Öljyhamppu

on kannattava vaihtoehto viljelykiertoon

Trans Farm aloitti elintarvikelaatuisen öljyhampun viljelyttämisen viisi vuotta sitten. Nyt sitä viljellään lähes 1 500 hehtaarilla. Uusia öljyhamppulajikkeita jalostetaan ja testataan, ja öljyhamppu on nyt mukana myös virallisissa lajikekokeissa.

Teksti: Kalle Ohralahti, satu pura

kuvat: Trans Farm, Kalle Ohralahti, Annaleena Ylhäinen

Öljyhamppua viljellään Suomessa vajaalla 1 500 hehtaarilla ja kuituhamppua noin 700 hehtaarilla. Kun uusia hampputuotteita tulee markkinoille, saattaa kysynnän myötä myös viljelyala kasvaa.

Viljelijälle öljyhamppu tarjoaa taloudellisesti hyvän vaihtoehdon monipuolistaa tilan viljelykiertoa, saada säästöä tuotantopanoskustannuksiin sekä jaksottaa tilan työhuippuja.

Yhtenä etuna voisi mainita öljyhampun viljelyn helppouden: Viljelyohjeen voi tiivistää toteamukseen ”kylvä ja pui”. Öljyhampulle ei tehdä tavanomaisessakaan tuotannossa kasvinsuojeluruiskutuksia.

Öljyhamppu on vakiinnuttanut paikkansa Trans Farmin toisena erikoiskasvina. Trans Farmin viljelysopimuksilla tuotetulle hampulle on myös varma kysyntä. Viljelysopimuksille maksetaan kiinteää hintaa, joka tulevalle sadolle on 1 100 euroa tonnilta.

Öljyhamppu sopii erinomaisesti myös luomuviljelyyn, ja luomusadolle maksetaan lisähintaa.

Trans Farm on viljelyttänyt öljyhampun kylvösiementä jo lähes kaksi vuosikymmentä. Vajaa viisi vuotta sitten yritys aloitti myös elintarvikelaatuisen öljyhampun viljelyttämisen.

Trans Farm kunnostaa hamppusadon ja se prosessoidaan siementuotteiksi, hamppuproteiineiksi ja hamppuöljyksi. Näiden pääkäyttökohteet ovat elintarviketeollisuudessa.

Hamppupuristetta kananrehuihin

Prosessissa syntyy myös sivujakeita. Erityisesti öljynpuristuksen sivutuotteena syntyvä puristekakku on löytänyt paikkansa tuotantoeläinten rehuissa. Lisäksi hamppuöljy on suosittu muun muassa harraste-eläinten turkinhoidossa.

Esimerkiksi RehuX on sisällyttänyt hamppupuristeen osaksi luomukananrehujen reseptiikkaa.

”Hamppupuristeella haetaan luomukanojen rehuun monipuolisempaa valkuaista”, toteaa Rehuxin kananrehujen myynnistä ja tuotekehityksestä vastaava Terhi Hemmilä.

”Luomulainsäädäntö sanoo, ettei yli 30-viikkoisille kanoille voi syöttää tavanomaisesti tuotettua rehun raaka-ainetta edes sallittua viittä prosenttia. Kun tämä astui voimaan, mietimme, voisiko jollain korvata esimerkiksi luomusoijaa”, Hemmilä sanoo.

Toinen syy luomuhamppupuristeen käyttöön on se, ettei yrityksen rehuissa haluta käyttää kalajauhoa.

”Yksi hyvä puoli, minkä olen tässä hamppupuristeesta oivaltanut on se, että siinähän on paljon hyviä rasvahappoja. Eli munat saattavat olla asiakkaalle terveellisempiä. Sitä ei ole tutkittu, joten sillä ei voi markkinoida, mutta välillisenä hyötynä sen saa kaupan päälle”, Hemmilä hymyilee.

Hamppupuristeen käyttöönotto ei Hemmilän mukaan vaatinut mitään monimutkaista reseptiikan muuttamista. RehuX hankkii hamppupuristeen Trans Farmin tytäryhtiöltä FoodFarmilta ja kiitteleekin tavarantoimittajaa siitä, että tuotteesta on saatavilla kattavat tiedot.

”Ravintoainesisällöt ovat tosi tarkat ja hyvin tehty, kaikki tunnusluvut löytyvät. Se on erittäin hyvä juttu”, Hemmilä painottaa.

