Kevätrypsi syrjäytti syysrypsin 1970-luvulla

◼ Syysrypsiä viljellään usein siksi, että tuholaisongelmat ovat paljon pienemmät kuin kevätöljykasveilla. Ennen vanhaan oli toisin. Kevätrypsi syrjäytti 70-luvun lopulla syysrypsin osin siitä syystä, ettei kevätrypsillä ollut rapsikuoriaisongelmaa. Kuoriaiset olivat nimenomaan syysrypsin vaivana, kerrotaan vuonna 1980 julkaistussa Tieto tuottamaan sarjan Kevätöljykasvien tuotanto -oppaassa.

Syysrypsi tuotiin Saksasta ja Ruotsista

Rypsin viljely Suomessa alkoi syysrypsillä. Sotien aikana havahduttiin tuontiriippuvuuteen sekä kasviöljyistä että valkuaisrehuista. Professori Otto Valle toi syysrypsiaineistoa Saksasta ja Ruotsista 1940-luvun alussa ja lähti kehittämään öljykasvien viljelyä ja tutkimusta.

Syysrypsin viljelyala oli suurimmillaan 17 380 hehtaaria vuonna 1953 ja sitä viljeltiin Oulussa asti. Raision öljynpuristamo avattiin 1951 ja raaka-aineelle oli suuri kysyntä.

Viljelyn ongelmat olivat pitkällekin samat kuin nytkin. Sopivaa kylvöpeltoa ei tahtonut löytyä. Syysrypsiä ei ehditty kylvää tarpeeksi aikaisin minkään muun satokasvin kuin syysrypsin jälkeen, ja se taas aiheuttaa nopeasti tautiongelmia. Vaihtoehdoiksi jäivät kynnöspeltoon tai kesantoon perustaminen.

Talvehtiminen oli myös heikkoa, sillä syyssateet olivat yleisiä, ja peltojen vesitalous heikolla tolalla.

Lopullinen kuolinisku syysrypsin viljelylle oli siirtyminen 00-lajikkeisiin (alhainen glukosi­nolaatti- ja erukahappopitoisuus) vuonna 1976. Syysrypsillä ei ollut tarjolla 00-lajikkeita, joten kevätrypsit syrjäyttivät sen kokonaan.

Syysrypsin jalostus jatkui Ruotsissa Swalöf-Weibull AB:llä. SW ryhtyi tekemään yhteistyötä virolaisen Jõgevan kasvinjalostuslaitoksen kanssa vuonna 1993. Sama jalostusaineisto on toisin sanoen virolaisen Legaton ja ruotsalaisen Arrivéen taustalla.

Syysrypsi palasi 2000-luvulla

Syysrypsi palasi viljelykasviksi Suomeen 2000-luvulla, mutta viljelyala on ollut vaatimaton, noin 500 hehtaaria. Syysrypsin siemenkoko on vain kolmen gramman luokkaa, kun se syysrapseilla on viidestä seitsemään grammaan. Pieni siemenkoko selittää myös syysrapseja vaatimattomamman sadon. Siemenkoon saaminen suuremmaksi vaatisi hybridilajikkeiden jalostusta, mutta rypsille ei ole kehitetty hybridimenetelmää. AY

Juha Mäkelä ProAgria Etelä-Pohjanmaalta mittasi kisahehtaarin Trimble 500:n avulla. Kisan voittajan Juho-Matti Ojanperän syysrypsi puitiin 15.8. Kauhavalla.

Polvijärveläinen Petri Tanskanen viljeli syysrypsiä ensimmäistä kertaa. Keskisato oli hieman yli pari tonnia hehtaarilta, ja se yllätti Tanskasen. Hän aikoo ottaa viljelykiertoon viherlannoitusnurmen, jonka perään hän kylvää syysrypsiä. Pellot kaipaavat perusparannusta, ja syysrypsi hyödyntää hyvin viherlannoituksesta vapautuvat ravinteet. Tanskasen kisalohko korjattiin 16.8.

