Varmuusvarastoviljojen
myynti yhä epävarmaa
Viljan varmuusvarastot saatetaan palauttaa minimissään kuuden kuukauden elintarvikekulutusta vastaavalle tasolle vuoden 2025 aikana. Ensimmäiset erät tulisivat myyntiin jo tänä keväänä, Huoltovarmuuskeskukselta kerrotaan.
Teksti ja kuva: Annaleena Ylhäinen
Huoltovarmuuskeskus (HVK) valmistautuu myymään kolmen kuukauden kulutusta vastaavan leipäviljamäärän vuoden 2025 aikana, kertoo elintarvikehuollosta vastaava varautumisasiantuntija Jukka Peltola.
Kolmannes myytäisiin kevään aikana ja loput myöhemmin. Näin viljan varmuusvarastot palaisivat sille tasolle, jolla ne olivat ennen Venäjän hyökkäyssotaa.
”Laki velvoittaa meitä varastoimaan kuuden kuukauden kulutusta vastaavan määrän elintarvikeviljaa”, Peltola kertoo.
Elintarvikeviljoja on varmuusvarastoissa samassa suhteessa kuin kotimainen kulutus. Eniten siellä on leipävehnää ja toiseksi eniten myllykauraa.
Jos varmuusvarastoviljojen määrää vähennetään, myyntiin tulisi pääasiassa vehnä- ja kauraeriä.
Myynti tapahtuisi tarjouskilpailun kautta kuten ennenkin. Toimijarekisteriin saa osallistua kuka vaan, ja eniten tarjonnut saisi kyseisen erän itselleen.
Myytävien viljojen tarkat määrät kerrottaisiin julkisuuteen hyvissä ajoin ennen myyntien aloittamista. Varmuusvarastoista purettaisiin vain elintarvikeviljoja, ei siemenviljaa tai valkuaisrehuja, Peltola sanoo.
Varmuusvarastoviljan määrää päätettiin nostaa yhdeksän kuukauden kulutuksen tasolle joulukuussa 2022 HVK:n omalla päätöksellä. Hankinnat toteutettiin 2023 tammikuun lopun ja maaliskuun välisenä aikana.
Ei suurta markkinavaikutusta
Peltola ei usko varmuusvarastoviljojen myynnillä olevan järisyttävää vaikutusta viljamarkkinoihin. HVK:n toive luonnollisesti olisi, että markkinavaikutus jäisi mahdollisimman pieneksi, ja viljat päätyisivät vientiin.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että myytävät erät, tai ainakin osa niistä, olisivat kooltaan sellaiset, että vienti olisi mahdollista.
Varmuusvarastointi hoidetaan sopimuskumppaneiden kanssa, jotka kierrättävät HVK:n viljaa omien viljojensa kanssa. Sopimuskausi on neljä vuotta, jonka aikana viljaerä kiertää.
Mahdollisten myytävien erien sijainnista tai erien koosta ei ole mahdollista kertoa julkisuuteen. Laadultaan viljat ovat elintarvikekelpoista, eli myös toksiinien määrä on alle elintarvikerajan.
Varmuusvarastoviljojen myynnistä on keskusteltu julkisuudessa HVK:n ja Suomen hallituksen kesken. Syynä varastoviljojen määrän vähentämiseen on raha. HVK joutuu sopeuttamaan budjettiaan. Kyse on noin 20 miljoonasta eurosta.
Tilanne voi hyvinkin elää.
”Tämä on tilanne tällä hetkellä. Valmistaudumme myymään osan varmuusvarastoviljoista, ellei toisin päätetä. Viljoja ei voi myydä hetken mielijohteesta, vaan asia vaatii ennakkovalmisteluja”, Peltola kertoo helmikuun puolivälissä. ◻