Öljyhampputuotteet maailmalle

Suomalaisten viljelijöiden tuottama öljyhamppu jatkaa matkaansa lopputuotteina Suomen lisäksi maailmalle. Kysyntä on kovassa kasvussa, ja kotimarkkinan lisäksi Trans Farm vie suomalaista hamppua elintarvikkeena ja kylvösiemenenä tällä hetkellä kolmelle mantereelle noin kahteenkymmeneen maahan.

Sinivalkolippu liehuu öljyhampputuotteiden yllä vahvasti, koska kotimainen sato tuotetaan vieläpä suomalaista alkuperää olevalla Finola-lajikkeella, jonka kylvösiementuotanto tapahtuu myös Suomessa. ◻

Pokkiset valitsivat öljyhampun sen helppouden vuoksi

◼ Henna ja Mikko Pokkinen ovat viljelleet Hausjärvellä sijaitsevaa Santalan viljatilaa kolmen vuoden ajan. Viljely tapahtuu uudistavan viljelyn periaattein kasvinvuorotus huomioiden. Alusta alkaen oli selvää, että viljelykiertoon otetaan mukaan erikoiskasveja. Viljelykierrossa vuorottelevat nyt kaura, rehuherne, ruis ja öljyhamppu. Myös monimuotoisuuspellot kuuluvat kiertoon.

Öljyhampun monet edut

Öljyhamppu valikoitui Santalan tilan viljelykiertoon useasta syystä. Yksi merkittävä etu korostui erikoisesti – sitä kun ei tarvitse ruiskuttaa, sanoo Henna Pokkinen.

Se sopii myös kauempana sijaitseville lohkoille, kun kesän aikana ei vaadita useita tarkkailukäyntejä.

Öljyhamppu kohentaa myös peltoluonnon monimuotoisuutta, ja tarjoaa hyvät elinolosuhteet hyödyllisille hyönteisille. Tilan muihin kasveihin verrattuna öljyhampun myöhäisempi korjuuajankohta tasaa syksyn työhuippuja.

Kokeile hyvällä maalla

Pokkiset ovat onnistuneet öljyhampulla mainiosti kaikkina kolmena vuotena. Henna Pokkisen mielestä öljyhamppu menestyy parhaiten tilan multavilla kivennäismailla, ja savisimmat lohkot onkin vaihdettu kierrossa muille kasveille.

Henna Pokkinen toteaa öljyhampun olevan varsin helppo erikoiskasvi ja kannustaa viljelijöitä rohkeasti kokeilemaan. Kokeilu kannattaa aloittaa öljyhampulle parhaiten sopivalta lohkolta, muokata kylvöalusta huolellisesti ja lannoittaa riittävästi. Öljyhampun kylvöille lähdön kanssa kannattaa maltti, koska lämpimässä maassa hamppu taimettuu muutamassa päivässä ja pystyy näin peittämään tehokkaasti rikat alleen.

Kylvöajankohta vaihtelee, puinti ei

Santalan tilan öljyhamppulohkoista osa on kynnetty, osa kultivoitu ja sen jälkeen äestetty. Kylvömääränä on ollut suositusten mukainen 25 kg/ha ja lajikkeena Trans Farmin sopimusviljelylajike Finola.

Kylvöajankohta on vaihdellut toukokuun kolmannelta viikolta kesäkuun ensimmäiselle viikolle. Pokkisen kokemuksen mukaan myöhemminkin kylvetty lohko ehtii valmistua syyskuun päivien lyhenemisen myötä.

Santalan tilalla kylvöajankohta on vaihdellut, mutta joka vuosi öljyhamput on puitu samana päivänä, 26.9.

Öljyhamppu tuottanut viljoja paremmin

Henna Pokkinen hämmästelee, kuinka moni suorastaan pelkää öljyhampun puintia. Pokkisen tilalla puidaan öljyhamput kahdella vanhemmalla Sampolla. Ongelmia ei kolmen syksyn puinneissa ole syntynyt.

Sadot on kuivattu tilanteen mukaan kylmäilma- tai lämminilmakuivurilla. Kolmen vuoden keskisato hehtaarilta on lähellä tuhatta kiloa ja kannattavuus on viljoja parempi. Henna Pokkinen on tyytyväinen erikoiskasvivalintaan ja pohtiikin, voisiko maatalouden ja viljanviljelyn kannattavuutta parantaa korvaamalla vilja-alaa erikoiskasveilla.