Syysrypsikisan suurin oivallus oli syysrypsin perustaminen suojaviljaan. Useimmat kisaajat aikovat kokeilla menetelmää ensi kevään kylvöillä kauran tai ohran alle. Tältä näytti syysrypsin perustaminen Vertti-ohran kanssa Kalajoella Myllylän tilalla 15.6. Pellosta oli korjattu säilörehu, sen jälkeen ruiskutettu glyfosaatti ja muokattu kasvualusta vastakelajyrsimellä. Näistä syysrypseistä kehkeytyi tasainen ja vahva kasvusto. Syysrypsin kasvupiste pysyy luontaisesti alhaalla toisin kuin syyrapsilla. Asiaa edesautettiin ruiskuttamalla kesän aikana tebukonatsolia. Syyskuussa kasvupisteet olivat 2–3 senttimetrin korkeudella maanpinnasta.

Syysrypsin kilokisan palkinnot

1. Juho-Matti Ojanperä, Yara Suomi, YaraBela Rikkisalpietari.

2. Antti Mäkinen, BASF, tuotepalkinto.

3. Petri Tanskanen, Bayer CropScience, Propulse-tuotepalkinto.

Juho-Matti Ojanperä lähti liikkeelle alkeista. ”Kyseessä oli tilan historian ensimmäinen öljykasvisato”. Komea aloitus rypsin viljelyyn, vaikka jotain tällaista voi Kauhavalta tietysti odottaakin.

Isä Mikko Ojanperä ei ollut erityisen innostunut poikansa öljykasvikokeilusta, mutta myöntää auliisti olleensa väärässä.

Ojanperän tilalla on maito- ja lihakarjaa, ja fokus on nurmissa. Mutta kyllä viljatkin otetaan omilta pelloilta. Juho-Matti on tuonut uusia kasveja tilan viljelykiertoon, ja hyvällä menestyksellä. Satokisan voitto ei kovin usein mene maitotilalle.

Juho-Matin ottama sato on syysrypsin uusi Suomen ennätys. Syysrypsillä ei ole aiemmin järjestetty satokilpailua, mutta sillä on kisattu avoimessa sarjassa. Vuonna 2010 Teijo Kirppu sai Largolla 1 969 kilon luomusadon.

Viron satoennätys 3 640 kg/ha on huippuvuodelta 2015. Sen sai Alar Mutli Raplamaan maakunnasta Largo-lajikkeella.

Ojanperä pohti olisiko Kauhavalla päästy samaan, jos olisi menty täydellä typpilannoituksella ja käytetty alkukesällä kasvunsäädettä.

Tänä vuonna Ojanperillä ei päästy kylvämään syysrypsiä, mutta muita syysviljoja kyllä laitettiin. Isäkin suhtautui uusiin tuuliin suopeasti.

”Satokisan voitto ei perustu rypsinviljelyn osaamiseen vaan oikeisiin neuvoihin ja maan hyvään kasvukuntoon”, Juho-Matti summaa.

Hän oli ostanut syysrypsin siemenet viime syksylle valmiiksi. Sen jälkeen hän osallistui Alavuden öljynpuristamon syysrypsitilaisuuteen, jossa Kari Alasaari oli puhumassa.

”Alasaari sanoi, että kannattaa kokeilla rohkeasti.” Rohkealla tavalla Ojanperä rypsinsä perustikin. Alla oli kolmivuotinen säilörehunurmi, joka lopetettiin heinäkuun alussa glyfosaatilla.

Heinäkuun lopussa pellolle levitettiin 45 tonnia naudan lietelantaa. Muokkaukseksi riitti pelkkä äestys Potilan äkeellä.

”Kylvöalusta näytti kauhealta, mutta tällä lailla meillä perustetaan viljojakin.”

Syysrypsi kylvettiin Junkkarin M-sarjan kylvökoneella joka toisella vantaalla. Siemenmäärä oli 6 kg/ha. Kylvölannoitukseksi annettiin 48 kg/ha NK:ta, josta typpeä tuli noin 11 kg/ha.

Nurmen sänki jäi törröttämään taimien väliin, ja houkutteli tietysti etanoita. Ne torjuttiin syksyllä peltojen reunoista Sluxxilla ja myös Juventusta ruiskutettiin.

Kasvusto taimettui epätasaisesti. Oli kuivaa, ja osa siemenistä iti vasta elokuussa. Elokuun lopussa kasvusto näytti jo ihan lupaavalta.

Neuvoja houkutteli kisaan

Ojanperällä ei ollut pienintäkään aikomusta osallistua satokisaan. Hän kertoo kiertäneensä keväällä Kari Alasaaren kanssa lohkoja läpi neuvo-käynnillä.

