Agritechnica 2023: Lisää älyä koneisiin

Koronan aiheuttaman tauon jälkeen Agritechnica-näyttely palasi, mutta hieman erilaisena. Venäläiset ja valkovenäläiset yritykset sekä messukävijät olivat poissa ja osa isoista yrityksistä, erityisesti John Deere ja Claas, eivät esitelleet juuri mitään uutta itse näyttelyssä. Kävijöitä näyttely keräsi 470 000 ja kävijöitä oli 149 maasta. Näytteilleasettajia oli 2 812 ja 52 maasta. Näyttelyssä korostuivat täsmäviljely, robotiikka, uudet energialähteet maatalouskoneisiin ja rikkakasvien mekaaninen torjunta. KM esittelee näyttelyn tärkeimmät uutuudet joulukuun ja tammikuun lehdissään.

Kansainvälisen asiantuntijaraadin mielestä New Holland CR11 on Agritechnican kultamitalin ja Farm Machine 2024 -tittelin arvoinen puimuri. Se ottaa kärkipaikan yhtiön tehokkaimmassa CR-puimurimallistossa ja ohittanee puintitehossa maailmanennätystä hallitsevan CR10.90:n. Kaksiroottorinen aksiaalipuimuri on suunniteltu sekä pitämään yllä maksimaalista puintitehoa että minimaalisia puintitappioita. Patentoitua puhdistuskapasiteettia on myös lisätty 13 prosenttia.

Neljässä vuodessa on tapahtunut paljon. Vielä Agritechnica 2019 -näyttelyssä peltorobotteja esiteltiin pääosin tulevaisuuden juttuina. Nyt ne olivat muiden peltokoneiden rinnalla. Esillä oli useita kaupallistettuja robotteja, ei pelkkiä prototyyppejä.

Täsmäviljelyn automatiikka oli myös mennyt eteenpäin. Täsmäviljelyn innovaatioihin on tullut lisää älyä. Robotit, automatiikka ja tekoäly olivatkin näyttelyn keskeisiä teemoja.

Autonomisia maatalouskoneita kehitetään, koska osaavaa työvoimaa on entistä vaikeampi saada, työturvallisuus korostuu, tehostamisen ja tuottavuuden kasvun tarvetta on ja tarkkuuttakin olisi saatava lisää, Danfossin automaatioyksikön johtaja Peter Bleday selitti. Bleday esitelmöi Agritechnicassa siitä, miksi maatalous tarvitsee autonomisia koneita.

Täysin autonomiset robotit tulevat ensin kasvihuone- ja puutarhapuolelle pienille pinta-aloille, ja vasta myöhemmin laajamittaiseen peltoviljelyyn, kertoi professori Peter Pickel. Pickel puhui maatalouden digitalisaation trendeistä.

Tämä oli hyvin nähtävissä myös näyttelyn roboteista. Viinitarhoille, hedelmän-, avomaanvihannesten- ja marjojen viljelyyn ja kasvihuoneisiin oli eniten robotiikkaa tarjolla.

Peltorobotit pystyvät hoitamaan itsenäisesti jo suuren osan viljelytöistä ja tarjoavat ratkaisun työvoimapulaan.

Suurempien peltorobottien hinnat lähtevät liikkeelle sadasta tuhannesta eurosta ja oma lukunsa ovat huolto, varaosat ja jälleenmyynti.

Robotteja onkin hankittu turvaamaan työvoiman saanti. Tämä näkyi myös markkinoinnissa. Agrointellin Robottia mainostettiin kovaksi työntekijäksi, joka ei valita edes yövuoroista eikä tarvitse taukoja eikä lomaa.

Toisaalta suurissa, ajettavissa maatalouskoneissa on entistä enemmän automatiikkaa, sensoreita, konenäköä ja antureita. Autonomian taso ei vain ole vielä yhtä korkea kuin erikoiskasvipuolella ja pienillä pinta-aloilla. Mutta se kasvaa koko ajan, Pickel sanoi. Sensoreiden ja algoritmien avulla koneet voivat tehdä jo päätöksiä vaikka typpilannoitteen tai kasvinsuojeluaineen määrästä ja ne erottavat viljelykasvin rikkakasvista.

Tekoälyn myötä maatalouskoneista tulee itsenäisempiä ja ne voivat tehdä aiempaa monimutkaisempia päätöksiä ilman ihmisen valvontaa. Tekoäly mahdollistaa koneiden autonomian.

