Maatalouden markkinatuotot kasvussa

Maatalouden markkinatuotoissa oli vuonna 2022 samansuuntainen kehitys sekä Euroopan unionissa että Suomessa. Maatalouden myyntituotot kasvoivat ennen kaikkea tuottajahintojen nousun seurauksena. Suomessa myös kasvintuotannon määrä kasvoi, kun viljan tuotanto palautui katovuoden jäljiltä. Kotieläintuotannossa tuotanto laski, mutta hintojen nousu piti tuotot kasvussa sekä maidon- että lihantuotannossa. Tuotantopanosten hintojen nopea nousu hidasti kannattavuuden vahvistumista. Silti maatalouden yrittäjätulo kasvoi EU:ssa ennakkotietojen perusteella neljänneksen. Suomessa vastaava kasvu on ennakkotiedon mukaan viidenneksen.

Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin alustavien tilastojen perusteella maatalouden yrittäjätulo oli viime vuonna Euroopan unionissa ennätyksellisen hyvä. Maatalouden yrittäjätulo kasvoi 25 prosenttia vuonna 2022. Vaikutus syntyi ennen kaikkea hintojen noususta. Maatalouden tuotantomäärät laskivat EU:ssa keskimäärin 3,5 prosenttia. Samaan aikaan vastaava tuottajahintojen nousu oli 24 prosenttia.

Suomessa kehitys oli samanlainen. Viljan tuotannon palautuminen ja tuottajahintojen nousu käänsivät maatalouden tulot kasvuun. Maatalouden yrittäjätulo kasvaa noin viidenneksen. Markkinatuottojen kehitys vahvistui loppuvuotta kohden. Kasvua tuli etenkin kotieläintuotannon tuottajahintojen noususta. Tämä hintojen nousu kiihtyi vuoden loppua kohden.

Taustalla katovuosi

Suomessa maatalouden heikkoa markkinatilannetta on koko viime vuoden ajan selitetty kustannusten nousulla ja sillä, että tuottajahinnat eivät ole pystyneet vastaamaan kustannusten nousuun. Juurisyy on kuitenkin vuoden 2021 sääolosuhteista johtunut heikko sato. Todellisten syiden ja seurausten tunnistaminen on tärkeää, jotta myös tilannetta korjaavat toimenpiteet pystytään kohdistamaan oikein.

Tilastojen perusteella näyttää siltä, että maatalouden ulkopuolisista markkinamuutoksista aiheutuneet kustannusnousut on pystytty Suomessakin kompensoimaan markkinatuottojen kasvulla. Tuotot ovat kuitenkin kasvaneet viiveellä. Kannattavuutta suurempi ongelma onkin ollut tilojen kassavirran nopea heikkeneminen alkuvuonna 2022.

Ennakollisiin tilastotietoihin on tietenkin hyvä suhtautua varauksella. Tilastot päivittyvät ja tarkentuvat ajan kuluessa. Ennakkotiedoissa muutoksen suunta on yleensä oikea, mutta tasot saattavat muuttua merkittävästikin.

Tuottajahinnoissa isot nousut

Luonnonvarakeskuksen tilastoista muodostettujen hinta- ja tuotantomuutosten perusteella voi arvioida, että Suomessa markkinatuottojen kehitys jää lopulta hieman Eurostatin ennakkotilastoja maltillisemmaksi. Suunta on kuitenkin vahvasti samanlainen. Maatalouden keskimääräiset tuottajahinnat nousivat Suomessa kauttaaltaan vuoden 2022 aikana. Maidon hinta oli marraskuussa 33, sianlihan 36, leipävehnän 38 ja rehuohran 26 prosenttia korkeammalla verrattuna marraskuuhun 2021.

Viljan hintojen nousu alkoi jo vuonna 2020, mutta muilla sektoreilla tuottajahinnat seurasivat hienoisella viiveellä. Maidon tuottajahinta oli tammikuussa 2022 keskimäärin 43 senttiä litralta. Marraskuussa 2022 hinta oli kiivennyt 56 senttiin. Hintojen nousun painottuminen vuoden loppupuoliskolle vetää keskihintaa hieman alaspäin. Tammi-marraskuussa 2022 maidon keskihinta on ollut 49 senttiä litra. Vuonna 2021 vastaava keskihinta oli 39 senttiä.

