Viljantuotanto EU:ssa kasvaa

Viljasadosta odotetaan hyvää. Maailmassa tuotetaan tänä vuonna viljaa enemmän kuin koskaan. Samalla sitä myös kulutetaan enemmän kuin koskaan. Kulutuksen kasvu pitää etenkin vehnän varastot niukkana. Euroopan unionissa tilanne on toinen. Tuotanto ylittää kulutuksen ja viljan vienti kasvaa. Hintakehitys on tasaista. Markkinauutiset heilauttelevat ajoittain hintoja, mutta suuria muutoksia ei ole näköpiirissä.

EU:n keskimääräinen vehnän hinta jatkoi laskuaan koko kevään. Viime vuosina hinta on ollut markkinatilannetta kuvaavista tilasto-tiedoista johdettua hintaa korkeampi. Osa hintojen laskusta selittyykin sillä, että markkinoiden epävarmuus on vähentynyt. Vehnän hinta asettuu lähemmäksi todelliseen kysyntä-tarjontatilanteeseen perustuvaa tasoa. Estimoitu hintakehitys perustuu yksinkertaiseen taloustieteelliseen malliin ja siihen on hyvä suhtautua suuntaa antavana.
Lähde: Euroopan komissio, REINU econ omat laskelmat

Pohjoisen pallonpuoliskon korjuukausi on jo hyvässä vauhdissa ja sen seurauksena myös ennusteet ja arviot viljan kokonaissadosta ovat tarkentuneet. Tätä kirjoitettaessa tuoreimmat satoennusteet ovat heinäkuun loppupuolelta. Kuluvan kasvukauden aikana tarkennettavaa on ollut suhteellisen vähän. Kokonaissadon ennusteissa tapahtuneet muutokset ovat olleet suuruusluokaltaan prosentin kymmenyksiä.

Kulutus kasvaa tuotantoa nopeammin

Maailman viljasadoksi ennustetaan tänä vuonna 2,38 miljardia tonnia. Sato on vajaat kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Viljaa tuotetaan maailmassa enemmän kuin koskaan. Tuotannon kasvu on tarpeen, sillä viljaa myös kulutetaan enemmän kuin koskaan. Arviot alkaneen satovuoden kokonaiskulutuksesta vaihtelevat hieman. Niiden mukaan tuotanto kuitenkin riittää kattamaan kulutuksen kokonaan tai ainakin melkein.

Kansainvälisen viljaneuvoston tilastojen mukaan viljan kulutus maailmassa on satovuonna 2025/26 vajaat 12 prosenttia enemmän verrattuna satovuoteen 2016/17. Samaan aikaan viljan kokonaistuotanto on kasvanut runsaat kahdeksan prosenttia. Toteutuneen kehityksen seurauksena maailman viljavarastot ovat laskeneet tasaisesti. Kuluvan satovuoden alkuvarasto vastaa 24 prosenttia ennakoidusta kulutuksesta. Satovuonna 2016/17 alkuvarasto oli 28 prosenttia kulutuksesta.

Varastoissa olevan viljan määrälle ei ole mitään selkeää oikeaa määrää. Määrällä on kuitenkin vaikutusta siihen, millä voimakkuudella markkinasignaalit välittyvät. Esimerkiksi uutiset heikoista sääolosuhteista ja niiden vaikutuksesta satoon johtavat suurempiin markkinareaktioihin silloin, kun varastojen määrä mielletään pieniksi. Vastaavasti niukat varastot saattavat ylläpitää hintaa korkeampana suhteessa yksittäisen satovuoden todelliseen kysyntä-tarjontatilanteeseen.

Vehnästä lievää niukkuutta

Niukin markkinatilanne on vehnällä. Tuotannon kasvusta huolimatta vehnän kulutus ylittää tuotannon myös kuluvana satovuonna. Vehnän alkuvarasto on kuitenkin kolmanneksen satovuoden kulutuksesta. Tämä on selvästi enemmän verrattuna koko viljamarkkinan varastotilanteeseen. Vaikutusta tasoittaa se, että puolet varastoidusta määrästä on Kiinassa. Kiina ei myy viljaa vientiin. Toisaalta suuret varastot vähentävät Kiinan tuontitarvetta ja tasapainottavat sitä kautta viljan maailmanmarkkinoille kohdistuvaa kysyntää.