FarmDroid on yleisin robotti

Tanskalainen FarmDroid on maailman yleisin peltorobotti. Ensimmäinen kaupallinen versio julkistettin vuonna 2019. Nyt FarmDroideja on käytössä yli neljäsataa kappaletta ympäri maailman, Australiaa myöten.

Luku ei kuulosta paljolta, mutta se vastaa joka kuudetta peltorobottia länsimaissa. Alankomaalainen Future Farming -lehti on julkaissut Euroopan ja Pohjois-Amerikan robottitilastoa ja ostokatalogia vuodesta 2020 lähtien. Niissä on esitelty robottien ominaisuudet, myyntimäärät ja hintaluokka.

Tänä vuonna peltorobotteja on 2 443 ja robottivalmistajia 60 kappaletta. Viime vuonna luvut olivat 1 411 ja 50. Mutta näissä luvuissa ei ole mukana Aasian myyntiä. Läheskään kaikki peltorobotteja kehittävät tahot eivät vastanneet lehden kyselyyn. Future Farming kertoo, että 120 robottivalmistajaa jätti vastaamatta.

FarmDroid on myös Suomen ensimmäinen peltorobotti. Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus hankki FD20-robotin kevään 2023 kylvöille.

Agrointellin Robotti myös kuvaa peltoa

Toinen tanskalainen peltorobottivalmistaja ja alan edelläkävijä on Agrointelli. Heidän peltorobottinsa on nimeltään Robotti.

Ensimmäinen malli 150D kaupallistettiin 2020. Uudempi malli on Robotti LR. Agrointellin robotteja on pelloilla viitisenkymmentä, kertoo Agrointellin myyntipäällikkö Anna Sprinzl. Näyttelyssä oli esillä saksalaisella tilalla työskentelevä robotti.

Robotti soveltuu riviviljelykasveille. Siinä on Kubotan dieselmoottori ja muutkin osat ovat mahdollisimman pitkälle standardiosia, jolloin huolto on helpompi hoitaa. Sillä voi kylvää, harata, kitkeä, ruiskuttaa ja mullata. Se myös kerää dataa.

Robotissa on kolme kameraa. Yksi katsoo eteen, yksi alas ja yksi taakse. Jokaisesta peltoajosta jää dokumentti, jonka kuvia voi katsella tietokoneen ruudulta jälkeenpäin. Kuvien paikat näkyvät peltokartalla, ja niistä voi katsoa viljelykasvin kunnon, kasvuvaiheen ja rikkakasvien määrän.

Naïo Technologies’in robotit kulkevat sähköllä

Kolmas alan pioneeri on ranskalainen, vuonna 2011 perustettu Naïo Technologies, joka sekin esitteli kesällä jo toisen peltorobottimallinsa, Orion. Ensimmäinen malli oli nimeltään Dino.

Naïolla on kolme muutakin robottia: Ted kitkee viiniköynnösten juurelta rikkakasveja, Jo on telaketjutraktori, joka muokkaa viinitarhoja ja Oz, joka on kasvimaakokoluokan minirobotti. Se tekee lähes kaikkea muokkauksesta kylvöön ja rivivälien kitkentään, ja soveltuu kasvihuonekäyttöön.

Naïo ilmoitti Agritechnicassa robottiensa saavuttaneen markkinoiden korkeimman autonomian tason. Ne eivät tarvitse ihmisen valvontaa pellolla, ja ne täyttävät sekä EU:n että Pohjois-Amerikan lainsäädäntöjen turvallisuusvaatimukset.

Ja jos joku hieraisi silmiään Rauchin osastolla nähdessään Naïon näköisen lannoitteenlevitinrobotin, niin kyseessä oli prototyyppi. Rauch tutkii robotiikan mahdollisuuksia, ja on siksi rakentanut prototyypin Naïon robottialustalle. Robottiin on asennettu minikokoinen Aero-lannoitteenlevitin. Prototyyppi ei ole myynnissä.

Traktoritkin kohti autonomiaa

Traktoreissa jo pitkään yleistyneet automaattiset toiminnot kuten ohjaus, päistekäännökset ja työkoneen säädöt johtavat ennen pitkää täysin autonomisten yksikköjen yleistymiseen maataloudessa. Tätä kehitystä halutaan vauhdittaa, sillä se mahdollistaa oikea-aikaiset toimet maatiloilla, joilla on pulaa osaavasta työvoimasta.

