRun on jälkiasennettava autonomiapaketti, joka on tarjolla muutamiin eri traktorimerkkeihin, kuten John Deereen. Näyttelyssä OutRun oli asennettu Fendt 800 Varioon. Paketti sisältää sensoreita, tutkia, antenneita, kameroita ja muuta välineistöä, joiden avulla traktorin voi valjastaa vetämään autonomisesti viljakärryä. Puimurissa on näyttöpääte, josta annetaan peruskomentoja traktorille. Sen voi pyytää tulemaan puimurin vierelle, ottamaan viljakuorman vastaan ja viemään sen pellon laitaan odottamaan kuljetusta. Reittisuunnittelu on automaattista. PTx OutRun on myynnissä Pohjois-Amerikan markkinoilla ja jo käytössä maatiloilla helpottamassa työvoimapulaa. Sillä on mahdollista hoitaa myös autonomista muokkausta.

Agcon PTx on tiennäyttäjä

Osuva esimerkki näyttelyn teemasta on Agcon uusin älykkään maatalouden brändi PTx. Agco osti 85 prosenttia Trimblen maatalousliiketoiminnasta kahden miljardin dollarin kauppahinnalla ja tästä muodostettiin täsmäviljelyyn erikoistunut PTx-niminen yhteisyritys.

Taustalla on Trimblen lisäksi muitakin yrityksiä, kuten Precision Planting, Müller, Headsight ja Bilberry.

PTx:n keskeisiä toiminta-alueita ovat maaperäanalyysit, kylvö, rikkakasvintorjunta ja tuholaistorjunta. Koko viljelykierron tiedot kerätään yhteiseen Farm Engage -tietokantaan. Tietokanta sisältää traktorin, puimurin ja työkoneiden tiedot, viljelytoimenpiteiden erilaiset tiedot ja satotiedot.

PTx tarjoaa monenlaisia jälkiasennettavia ratkaisuja, jotka tulevat olemaan keskeisessä osassa myös Agcon omissa työkoneissa, eli Fendteissä, Valtroissa ja Massey Fergusoneissa, kertoo Tomi Siljander Agcolta.

PTx:n ratkaisujen avulla olemassa olevista koneista saa enemmän irti ilman suuria investointeja.

Jälkiasennettava autonomiasarja tilan traktoriin on varmasti helpompi askel kohti autonomiaa kuin investointi täysin vailla kuljettajaa olevaan peltorobottiin. Tämä onkin PTx-brändin johtoajatus. Tekniikka kehittyy nopeasti, ja laitteiden tulisi olla yhteensopivia keskenään. Niiden täytyy olla myös valmiita konsepteja, jotka on helppo asentaa ja käyttää.

Regeneratiivinen maatalous pienemmässä roolissa

Hiiliviljely ei ollut enää pinnalla edellisnäyttelyn tapaan. Maaperän hiilen määrän osoittamiseen liittyviä laitteita ja laskentaohjelmia tulvi markkinoille muutama vuosi sitten, mutta suurin hype näyttää olevan ohi. Hiilisertifikaateista on siirrytty viljelijöitä hyödyttäviin viljelymenetelmiin ja ajatusmaailmaan. Tämä näkyy laajemmin myös elintarvikeyritysten vastuullisuusohjelmissa.

Näyttelyn järjestäjä DLG oli rakentanut maaperän kasvukuntoon keskittyvän Soil Health -osaston, jossa pidettiin asiantuntijapuheenvuoroja regeneratiivisesta maataloudesta. Suurin osa esitelmistä oli saksaksi, ja englanninkielinen käännös pyöri sähköisellä näytöllä reaaliaikaisesti. ◻

www.agritechnica.com/en/

Lue lisää Agritechnican uutuuksista KM12/25-lehdestä!

Peltokoneiden, kylvökoneiden, muokkainten sekä kasvinsuojelun uutuudet esitellään seuraavassa lehdessä KM1/2026.

 

Peltorobottimarkkina kasvaa

Peltorobotteja oli näytillä enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja niitä esiteltiin liveareenalla koko näyttelyn ajan.

Peltorobotilla halutaan tehdä monta asiaa ja sen tulisi soveltua eri viljelykasveille. Tämä lienee yksi syistä, miksi FarmDroid on markkinajohtaja. Sillä voi kylvää, kitkeä ja ruiskuttaa, ja se soveltuu yli 50 viljelykasville. FarmDroideja on käytössä jo yli 500 kappaletta ja AgXeedeja yli 100 kappaletta.

Itsenäisistä työroboteista kitkemisrobotit ovatkin kaikkein yleisimpiä – samalla robotilla voi kitkeä porkkanan, salaatin, kaalin, pinaatin ja sipulin rikkakasvit, kun taas sadonkorjuurobotti soveltuu yleensä vain yhdelle satokasville.

Autonomisten työkoneiden suurin ongelma on edelleen työn jäljen valvonta – tulisiko muokata syvemmältä, onko kylvöjälki tarpeeksi hyvä, eihän kylvövantaita ole tukossa, onko nopeus oikea ja meneehän kaikki niin kuin kuuluukin. Tällä saralla kehitystä ei ole tapahtunut juurikaan kahdessa vuodessa.

Konsolidaatio jyllää vahvasti softapuolella. Softafirmojen määrä on vähentynyt, kun suuret toimijat ovat ostaneet niitä, ja sulauttaneet ne omiin järjestelmiinsä.

Näin on käynyt esimerkiksi dokumentaatio ja maatilan kirjanpito-ohjelmistolle NEXT Farmingille, jonka Agco osti. Claas osti puolestaan 365FarmNetin.