Maailmanmarkkinoiden hintakehityksen kannalta oleellisen tärkeää on vehnän vientitarjonnan varmistaminen. Maailmanmarkkinoilla liikkuu tulevan talven aikana neljännes vehnän kokonaistuotannosta. Kaupan esteet, meneillään olevien sotien ja muiden kansainvälisten konfliktien laajentuminen tai logistiikkaketjujen ongelmat heilauttavat juuri vehnän hintaa nopeasti.

Ennusteet maailman viljasadosta ovat eläneet kasvukauden aikana vain vähän. Muutokset ovat olleet prosentin kymmenyksiä. Kesäkuun ennusteessa oli hieman kasvua verrattuna toukokuun ennusteeseen, mutta heinäkuussa ennustettu kokonaistuotanto oli hieman toukokuun ennusteen alapuolella. Ennusteet ovat aina ennusteita ja niihin on hyvä suhtautua varauksin. Korjuukauden tässä vaiheessa todennäköisyys ennusteiden merkittävälle muuttumiselle on kuitenkin pieni.
Lähde: USDA, REINU econ omat laskelmat

EU:n tuotanto palautuu

Euroopan unionissa viljamarkkinoiden tilanne on huomattavan paljon seesteisempi. Viljan kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan yhdeksän prosenttia. Kovaa kasvua tosin selittää osin se, että satovuonna 2024/25 EU:ssa korjattiin heikoin kokonaissato vuosikymmeneen. Tuotanto ylittää kulutuksen selvästi ja kysynnän kasvu on tuotannon kasvua hitaampaa. Viljan vienti palautuu viime vuoden kuopasta, mutta jää hieman kuluvan vuosikymmenen keskimääräistä pienemmäksi.

Markkinatilanteen seurauksena varastot kasvavat. EU:ssa varastossa olevan viljan suhde kulutukseen on kuitenkin hyvin erilainen verrattuna maailmanmarkkinoihin. Kasvusta huolimatta satovuoden 2025/26 loppuvarasto olisi vajaat 11 prosenttia kulutuksesta. Markkinoiden toiminnan ja maatalouden tulojen kannalta viennin kasvattaminen on selvästi varastojen kasvattamista järkevämpää.

Myös viljan kysynnän ja tarjonnan suhde on kehittynyt EU:ssa eri tavalla verrattuna kansainväliseen markkinakehitykseen. Viljan tuotanto on vähentynyt. Satovuoden 2025/26 ennustettu tuotanto on vajaat kuusi prosenttia vähemmän verrattuna satovuoteen 2016/17. Huomionarvoista on, että viljan kokonaissato on ollut tätä vertailuvuotta pienempi koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Myös viljan kulutus on pienentynyt. Kuluvan satovuoden ennustettu kokonaiskysyntä EU:ssa on runsaat kahdeksan prosenttia vähemmän verrattuna satovuoteen 2016/17. Osa sisämarkkinakysynnän laskusta on korvautunut viennin kasvulla.

Syysviljoista odotetaan hyvää satoa

Puolet EU:ssa tuotetusta viljasta on vehnää. Viime syksynä korjatun, vuosikymmeneen heikoimman, vehnäsadon jälkeen tuotannon ennustetaan palautuvan. Vehnäsadon odotetaan olevan 15 prosenttia viime vuotta suurempi. Kasvun taustalla on sekä tuotantoalan kasvu että hehtaarisatojen nousu. Vehnän hehtaarisatojen ennustetaan kasvavan EU:ssa keskimäärin kuusi prosenttia.

Alueellisia eroja on, mutta yleisesti esimerkiksi syysviljoilla EU-maista ainoastaan Italiassa sato on jäämässä kuluneen viiden vuoden keskiarvoa pienemmäksi. Kevätviljat ovat kärsineet paikoin kuumuudesta ja toisaalla sateista. Heinäkuun tiedoilla sääolosuhteet eivät kuitenkaan rokota EU:n kokonaissatoa.

Ennusteet ovat kuitenkin ennusteita. Elokuun alkupuolella on esitetty kriittisiä näkemyksiä ainakin Venäjän ja Ukrainan ennustetusta kokonaissadosta sekä Yhdysvaltojen kasvustojen tilasta. Lisäksi korjuukausi on kesken ja syksyn sääolosuhteet voivat tarjota ikäviäkin käänteitä. Maailman tai EU:n viljamarkkinat mullistavien käänteiden todennäköisyys on kuitenkin pieni.

