Paimiolainen Jarno Tuominen kertoo olevansa ennakkoluuloton kokeilemaan erilaisia viljelykasveja ja menetelmiä.

Viime kesäkuu oli rutikuiva, eikä Tuominen päässyt kylvämään rypsiä kuin vasta kuun lopussa pitkän poutajakson jälkeen.

Tuominen on pannut merkille, että kuumat ja kuivat jaksot ovat nykyilmastossa etelärannikolla pitkiä, eikä sellaisen alle kannata kylvää.

”Kylvän rypsin aina joko sateen alle tai heti sen jälkeen, niin tein nytkin. Venytän kylvöä siihen asti, että sopiva hetki tulee”, Tuominen kertoo.

Vähäisillä panostuksilla kaksi satoa

Tuominen halusi testata, voiko kevät- ja syysrypsin kylvää samalla kertaa, ja miten siinä käy. Alkuperäinen ajatus oli kylvää kevätrypsi ensin, ja sitten vetää syysrypsin siemenet vähän myöhemmin pintaan.

Aikataulusyistä molemmat rypsit kylvettiin samaan aikaan. Synneva-kevätrypsi meni Tume Nova Combin vantaiden kautta ja Legato-syysrypsi piensiemenlaatikosta. Tarkoitus oli laittaa molempia lajeja viisi kiloa hehtaarille, mutta siementä livahti vähän enemmän. Syysrypsin kylvöön kerättiin kaikki vanhat siemenjämät mitä löydettiin, joten joukossa oli myös Largoa.

Esikasvina oli kauran sänki, josta osa oli syksyllä lautasmuokattu, osa kylvettiin sänkeen. Pellolle levitettiin kalkkia ja glyfosaatti ennen kylvöä. Kylvölannoitus oli tarkoituksella maltillinen. Maahan meni 50 kg/ha starttilannoitetta.

Syysrypsi tuli pintaan kevätrypsiä aiemmin. Syysrypsi jäi kuitenkin kevätrypsin alle, eikä kasvattanut kasvupistettä ylös. Kevätrypsi pysyi pystyssä loppuun asti.

Mitään tuholaistorjuntoja ei tarvittu. Kirppoja ei ollut heinäkuun alussa, eivätkä rapsikuoriaisetkaan haitanneet. Myöskään etanoista ei ollut harmia.

Jollekin voi tulla mieleen lisääntynyt möhöjuuri- tai pahkahomepaine. Käytännössä tautipaine ei ole sen kovempi kuin kesäkuussa perustetulla syysrypsin puhdaskasvustolla. Maassa on joka tapauksessa rypsikasvusto yli vuoden. Tässä ei viljellä kahta öljykasvia peräjälkeen, vaan yksi syysöljykasvi ja siinä sivussa kevätöljykasvi.

Tuominen ei tavoitellut kevätrypsillä jättimäistä satoa. Jos kevätrypsin perustaa kesäkuun viimeinen päivä, ei ole edes odotettavissa kovin suurta pottia. Ideana oli selvitä pienillä panostuksilla, ja siinä onnistuttiin, Tuominen kertoo.

Kevätrypsin korjuu lokakuussa

Kevätrypsi puitiin niin korkealla pöydällä, etteivät syysrypsin lehdet kauheasti haitanneet sadonkorjuuta.

”Seuloja piti säätää ja laittaa napsun verran enemmän tuulta”, Tuominen kertoo puimurin säädöistä.

Kevätrypsin korjuu tapahtui lokakuun lopussa ensimmäisten yöpakkasten jälkeen, joten kasvusto oli täysin kuivaa ja valmista. Siemensato oli puhdistettuna 700 kiloa hehtaarilta.

Aluskasvina kasvaneet syysrypsit näyttivät syksyllä mallikkailta. Niiden juuret olivat kookkaat, ja kevätrypsin alla kasvaneet lehdet saivat hyvin valoa harvahkon ja tuleentuneen kevätrypsin alla.

Talvi on harventanut niitä jonkin verran. ”Pellon pinnalla oli jääkansi, ja sen alla ja päällä vettä.”

Kasvustoja on erilaisilla lohkoilla, yhteensä 12 hehtaarilla. Tuominen aikoo seurata niiden kehitystä huhtikuun ajan, ja sitten päättää, mitkä lannoittaa ja jättää, ja mitkä rikkoo. ◻