Saksalainen startup AI.Land oli yksi Agritechnican konseptivoittajista. Se esitteli vihannesviljelytiloille suunnatun konseptin, jossa on Etarob- ja Davegi-prototyyppirobotit. Näistä Davegi on humanoidirobotti, jolla on kädet. Vihannesviljely on hyvin työvoimavaltaista. Käsipareja tarvitaan runsaasti, ja AI.Landilla oli vastaus tähän. Humanoidirobotti oppii matkimalla, ja se pystyy hoitamaan sadonkorjuuta ja vaikkapa vihannesten pakkaamista.
Telaketjuilla kulkeva New Hollandin R4 Hybrid Power on suunniteltu viini- ja hedelmätarhoille tai vihannestiloille. Siihen voi liittää ruiskun, sähköisen muokkaimen tai muun ”älylaitteen”.
Fendt Xaver GT on autonominen peltorobotti, johon voi liittää kylvökoneen, muokkausvälineen ja kasvinsuojeluruiskun. Siinä on dieselmoottori ja kaksi akkua. Vetävät pyörät toimivat sähkömoottoreilla.
AgXeed esitteli uuden AgBot T2 7-sarjan peltorobotin, jossa on uusi Deutzin 5,1-litrainen neljän sylinterin dieselmoottori voimanlähteenä. Painoa robotilla on kahdeksan tonnia, mutta robotti ei tiivistä maata, painetta tulee vain 30 kPa (0,3 baaria). Työleveys on 1,5 –3,2 metriä. Robotin hinta liikkuu 300 000 euron tuntumassa. AgXeedilla nähdään, että autonomisissa koneissa tarvitaan edelleen polttomoottoria, sillä akkujen virta ei riitä tarpeeksi kauan. Robotin on työskenneltävä kellon ympäri, ja akkujen lataaminen pellolla ei ole vielä teknisesti mahdollista tai on ainakin liian kallista. Robottia valvotaan älypuhelimen kautta. Se lähettää sovellukseen viestin, jos pellolla tai koneessa on ongelmia, jotka vaativat ihmisen puuttumista asiaan, tai jos vaikka lannoite- tai siemensäiliö vaatii täyttöä.
Saksalainen startup-yritys Rain2soil esitteli Rainbutlerin, joka on autonominen kastelurobotti. Se säätää tarkkaan veden, säästää vettä ja vähentää työvoiman tarvetta.

Visioita tulevaisuudesta

Agritechnicassa oli esillä mukavasti autonomisia työlaitteita ja traktoreita. Hollantilainen EOX on tuotannossa oleva kone, ja messuilla esillä ollut traktori on jo myyty ja löytää paikkansa hollantilaistilalta, osastolla kerrottiin. Autonominen traktori liikkuu ja työskentelee seitsemän sähkömoottorin voimin, ja sitä ohjataan joystickillä. Jokaiselle pyörälle ja molemmissa päissä oleville voimanottoakseleille on omat sähkömoottorinsa. Lisäksi yksi moottori pyörittää hydrauliikkaa. EOXissa on 150 kWh:n akku ja lataus 10 prosentista täyteen vie puolisentoista tuntia. Hinnaksi kerrottiin n. 380 000 euroa.
www.eoxtractors.com
Nexat herättää edelleen ansaitusti huomiota, vaikka laitteisto on ollut paljon julkisuudessa jo muutaman vuoden ajan. Laitteistoa voisi nimittää työkoneenkantajaksi tai maatalousalustaksi. Erityisesti puimurikäytössä siinä vältetään tavanomaisten leikkuupuimureiden tehoa rajoittavat mitat, kun puintikoneisto on voitu suunnitella ja asentaa aivan uudella tavalla. Muussa käytössä kuten ruiskutuksissa ja kylvöissä Nexatin edut on hieman vaikeampi hahmottaa. Ideana on kuitenkin tarjota alusta, jonka avulla traktori, puimuri ja ajettava ruisku jäävät työttömiksi, kaikki hoidetaan Nexatilla, johon kiinnitetään vain tarvittava työkonemoduuli. Laitteistoa voisi kuvailla hybridiksi, sillä voima tuotetaan dieselmoottorilla, mutta monet toiminnot pyörivät sähköllä. Aiemmin Nexat on ollut lähinnä prototyyppi tai startup, mutta esittelijän mukaan koneita on nykyisellään myyty jo reilut parikymmentä kappaletta eri puolille maailmaa. Esimerkiksi Ukrainassa laitetta kerrottiin käytettävän päivät puimurina ja yöllä kylvökoneena, työlaitteet vaihtuvat varttitunnissa. Hintaa järjestelmällä on useampi miljoona, ainakin jos pakettiin valitaan puimuria, kylvökonetta ja ruiskua. Luonnollisesti Nexat kannattaa tilata kokonaisena pakettina, vain sillä tavalla sen monikäyttöisyydestä saa täyden hyödyn irti.
Ritari Ässän ja Kitt-auton ajoista on tultu Sirin ja Alexan kautta puhuvaan traktoriin. Puheohjaus on vasta lähtökuopissa ja esimerkiksi lainsäädäntö tulee todennäköisesti rajoitteeksi, kun puheohjauksen mahdollisia käyttötapoja kehitetään. Tällä hetkellä traktorin kanssa pystyi juttelemaan lähinnä sen käytöstä ja järjestelmä opasti erilaisten ominaisuuksien käyttämiseen hieman käyttöohjekirjan tapaan. Traktorisovelluksen on kehittänyt Spogen.ai startup Tampereelta.