Viljan tuotanto kasvoi, maidon laski

Sektoritasolla maidon markkinatuotot eivät ole kasvaneet hintojen nousua vastaavasti. Maidontuotanto oli tammi-marraskuussa kolme prosenttia edellisvuotta pienempi. Suoraan keskimääräisistä hinta- ja tuotantomuutoksista johdettuna, maidon myynnistä tulleet markkinatuotot kasvoivat tammi-marraskuussa 2022 yhteensä 22 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Viljan tuotannossa vastaava markkinatuottojen muutos oli hieman suurempi. Tämä johtui ennen kaikkea tuotannon palautumisesta normaaliin vuoden 2021 katovuoden jälkeen. Syksyn hintatason perusteella laskettuna syksyn 2022 kokonaissadon myyntituotot ovat noin viidenneksen suuremmat verrattuna vuoden 2021 kokonaissatoon. Viljan hinnat ovat vuoden takaista matalampia, mutta korjattu sato runsaan kolmanneksen suurempi.

Sianlihan tuotanto on tammi-marraskuussa 2022 ollut kaksi prosenttia vähemmän verrattuna samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna. Samaan aikaan sianlihan tuottajahinnat ovat nousseet keskimäärin 26 prosenttia. Marraskuussa 2022 tuottaja sai sianlihasta keskimäärän 2,14 euroa kiloa. Tammikuussa 2022 hinta oli 1,67 euroa kilolta. Sianlihan markkinatuotot kasvoivat vuonna 2022 arviolta runsaan viidenneksen.

Markkinatuotot kasvoivat kauttaaltaan

Maatalouden markkinatuotot kasvoivat Suomessa siis kaikissa tuotantosuunnissa. Markkinatuottojen kasvu ylitti vuositasolla kustannusten kasvun. Tämän seurauksena maatalouden yrittäjätulo kasvoi viime vuonna Suomessa Eurostatille toimitettujen ennakkotietojen mukaan hieman vajaat 20 prosenttia. Euroissa tämä tarkoittaa sitä, että keskenään vertailukelpoiset maatalouden kokonaistuotot kasvoivat 126 miljoonaa euroa enemmän vastaavin perustein määritettyihin maatalouden kokonaiskustannuksiin verrattuna.

EU:ssa ennätystuotot

Euroopan unionissa kehitys oli hyvin saman suuntaista. Merkittävin ero oli kasvintuotannossa. EU:ssa tuottajahinnoista eniten nousivat viljan hinnat, joiden hintataso oli 42 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Kotieläintuotannon tuottajahinnat nousivat keskimäärin runsaan kolmanneksen.

Panoskustannuksista merkittävimmät nousut kohdistuivat lannoitteisiin. Lannoitteiden hintataso oli 83 prosenttia vuoden 2021 tason yläpuolella. Rehujen hinnat nousivat keskimäärin runsaan neljänneksen. Hintojen nousun seurauksena lannoitteiden käyttömäärät laskivat vajaan kymmenen prosenttia ja rehujen neljä prosenttia. Myös maatalouden omaa käyttöä kuvaava välituotekäyttö pieneni ennakkotietojen mukaan noin kolme prosenttia.

Lisätukien merkitys pieni

EU:n maatalouspolitiikan kokonaisrahoitus on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2022 maataloustukia maksettiin runsaat kolme prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Tukien kasvulla on kuitenkin vain marginaalinen merkitys yrittäjätulon kasvussa. Vertailukohta saadaan euromääräisistä luvuista. Vuonna 2022 EU:ssa maksettiin tuotannosta irrotettuja maataloustukia yhteensä 1,5 miljardia euroa enemmän vuoteen 2021 verrattuna. Samaan aikaan maatalouden yrittäjätulo kasvoi 26 miljardia. Tukien suhteellinen osuus kasvusta on vajaat kuusi prosenttia. Maatalouden markkinoilta tulevat kokonaistuotot kasvoivat selvästi kokonaiskustannuksia enemmän.