”Kari seisoi rypsipellon laidalla ja sanoi että lähde siihen KM:n satokisaan. Minä sanoin, etten minä kerkiä värkkäämään. Kari sanoi, ettei se vaadi muuta kuin yhtä kuvausreissua ja sadon punnitusta”, Ojanperä kertoo.

Samalla kierroksella Alasaari oli neuvonut lannoitukset ja ruiskutukset, joiden mukaan mentiin. ”Pahkahomeruiskutuksen olisin jättänyt muuten tekemättä. Ja lannoituksetkin olisivat menneet toisin.”

Kasvusto lakoontui sateissa ja täytyi puida hyvin matalaan. Puintitappioita tuli yllättävän vähän, mutta korrenpalaa tuli rutkasti säiliöön mukaan. Korsi oli pitkälle tuleentunut ja puintikosteus vain 9,2 %. Naapurin urakoitsija Tomi Hanhikoski tuli puimaan puimurilla, jossa on pystyterä.

Nurmi hyvä esikasvi

Kolmivuotinen nurmi osoittautui hyväksi esikasviksi syysrypsille. Maata ei tarvinnut muokata äestystä enempää, sillä nurmen ansiosta vesitilavuutta kyllä riitti.

Nurmen jälkeen perustaminen saattaa hirvittää etanariskin vuoksi, mutta ainakin Ojanperällä reunojen Sluxx-käsittely toimi. Toisaalta syksy oli kuiva.

Syysrypsi tuo myös kaivattua vaihtelua karjatilan nurmikiertoon.

Ojanperä joutui rikkomaan seitsemän hehtaaria syysrypsejä. Osan söivät peurat, osan vei tulvat. Muuten rypsit talvehtivat hyvin.

Ojanperän kasvustot näyttivät kesällä hyviltä, mutta ei hän silti näin kovaa satoa odottanut. ”Sitten kun huonoimmilta pelloilta alkoi tulla kahta tonnia, arvasin, että kisapellolta tulee suuri sato.”

13 hehtaarin keskisato oli 2 200 kg/ha lajiteltujen kilojen mukaan. Se myytiin heti sadonkorjuun jälkeen, koska hinta oli kiinnitetty jo keväällä eikä sille ollut sopivaa varastotilaa. Kuivauskin hoidettiin rahtikuivauksena. ◻

Juho-Matti Ojanperän Legato kasvoi kahden metrin korkuiseksi. Se lakoontui runsaissa sateissa, mutta ei painunut maata vasten, vaan jäi 35 senttimetrin korkeudelle. Se oli helppo puida pystyterän avulla, mutta jouduttiin korjaamaan varsin matalalta. Mukaan tuli väkisinkin vähän roskia. Korjuun hoiti Tomi Hanhikoski ja sadon mittauksen Juha Mäkelä Etelä-Pohjanmaan ProAgriasta. Kuva on otettu 18.7.

Antti Mäkistä on houkutellut syysrapsin kokeilu jo pitkään. Viime syksynä hän päätyi kuitenkin lähtemään liikkeelle syysrypsillä, koska se talvehtii rapsia varmemmin.

Riskinvälttäjäksi Mäkistä ei voi kuitenkaan luonnehtia, sillä hän kylvi myös KWS Kosmos -syysohraa, ja sai sen talvehtimaan.

Syysrypsin esikasvina oli herne, joka päästiin korjaamaan elokuun alussa. Muokkaukseksi riitti kultivointi Horsch Terranolla. Rypsi kylvettiin joka toisella vantaalla mahdollisimman pintaan.

Perustaminen onnistui täydellisesti. Etanoista ei ollut vaivaa ja maa oli hyvässä kunnossa ja puhdas, joten se ei kaivannut rikkakasvitorjuntaa. Kylvölannoitus ja kasvunsääderuiskus riittivät.

Syysrypsit talvehtivat ongelmitta, joten keväällä niiden typpi-rikkilannoitukseen satsattiin kunnolla. Kuoriaisista ei ollut vaivaa, mutta pahkahome torjuttiin huolella. Kasvusto oli täystiheä ja sivuversoja oli rutkasti.

Mäkisen kasvusto kukki yli kolme viikkoa ja näytti niin hyvältä kuin syysrypsi suinkin voi. Toimittajakin puhkesi ylistyssanoihin kasvuston nähtyään.

