Kastelulla vehnäkisan voittoon

8 719 kg/ha KWS Mistralilla Vaasassa.

Tulevaisuudessa ruokaa tulisi tuottaa entistä enemmän nykyistä pienemmillä lannoitemäärillä, kierrätysravinteita hyödyntäen, vaihtelevissa sääolosuhteissa ja aiempaa ympäristöystävällisemmin. Matias Rönnqvist näytti vehnäkisassa miten se on mahdollista – altakastelun avulla. Vettä pumpattiin kesäkuussa kisalohkolle 90 mm sateen verran. Se riitti vehnäkisan ylivoimaiseen voittoon.

Mielessäni oli visio, kun ilmoittauduin pikkutunneilla satokilpailuun, Matias Rönnqvist kertoo.

Rönnqvistin ilmoittautuminen kolahti 29.4. klo 1.25 Käytännön Maamies -lehden sähköpostilaatikkoon. Sitä ei kuitenkaan lähetetty valomerkin jälkeen, vaan pikemmin valo oli syttynyt palamaan Rönnqvistin päässä.

“Halusin kyseenalaistaa muutamia agraarilegendoita.”

Ilmoittautumisviestissä Rönnqvist kertoi osallistuvansa KWS Mistral -lajikkeella, ja että kisalohkolla on käytössä säätösalaojien kautta tapahtuva altakastelu.

Nämä perustelut riittivät ja Rönnqvist otettiin heti kisaan mukaan. Satokilpailun idea on viljelyn kehittäminen, ja juuri Rönnqvistin tapaisia kokeilijoita siihen haetaan.

Veden puute rajoittaa satoa

Matias Rönnqvist on päivätöissä tuotekehityksen ja koetoiminnan parissa Viljelijän Avena Bernerillä, joten olisi voinut odottaa, että viljelytoimenpiteitä olisi pitkä lista ja käytössä olisivat kaikki mahdolliset aineet.

Mutta ei. Rönnqvistin vision ensimmäinen kohta on viljelyn kannattavuus ja toimenpiteiden tarpeenmukaisuus. Pellolla ei pidä tehdä mitään ylimääräistä vaan keskittyä olennaiseen.

“Halusin osoittaa, että vehnää voi viljellä pienillä kustannuksilla ja saada se ajoissa korjatuksi.”
Rönnqvistin tausta on kasvihuone-, avomaanvihannes- ja marjatuotannon puolella.

“Monille viljanviljelijöille saattaisi olla antoisaa tutustua kasvihuonetuotantoon ja siihen, miten siellä asiat ajatellaan”, Rönnqvist pohtii.

Kasvihuonepuolella tärkeimmät asiat ovat kastelu ja kasvihuoneen mikroilmaston säätö. Muut tulevat vasta sen jälkeen.

Kasvihuoneissa kasvutekijöitä pyritään hallitsemaan tarkasti, mutta mitään ei käytetä liikaa.

Sato tulee kasvutekijöistä – vedestä, auringonvalosta, ravinteista, lämmöstä, hiilestä, minkä kasvi ottaa yhteyttämisen avulla ilmakehästä ja hapesta, mitä kasvi myös tarvitsee.

Yhden agraarilegendan väitteen mukaan suuri sato tehdään käyttämällä mahdollisimman paljon tuotantopanoksia.

Mutta kyllä suurin satoa rajoittava tekijä peltoviljelyssä on veden puute, Rönnqvist sanoo.

Paukkuja kannattaa laittaa siis vesitalouden hallintaan. Myös typen otto ja mineralisaatio riippuvat veden saatavuudesta.

Kuiva alkukasvukausi on Vaasassa enemmän sääntö kuin poikkeus. Kuivuus on pahimmillaan juuri satoisuusikkunan aikaan.

“Siksi minun strategiani oli kastella peltoa säätösalaojien kautta.”

Tämä strategia toi vehnäkisan ylivoimaisen voiton. Rönnqvist voitti kisan 8 719 kilon hehtaarisadolla. Kaulaa kakkossijaan oli yli 1 200 kiloa.

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti ja kuva: Annaleena Ylhäinen