Julkinen keskustelu risti-riidassa kehityksen kanssa

Parina viime vuotena toistuneen kaavan mukaan maatalouden toteutunut kannattavuuskehitys on vahvasti ristiriidassa julkisen keskustelun kanssa. Etenkin tuottajien etujärjestöt viestivät EU:n laajuisesta merkittävästä maatalouskriisistä. Eri tiedotusvälineissä julkaistiin useita uutisia ja juttuja tuotannon romahtamisesta eri maissa ja eri sektoreilla. Lopputulos kuitenkin on, että maataloustuotanto Euroopassa ei romahtanut ja maatalouden kannattavuus parani selvästi vuonna 2022.

Maataloudesta käytävään keskusteluun vaikuttavat merkittävästi alueelliset ja maakohtaiset erot. Sää- tai muissa tuotanto-olosuhteissa tapahtuvat erot voivat olla erittäin suuria. Esimerkiksi Suomessa vuoden 2022 maataloussektorin ongelmat olivat seurausta ennen kaikkea vuoden 2021 heikosta viljasadosta. Katovuosi heikensi kasvintuotannon myyntituottoja ja kasvatti kotieläintuotannon kustannuksia. Viljan hinnan nousu kompensoi tuotantokustannusten nousun, mutta viljasadon pienuuden seurauksena myyntituotot eivät kasvaneet samassa tahdissa. Samalla kotieläintuotannon tuottajahinnat lähtivät nousuun vasta viljan hintojen nousun vanavedessä.

Eri tilat kohtaavat erilaiset vaikutukset

Maatalouden markkinatuottojen kehitys eroaa tilojen välillä. Kustannusten noustessa tuottoja nopeammin parhaiten pärjäävät sellaiset tuottajat, jotka pystyvät parantamaan tuottavuutta. Samoilla tuotantopanoksilla pitää pystyä tuottamaan enemmän tai sama tuotantomäärä pitää pystyä tuottamaan pienemmällä määrällä tuotantopanoksia.

Maatalouden markkinatuottojen kasvu jatkuu erittäin todennäköisesti myös vuoden 2023 aikana. Suomessa vuoteen lähdetään sekä maidon että lihan tuottajahinnoissa ennätyksellisen korkealta tasolta. Ostovoiman heikentyminen vähentää kysyntää ja hintoihin kohdistuu vuoden aikana laskupainetta. Viljan hinnat ovat syksyn jälkeen pysyneet useimpia arvioita korkeampana, eikä merkittävää romahdusta ole ainakaan kevään aikana näköpiirissä. Syksyn hintakehityksen ratkaisevat viime kädessä kasvukauden olosuhteet sekä Suomessa että maailmalla.

Maatalouden kannattavuuden osalta tämä tarkoittaa vahvistumista. Tuotantokustannusten hintojen nousu on hidastunut ja esimerkiksi energian, polttoaineiden ja lannoitteiden hinnat ovat ennemmin laskusuunnassa.

Kriisipaketit eivät osu tarpeeseen

Jatkuvan kriisipuheen seurauksena maataloudelle on oltu kovaa vauhtia virittämässä erilaisia kriisipaketteja käytännössä jatkuvalla syötöllä. Toteutuneen kehityksen valossa mikään paketeista ei todellisuudessa ole kohdistunut kovinkaan hyvin kriisin juurisyihin. Siksi myös niiden vaikutukset jäävät heikoiksi.

Alkuvuodesta 2022 olisi pitänyt keskittyä tilojen kassavirtaa vahvistaviin toimenpiteisiin ja nyt alkuvuodesta valmisteilla olleessa paketissa syksyn 2022 toteutuneisiin sähkökustannuksiin. Lisäksi jatkossa pitäisi kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota siihen, että maataloustuotannossa reagoitaisiin muuttuvissa kustannuksissa tapahtuviin muutoksiin sopeuttamalla tuotantoa aikaisempaa enemmän. ◻

Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja toimii maatalouspolitiikan ja ruokamarkkinoiden asiantuntijapalveluita tarjoavana yrittäjänä.