Vippaskonstit käyttöön

Mäkisen mukaan tässä vaiheessa kisa alkoi mennä vakavaksi, sillä oltiin kiinni mitalisijoissa. Täytyi kaivaa ässä hihasta.

”Soitin Kari Alasaarelle ja kysyin vieläkö voi tehdä jotain. Tiskin alta löytyi sitten vippaskonsteja.”

Isossa maailmassa syysöljykasvien liduille ruiskutetaan veteen liuotettua ureaa. Typpi imeytyy palkojen läpi ja suurentaa siemenkokoa. Syysrypsillä on pienet siemenet, mutta konstia päätettiin kokeilla.

Mäkinen sekoitti urean ja ammoniumsulfaatin seosta veteen ja ruiskutti sitä liduille helteestä huolimatta.

Toinen kikka oli vetää vielä annos Pictor Activea heinäkuun alussa kukinnan jälkeen. Se sisältää SDHI- ja strobiluriini-tehoaineet ja pitää kasvuston vihreänä ja yhteyttävänä pitkään.

Mäkisen rypsi puitiinkin kisan viimeisenä. Varsi oli osin vihreä vielä puintihetkellä. Siemenet olivat kuitenkin täysin valmiita, ja lehtivihreä oli kisan matalin.

Lituja oli valtavan paljon, mutta syysrypsillä ne ovat paljon pienempiä kuin rapsilla. Siementen kokoon ei voi oleellisesti vaikuttaa muulla kuin kasvinjalostuksella.

Mäkinen kylvi syysrypsiä myös tänä kesänä, ja kasvusto näytti syyskuussa todella lupaavalta.

”Syysrypsi on mahdottoman hyvä esikasvi. Kisalohkoon kylvettiin syysvehnää, ja maa muokkautui kuin unelma.”

Kevätrypsiin verrattuna syysrypsin viljely on helppoa, ainakin tuholaistorjunnan osalta. Kisassa näki monta eri tapaa perustaa rypsiä. Mäkinen aikoo testata suojaviljaan perustamista itsekin. ◻

Antti Mäkisen Arrivée kukki pitkään, yli kolme viikkoa. Mäkisen kasvusto näytti kesällä niin hyvältä kuin syysrypsi ylipäänsä voi näyttää. 4,5 hehtaarin lohkon keskisato oli 2 600 kg/ha. Kuva on otettu 16.6.

KM:n toimittaja houkutteli Petri Tanskasen satokilpailuun jo vuosi sitten. Pohjois-Karjalasta oli saatava joku mukaan. Tanskanen on ollut kisassa ennenkin.

Tanskanen kylvi syysrypsin ohran puinnin jälkeen elokuun 11. päivä. Periaatteessa kylvöajan pitäisi olla riittävän aikainen, mutta syksy oli kylmä ja pimeä, ja rypsit jäivät pieniksi.

Rypsiä kylvettiin 15 hehtaarille ja kaikkien alle ladattiin naudan lietelantaa. Talvi oli luminen ja rypsit talvehtivat hyvin.

Kisalohkolta lumi suli viimeisenä ja se olikin jäljessä kisan muita rypsejä ainakin viikon. Yöpakkasia oli toukokuun loppuun saakka. Mutta sen jälkeen kasvusto otti spurtin.

Ensimmäiset kukat avautuivat 4.6. Tässä vaiheessa muissa kasvustoissa oli täyskukinta. Tanskasen rypsillä se alkoi 10.6.

Kehitysrytmi nopea

Tanskanen kertoo oppineensa, että syysrypsin kehitys on nopeaa ja koko ajan on oltava hereillä. ”Olin myöhässä kaikkien käsittelyiden kanssa.” Kasvunsääde jäi ajamatta kylvökiireiden vuoksi, mutta onneksi kasvusto ei lakoontunut.

Kisalohkolla testailtiin biostimulanttien tehoa Viljelijän Bernerin kanssa. Silmämääräinen ero nähtiin, mutta koeruutupuimuria ei ehditty saada paikalle todentamaan asiaa.

Kesä oli Polvijärvellä kuuma ja kuiva, joten pahkahometorjuntaa ei tarvittu.

Kevään typpilannoitus jaettiin, mutta määrä oli yhteensä vain 96,5 kg/ha. ”Matias Rönnqvist neuvoi ajamaan vielä yhden rikkityppilannoitteen ennen kukkimista”.