Hinnat tasoittuvat

Yllä kuvattu markkinakehitys näkyy hinnoissa. Vehnän maailmanmarkkinahinta oli talven aikana korkeimmillaan helmikuussa, jonka jälkeen se on laskenut tasaisesti. Hinta on käytännössä sama kuin syksyllä 2000. Kehityksen voisi tulkita siten, että erilaisten ulkopuolisten piikkien jälkeen hinta maailmanmarkkinoilla määräytyy enemmän todellisen kysyntä-tarjontatilanteen mukaan. Kysynnän ja tarjonnan suhde on kuitenkin niukka. Tuotannon kasvusta huolimatta hinta pitää. Samalla erilaiset viljamarkkinoihin suoraan tai välillisesti vaikuttavat uutiset saattavat heilauttaa hintoja ajoittain.

Viime vuosien hintapiikit ovat johtuneet viljamarkkinoiden ulkopuolisista tekijöistä. Koronapandemia sotki logistiikkaa, energian hintakriisi sekoitti tuotantopanosmarkkinat ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan sotki viljan kauppavirrat. Näillä tekijöillä oli lopulta varsin vähän vaikutusta viljan kokonaistuotantoon tai kysynnän ja tarjonnan suhteeseen. Ne loivat markkinoille kuitenkin epävarmuutta, joka näkyi voimakkaina hintamuutoksia.

Viljaa tuotetaan koko maailmassa tänä vuonna ennätysmäärä. Vehnän kulutus kuitenkin ylittänee tuotannon myös tänä vuonna.

Markkina hakee oikeaa tasoa

Voimakkaat hintamuutokset selittävätkin osaltaan sitä, miksi viljan hinnat laskevat, vaikka kulutus kasvaa tuotannon kasvua nopeammin. Yksinkertaistettu taloustieteellinen analyysi EU:n viljamarkkinoista tukee sitä, että vuodesta 2022 eteenpäin vehnän keskimääräinen hinta EU:n sisämarkkinoilla on ollut korkeampi kuin se pidemmän aikavälin kysynnän ja tarjonnan suhteen perusteella pitäisi olla. Hinta siis sopeutuu tästä markkinatilanteen ylihinnoittelusta normaaliin. Saman analyysin perusteella hinnan lasku pysähtyy ja hinnat kääntyvät lievään nousuun.

Analyysi on yksinkertainen eikä sitä pidä tuijottaa liiaksi. EU:n tuotantoon ja hintoihin perustuva aineisto piirtää lisäksi erilaisen kuvan kuin maailman viljamarkkinoiden hintoihin ja tuotantomääriin perustuva analyysi. Tulosta voidaan kuitenkin tulkita myös maailmanmarkkinoiden näkökulmasta. Maailman viljamarkkinoilla tarjonnan niukkuus suhteessa kysyntään vaikuttaa EU:n sisämarkkinoita voimakkaammin. Viime vuosien ylihinnoittelu suhteessa kysyntään ja tarjontaan on ollut maltillisempaa ja sen seurauksena hintojen muutokset ovat tasaisempia. Hintojen lasku pysähtyy ja ne kääntyvät nousuun, kunnes tuotanto kasvaa taas kulutuksen kasvua nopeammin.

Odotukset maltillisia

Tulokset tukevat myös saatavilla olevan markkinainformaation perusteella muodostuvaa näkymää. Tulevalle talvelle viljamarkkinoiden kehityksestä odotetaan tasaista. Hintaodotukset ovat matalimmillaan syyskuulle. Sen jälkeen hintojen odotetaan nousevan tulevaa kevättä kohden. Hinnat ovat korkeimmillaan maaliskuussa. Syksyllä 2026 hintojen odotetaan olevan kymmenisen prosenttia tätä syksyä korkeammalla. Satovuosien keskihintoihin ei ole näköpiirissä merkittävää muutosta.

Myös näihin näkymiin on kuitenkin hyvä suhtautua varauksella. Viljapörsseissä hinnoiteltavien odotusten rinnalla tai sijaan kannattaa seurata kysynnän ja tarjonnan suhdetta kuvaavia tilastoja. Samalla esimerkiksi kansainvälisten hintojen ja EU:n sisämarkkinoiden hintoja vertailtaessa on hyvä huomioida, että euron ja dollarin valuuttakursseissa on tapahtunut suhteellisen voimakkaita liikkeitä. ◻

Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja toimii maatalouspolitiikan ja ruokamarkkinoiden asiantuntijapalveluita tarjoavana yrittäjänä.

Teksti: Kyösti Arovuori | Kuva: Annaleena Ylhäinen