Santalan tilan tulevan kesän viljelysuunnitelmat ovat jo valmiit ja öljyhamppu säilyy osana tilan viljelykiertoa. Ja myös osoite tulevalle sadolle on selvä, öljyhampusta on viljelysopimus Trans Farmin kanssa. ◻

Lajikekokeissa lupaavia uutuuksia

◼ Luonnonvarakeskus on toteuttanut Trans Farmin tilaamia öljyhampun virallisia lajikekokeita vuodesta 2021 lähtien. Finola on ollut Suomen lajikeluettelossa ainut öljyhamppulajike ja nyt on tarvetta saada viljelyyn myös uusia, satoisampia lajikkeita. Finola on ainoa Suomessa jalostettu hamppulajike ja sen jalostaja on James C. Callaway. Finola on rekisteröity 1998 ja hyväksytty EU:n tukikasvien listalle 2003.

Virallisissa lajikekokeissa on mukana syys- ja kevätviljat, palkokasvit ja öljykasvit, joista uusimpana nyt öljyhamppu. Uusien lajikkeiden viljelyarvoa testataan kahden vuoden ajan usealla koepaikalla, jonka jälkeen niitä on mahdollista hakea kasvilajikeluetteloon, jos ne tuovat merkittäviä parannuksia olemassa oleviin lajikkeisiin verrattuna. Öljyhamppukokeet on toteutettu I- ja II-vyöhykkeillä Jokioisissa, Tammelassa, Nurmijärvellä, Inkoossa ja Sarvilahdessa.

Koevuodet ovat olleet melko haastavia, mutta joka vuosi hamppu on kuitenkin menestynyt ja satoa on saatu. Välillä kasvustot ovat jääneet alle metrin mittaisiksi, mutta viime kesänä ne olivat parhaimmillaan parimetrisiä. Lajikekokeissa kylvötiheys on 100 kasvia neliöllä ja typpeä on annettu noin 60 kiloa hehtaarille.

Rikkakasvit eivät viljelyä haittaa, sillä hamppu kilpailee niitä vastaan todella hyvin. Lakoakaan ei ole esiintynyt. Kasvitaudit eivät myöskään ole vaivanneet, sillä viime vuonna vain yhdessä rehevässä kasvustossa havaittiin hieman harmaahometta. Hamppu on pahkahomeen isäntäkasvi ja siksi viljelykierrossa on hyvä olla viiden vuoden väli öljy- ja valkuaiskasveihin.

Suurimman ongelman lajikekokeissa ovat aiheuttaneet pikkulinnut, jotka ovat alkaneet verottaa satoa heti ensimmäisien lajikkeiden kypsyttyä. Sadonkorjuu on kuitenkin tehty kaikille lajikkeille yhtä aikaa.

Öljyhamppulajikkeiden keskimääräinen sato kokeissa on ollut reilut 900 kiloa hehtaarilta, mutta vaihtelua on ollut 400 kilosta reiluun kahteen tuhanteen kiloon hehtaaria kohti. Inkoon kokeissa on saatu suurimmat sadot, joten öljyhampun satopotentiaali on suuri varsinkin Etelä-Suomessa.

Lajikekokeissa öljyhampusta mitataan sato, öljypitoisuus, valkuaispitoisuus, tuhannen siemenen paino ja klorofyllipitoisuus. Lisäksi kaikista lajikkeista lähetetään näytteet Ruokavirastoon THC-analyysiin. Kaikkien uusien lajikkeiden THC-pitoisuudet ovat olleet reilusti alle 0,3 prosentin rajan. Finola on hyvin aikainen lajike, joten uusien lajikkeiden pidempi kasvuaikavaatimus tuo haasteita niiden viljelylle Suomessa.

Alkaneista lajikekokeista ensimmäisenä uutena lajikkeena saatiin Finola2. Se on kasvuajaltaan Finolaa myöhäisempi, joten se soveltuu vain aivan Suomen eteläosiin, mutta viljelyä olisi lähinnä Baltian maissa.

Öljyhampun jalostustyö etenee ja etenkin Kanadasta tulee lupaavaa jalostusmateriaalia lajikkeista, joilla on suurempi sato, isokokoisempi siemen ja korkeampi öljypitoisuus. Muitakin uusia lajikkeita on siis tulossa, kunhan koesarja ja lajikkeen aitoustestaukset saadaan valmiiksi. KO

Luonnonvarakeskus on tehnyt öljyhampulle lajikekokeita I- ja II-vyöhykkeillä Jokioisissa, Tammelassa, Nurmijärvellä, Inkoossa ja Sarvilahdessa. Finola on täysin kotimainen öljyhamppusiemen.