Typpilannoituksen jakaminen kannattaa silloin, kun kasvusto on jäänyt syksyllä pieneksi, Rönnqvist neuvoo. Kasvurytmi on keväällä todella kiivas, ja syysrypsi ottaa typpeä nopeaan tahtiin.

Kevään typpilannoitukset osuivat Tanskasen pellolla kohdilleen. Toinen selittävä tekijä suurelle sadolle on kylvön alle ladattu lietelanta, jonka typpi on mobilisoitunut lämpimän kesäkuun aikana.

Toukokuussa juuret olivat vielä vaatimattomat, mutta ne kasvoivat kesän aikana muhkeiksi. 15 hehtaarin keskisato oli 2 000 kg/ha, ja siihen voi olla tyytyväinen.

”Jatkossa aion pitää viljelykierrossa aina viherlannoitusnurmea, johon kylvän syysrypsin.” Sopiva kylvöaika Pohjois-Karjalassa vaikuttaa olevan heinäkuussa. ◻

Petri Tanskasen Arrivée otti kesäkuussa mielettömän spurtin. Typpilannoitus jaettiin, ja alla oli karjanlantaa. Kuva on otettu 27.5.

Matti Keltto tunnustautuu syyskylvöisten kannattajaksi. Tilalla on viljelty syysvehnää jo kymmenen vuotta, ja erityisesti rukiilla on saatu hyviä satoja.

Siksi kynnys syysrypsin kokeiluun oli matala. Keltto kertoo miettineensä syysrypsiä jo pidemmän aikaa.

Lohkolle oli alun perin tarkoitus kylvää ruista, mutta kaura saatiin korjatuksi heinäkuun lopussa, joten tuli kerrankin hyvä sauma syysöljykasvin kylvöön.

Syysvehnä otettiin tilalla aikoinaan käyttöön siksi, että sen alle oli kätevä levittää karjanlantaa. Eläimet ovat lähteneet, mutta syyskasvit ovat jääneet.

Syysrypsi kasvoi Malkakosken kupeessa olevalla aukealla, jossa oli myös syysvehnää ja ruista.

Kelton mukaan euro konsultoi viljelyä kaikkein parhaiten. Hän kertoo seuraavansa viljojen pörssihintoja päivittäin. Rypsin hinta oli lyöty lukkoon alkukesällä.

16 hehtaarin keskisato oli 1 800 kg/ha. Vaikka hinta oli erittäin hyvä, ei rypsi silti pärjännyt kannattavuudessa herneelle.

Tämän vuoksi Keltto aikookin kokeilla ensi keväänä syysrypsin perustamista kauran aluskasviksi.

Rapsikuoriaiset löysivät Kelton kasvuston jo toukokuun puolivälissä, ja ne jouduttiin ruiskuttamaan. Se oli pettymys, sillä Keltto oli olettanut, etteivät kuoriaiset ehdi syysrypsin kimppuun.

Muuten kasvinsuojelu meni varsin kevyillä eväillä. Syksyllä ei ollut ongelmaa etanoista, ja kasvusto oli Kelton mielestä sen verran matalaa, ettei sille tarvinnut ajaa Juventusta.

Keväällä olisi pitänyt kyllä ajaa kasvunsääde, sillä kasvusto lakoontui pahasti. Ja rikkakasvien torjuntaan olisi myös keksittävä jotain. Pillike kasvoi läpi lakopaikoista.

Kisahehtaari korjattiin puhtaasta kohdasta ja se näkyy myös laatuanalyysissä. Seulontatulos oli kisan toiseksi puhtain. ◻

Matti Keltto aikoo jatkossa satsata kasvinsuojeluun enemmän. Kuva on otettu 15.7.

Kisan kuopus Konsta Autio ilmoitti tavoittelevansa talouskisan voittoa, ja viljelevänsä mahdollisimman pienillä panoksilla. Hän onkin talouspuolella vahvoilla, mutta myös kiloja tuli varsin kiitettävästi.

Autio kylvi syysrypsiä syysvehnän perään. Vehnä saatiin korjattua aikaisin pois, ja Autio halusi pitää kiinni syyskylvöisten kierrosta. Rukiin siementä ei enää ehtinyt saada, mutta syysrypsiä sai.