Agritechnica-näyttelyssä julkistettiin AgXeedin sekä Claasin ja Amazonen 3A-yhteistyösopimus (Advanced Automation & Autonomy). 3A-ryhmän tavoitteena on edistää tuotekehitystä ja standardien luomista matkalla kohti itsekseen pelloilla liikkuvia vetokoneen ja työkoneen yhdistelmiä. Muillekin maatalouskonevalmistajille avoimeksi tarkoitettu yhteistyö noteerattiin Agritechnicassa innovaatiopalkinnon arvoiseksi.

Autonomisesti liikkuva kokonaisuus voi olla sekä työkoneen ja robotin että työkoneen ja traktorin välinen, keskenään informaatiota vaihtava ja säätyvä yksikkö. Jälkimmäinen mahdollistaa kuljettajan mukana olemisen ja ohjaimiin tarttumisen silloin kun se on tarpeen. Viljelijän ja muiden osapuolten käytettävissä olevaa tietoa hallitaan AgXcloud-nimisessä pilvessä.

Edellä mainitut kolme yhtiötä ovat tehneet yhteistyötä jo pidemmän aikaan. Sen tuloksena aikaansaatu AgXbox-tekniikka mahdollistaa traktoreiden ja työkoneiden ottamisen mukaan autonomisten työvaiheiden suunnitteluun ja toteutukseen. Alun perin autonomisia robotteja varten kehitettyä ohjelmistoa voidaan siis käyttää myös traktoreiden ja niihin kytkettyjen työkoneiden ohjauksessa isobus-käyttöliittymän välityksellä.

Autonomiset työt suunnitellaan ja reitit optimoidaan etukäteen AgXcloudissa. Kokemuksia ja tekniikkaa on myös mekaanisesta rikkakasvien haraamisesta ja kylvöstä. Paikkakohtainen ajonopeuden ja työsyvyyden sekä panosten määränsäätö on mahdollista.

Claas ja Amazone omistavat siivun alankomaalaisen AgXeedin osakkeista. Konsortio pyrkii laajenemaan houkuttelemalla mukaan useita konevalmistajia, jolloin tarjolla olevien sovellusten valikoimaa voitaisiin kasvattaa nopeammin.

Claas on lähtenyt kehittämään AgXeedin kanssa myös omaa robottitraktoria. Näytillä oli Xerion 12.590 TerraTrac -prototyyppi. Sillä on tehty jo testiajoja, mutta mahdolliseen kaupallistamiseen on vielä aikaa.

Kronella ja Lemkenillä on puolestaan yhteinen projekti Combined Powers. VTE-ajoyksikköön voi liittää erilaisia Kronen ja Lemkenin työkoneita. Agritechnicassa esiteltiin VTE 3.0 -versiota.

John Deeren osastolla esillä oli Yhdysvaltojen markkinoila oleva autonominen 8RX 410 -traktori. Toisin kuin monissa robottitraktoreissa, John Deeressä hytti on säilytetty, jolloin se on helppo siirtää ajamalla pellolta toiselle. Konsepti on tarkoitus tuoda myös Eurooppaan, jahka sen kanssa yhteensopivia työkoneita on tarpeeksi. Traktorin perässä oli Lemkenin kultivaattori. John Deere tekee yhteistyötä Lemkenin kanssa, ja haeskelee kumppanuuksia muidenkin maatalouden työkonevalmistajien kanssa, sillä autonominen traktori tarvitsee sen kanssa keskustelevat työkoneet. Esimerkiksi AgXeedin perässä oleva Amazonen kultivaattori oli varustettu autoTill-järjestelmällä. Anturit havaitsevat, jos kone menee tukkoon, ja robotti pystyy automaattisesti säätämään työsyvyyttä, eikä tähän tarvita ihmisen väliintuloa. ◻

agritechnica.com

Agritechnican palkituista uutuuksista kerroimme KM10/23 -lehdessä. Tammikuun KMssä esittelemme mm. sähköisiä ja perinteisiä kurottimia, uusia koneita kasvinsuojeluun, muokkaukseen ja kylvöön sekä nurmikoneita ja lietelantavaunuja.