Syysvehnistä oli rikat torjuttu Broadwaylla ja pelto oli puhdas saunakukista. Vehnä oli ollut vahva, eikä rikkakasveja ilmaantunut edes aukkopaikkoihin. Rypsi kylvettiin sateen alle, ja se tuli pintaan ja taimettui tasaisesti.

Lohkolle ei tehty minkäänlaista kasvinsuojelua. Ei ruiskutettu sääteitä, rikkakasvi- tai pahkahomeaineita tai torjuttu etanoita.

Kasvukausi oli kuiva ja kuuma, eikä pahkahomeriskiä ollut. Sen Autio kyllä myöntää, että normaalioloissa sääde olisi ollut tarpeen.

”Kasvusto oli kahden metrin korkuista. Yksikin kova sade olisi lakoonnuttanut sen.”

Lannoitus oli tarkoitus hoitaa rikkipitoisella lannoitteella, mutta koska sitä ei saatu, jouduttiin rikki ruiskuttamaan kasvustoon Thiotracin muodossa.

”Tavoitteena oli, etten käy ruiskun kanssa kertaakaan pellolla, mutta jouduin tinkimään siitä.”

Tämä oli selvästi kisan kuivin paikka. Kevätkuivuus haittasi toukokuussa selvästi. Erityisesti syysvehnät harvenivat silmissä. Autio piti syysrypsiään aluksi turhan harvana, mutta sivuversojen vuoksi se näytti kukinnan aikaan varsin lupaavalta.

Se päästiin korjaamaan ihanneolosuhteissa helteen aikaan. Kuivuria ei saatu tarpeeksi viileäksi rypsin kuivaukseen.

Jatkossa Autio aikoo kiinnittää enemmän huomiota rikkakasvien torjuntaan. Kisalohko oli puhdas, mutta muilla pelloilla rikkakasveista oli riesaa. Yhdeksän hehtaarin keskisato oli 1 500 kg/ha. ◻

Konsta Autio viljeli syysrypsinsä mahdollisimman vähillä toimenpiteillä. Kuva on otettu 8.6. täyskukinnan aikaan.

Janne Rouhiainen on viljellyt syysöljykasveja kymmenen vuotta. Hän perustaa syysöljykasvit Latviasta tuomallaan jankkurikylvökoneella. Kylvö on puintien välissä nopeaa ja samalla saa etanasyötin peltoon.

Elokuun alku on usein myös oikea aika jankkuroida. Se tuo juurille syvyyttä mihin kasvaa. Riviväli on 48 cm. Lannoitteen Rouhiainen antaa pintalevittimellä. ”Tänäkin vuonna kylvettiin 50 hehtaaria syysrypsiä puintien lomassa. 20 hehtaaria menee vuorokaudessa. Se ei olisi mahdollista ilman jankkurikylvöä.”

Tämä oli varsin kuiva kasvukausi. Ja tämä on kuivin syksy, jonka Rouhiainen muistaa. ”Syysrypsi ei meinaa jaksaa kasvaa tänä syksynä.”

Vuosi sitten Rouhiainen perusti syysrypsiä sekä herneen että rukiin sänkeen, yhteensä 30 hehtaaria. Yhdeksän hehtaaria jouduttiin rikkomaan. Puidun alan keskisato oli kuivurin vaa’an mukaan 2 100 kg/ha.

Viime vuonna Rouhiaisella oli sekä Arrivéeta ja Legatoa. Arrivée oli mukavampi puida, sillä se ei Rouhiaisen kokemuksen mukaan ränsisty vanhentuessaan yhtä helposti kuin Legato. Nyt koko pinta-ala on Arrivéeta.

Rouhiainen viljelee Kouvolan Kimolassa, ja kertoo, ettei ole joutunut 10 vuoden aikana kertaakaan ruiskuttamaan mitään tuhohyönteisiä syysöljykasveilta.

Tämä kuvastaa hyvin sitä, miten tuholaisongelmat ovat paikallisia. Rapsikuoriaiset löytävät tiensä suurille peltoaukeille ja intensiivisen viljelyn keskelle, mutta eivät viihdy metsien ja järvien ympärillä. ◻

Janne Rouhiainen perustaa syysöljykasvit jankkurikylvöllä. Se on ainoa tapa ehtiä kylvöille puintien lomassa. Kuva on otettu 28.5.

Ilkka Lehtolaa täytyi houkutella kisaan useampi viikko. Syysrypsit vaikuttivat keväällä liian harvoilta ja syksyllä parhaimmalta näyttänyt lohko täytyi rikkoa. Se oli kylvetty kisalohkoa aiemmin, ja siinä oli enemmän biomassaa.

Tilanne muuttui kesäkuussa, jolloin rypsissä oli valtavasti sivuhaaroja, ja kukinta kesti pitkään. Lehtolan mielestä se osoittaa, miten hyvin syysrypsi pystyy paikkaamaan tilannetta.

Ilmajoki oli tällä kertaa kisan sateisin paikka. Vettä tuli niin paljon, että Lehtola onnistui saamaan jopa syysvehnän lakoon.

”Syysrypsi lakoontui myös. Annoin liikaa typpeä, enkä uskaltanut helteillä ajaa kasvunsäädettä.” Kaura nautti kasvukaudesta, ja paikkakunnalla otettiin 7–8 tonnin keskisatoja. ”Viljelin Avenueta ensimmäisen kerran, ja se räjäytti jokaisen siilon.”

Lehtolalla syysrypsin esikasvina oli ohra, jonka perään oli levitetty broilerin lantaa. Rikkakasvintorjuntana oli jääntiohrien ruiskutus Agililla.

”Jos en olisi ollut kisassa mukana, olisin ruiskuttanut tänä kesänä vain kuoriaiset ja pahkahomeen.” Kisalisää olivat hivenet, kasvunsääde ja biostimulantit.

Varsinaisia oivalluksia syysrypsin viljelystä Lehtola ei kisassa saanut. Mutta viljan aluskasviksi kylvö oli uutta, ja sitä Lehtola kertoo harkitsevansa.

Kuuden hehtaarin lohkon keskisato oli kahden tonnin kieppeillä. Se ei ole ollenkaan huono tulos ensikertalaiselle. Lehtola jäi kuitenkin pohtimaan pellon vesitalouden parantamista. Myös pohjamaan matala pH mietityttää. Voisiko niitä korjaamalla tulla enemmän satoa?

Syysrypsi on yksi väri lisää viljelykasvivalikoimaan. Lehtola on viljellyt myös kuminaa ja pitää sen esikasviarvoa syysrypsiä parempana. Sitä on kenties myös helpompi viljellä. ◻

Ilkka Lehtola aikoo kokeilla ensi keväänä rypsin perustamista kevätviljan alle. Kuva on otettu 17.6.

Myllylän tilalla syysrypsisato punnittiin koko pellolta, kun muilla se mitattiin keskeltä peltoa. Kyseessä on siis hieman yli hehtaarin kokoisen pellon keskisato, jossa on mukana päisteet ja reunat.

Rypsipeltoja olisi ollut muitakin, mutta tässä kasvusto oli talven jäljiltä vähiten aukkoisinta. Sääntöjen mukaan mitattava ala on vähintään hehtaari, joten koko pellon sato punnittiin.

Syysrypsi oli perustettu ohran aluskasviksi kesäkuun puolivälissä. Esikasvina oli nurmi, josta oli korjattu ensimmäinen säilörehusato kesäkuun alussa. Pelto oli sen jälkeen muokattu ja kylvetty. Ohra korjattiin murskeviljaksi ja sänkeen jäänyt syysrypsi talvehti hyvin.

Ilkka Myllylää motivoi viljelyn kokonaiskannattavuus. Tällä viljelymenetelmällä taloudellinen hyöty on melkoinen ja syysrypsin perustamiskustannukset ja -riskit on minimoitu.

”Syysrypsin keskisadoksi riittää mainiosti 1 500 kg/ha, kun sen saa perustettua huokeilla kustannuksilla”. Sama pätee suojaviljana olevaan ohraan.

Aika on kortilla, joten kahden kasvuston perustaminen samaan aikaan on järkevää.

Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla on useita maitotiloja, jotka viljelevät huippulaatuista timoteinurmea, ja satsaavat nimenomaan ensimmäiseen niittoon.

Kevätsatoa kasvaa kuivinakin vuosina kevätkosteuden turvin, ja nurmea voidaan jättää olosuhteiden ja tarpeen mukaan toiselle ja kolmannelle sadolle. Nurmipinta-alaa tarvitaan runsaasti ja sitä myös vapautuu muuhun käyttöön korjuun jälkeen, kun nurmi lopetetaan.

Syysrypsi sopii tähän viljelykiertoon erinomaisen hyvin, sillä sen voi kylvää kesä-heinäkuussa. Syysrypsin voimakas juuristo hyödyntää ja pidättää karjanlannan ravinteet jos lantaa on käytetty. Lisäksi se tarjoaa kasvipeitteisyyttä talven yli.

Perustamisvuoden typpilannoitus on mitoitettu ohran mukaan. Syysrypsi ottaa siitä osansa. Rypsi jatkaa ravinteiden imuroimista sen jälkeen, kun ohra lopettaa.

Ohralla ravinteiden ottaminen on kiivainta korrenkasvun aikaan, rypsillä vasta sen jälkeen. Rypsille irtoaa typpeä myös runsasmultaisesta maasta.

Kalajoen talvet ovat ankaria ja talvituhoja tulee takuuvarmasti. Myllylän tilan 46 syysrypsihehtaarista jätettiin keväällä kasvuun 30 hehtaaria.

Ohran alle perustettaessa myös talvituhot on helpompi hyväksyä, ja syysrypsin voi mieltää kerääjäkasviksi tai välikasviksi, joka pidättää ravinteet ja hiilen pellossa. ◻

Ilkka Myllylän syysrypseissä oli kisan komeimmat juuret, sillä ne oli perustettu ohran aluskasveiksi jo kesäkuun puolivälissä. Aikaisen perustamisen avulla voi vähentää tulevan kevään typpilannoitusta, ja parantaa mahdollisuuksia syysrypsin talvehtimiseen. Vankka juuristo parantaa pellon vesitaloutta. Kuva on otettu 15.6.

Torstilan luomutilalla viljellään puhdaskauraa. Syysrypsi istuu tähän viljelykiertoon kuin nenä päähän. Kaksivuotisen apilanurmen jälkeen kylvetään syysrypsi. Sitten viljellään kaksi vuotta kauraa, ja uusi apilanurmi perustetaan jälkimmäisen kauran suojaviljaan.

Luomutilat ovatkin olleet syysrypsin viljelyn elvyttäjiä. Se kylvetään tyypillisesti apilanurmen jälkeen, jota on kesannoitu alkukesä. Näin maa lämpiää ja typpi lähtee vapautumaan. Peltoon kylvetty rypsi lähtee nopeasti kasvuun, ja imuroi tehokkaasti vapautuvan typen. Luomussa päästään parhaimmillaan kahden tonnin satoihin.

Kevätrypsin tuotanto on luomuna lähes mahdotonta tuholaisongelmien vuoksi, mutta syysrypsi ehtii usein rapsikuoriaisten ja kirppojen alta pois.

Uutena ongelmana on rapsikuoriaisen toukka, joka söi viime syksynä Torstilassa yhden lohkon syysrypsejä. Tänä syksynä on sama tilanne.

Torstilan luomutilan yrittäjäpariskunta Arnevi Rautanen ja Juha Utriainen kertovat, että syysrypsin kylvöaikaa on aikaistettu vuodesta toiseen. Myös kylvösiemenmäärää on testattu, ja nyt on päädytty 4–5 kiloon. Syysrypsi kylvetään Weaving-puhallinkylvökoneella.

Syysrypsiä on viljelty viisi vuotta, mutta joka kerta ei ole päästy korjaamaan satoa heikon talvehtimisen takia. Kisalohkon (15 ha) keskisato oli kuivattuna 1000 kg/ha.

Kisalohkon rypsi kylvettiin 18.7. nopeasti ennen tummien pilvien saapumista. Sadetta oli luvattu, joten rypsi oli saatava äkkiä maahan. Pilvet tulivat, mutta sadetta saatiin vasta elokuussa. Syysrypsi iti osin vasta silloin, ja lähti liikkeelle epätasaisesti. Kasvusto talvehti kohtalaisesti ja jäi osittain harvaksi ja aukkoiseksi, mikä aiheutti sadon roskaisuuden. ◻

Syysrypsi sopii viljelykiertoon kauran kanssa erinomaisen hyvin. Torstilassa pahkahomeesta ja etanoista ei ole viiden vuoden aikana ollut kertaakaan havaintoja. Kuva on otettu 23.7.