Muistan hyvin, kuinka lapsena taistelin työkoneiden kiinnittämisen kanssa. 80-luvun alun traktoreissa oli harvemmin pikakytkentäkouria, hydraulisesti toimivaa kallistajaa tai ohjaamon ulkopuolista nostolaitteenhallintaa. Käsijarrukin taisi olla usein epäkunnossa tai sitä ei vain käytetty.

Tuohon aikaan oli tärkeää, että työkone osattiin irrottaa tasaiselle alustalle, jolloin sen kiinnittäminenkin sujui helpommin. Jos kone oli jätetty kallelleen tai muuten hankalasti, saattoi kiinnitysrupeamassa kulua koulupojalta helposti vartti ja enemmänkin.

Nyt jälkeenpäin on helppo ymmärtää, mitä vaaratilanteita noihin tilanteisiin liittyi, ja miten paljon helpotusta pikakytkentäkourat ja muut varusteet ovat tuoneet.

Kaikista parannuksista huolimatta työkoneen kytkeminen on edelleen ja usein varsin epäkiitollinen työvaihe. Kolmipistelaitteen standardeista (CAT2, CAT3) huolimatta vetovarren pallot liikkuvat tapeissaan ja kallelleen jätetty työkone voi olla edelleen vaikea kiinnitettävä. Hydraulinen kallistin auttaa monissa tilanteissa, mutta harvassa traktorissa sitä voi käyttää ohjaamon ulkopuolelta. Lopputuloksena viljelijä saattaa joutua hyppimään ohjaamoon ja sieltä pois pahimmillaan useita kertoja työkonetta kiinnitettäessä.

Hydrauliset sivurajoittimet

Aikojen saatossa työkoneiden kytkemiseen on kehitetty monenlaista apulaitetta, kuten erilaisia pikakytkentärunkoja. Yksi tapa on ohjaamosta säädettävät sivurajoittimet, johon myös patentoitu Farmiventtiili perustuu.

Hydraulisesti säädettäviä sivurajoittimia on ollut ennenkin. Yksinkertaisimmassa vaihtoehdossa sivurajoitin toimii suljetussa piirissä ilman painetta. Sivurajoitinta käytetään manuaalisesti, ja kun se on saatu sopivaan kohtaan, suljetaan venttiili ja samalla hydrauliikkapiiri. Sivurajoitin pysyy nyt tukevasti paikallaan.

Seuraava askel ovat traktorin hydrauliikkaan kytkettävät sivurajoittimet. Usein riittää, jos toinen vetovarsi on säädettävissä, kiinteäksi lukittu varsi ajetaan kohdalleen ja traktorin hydrauliikkavivusta siirretään toinenkin oikeaan kohtaan. Järjestelmä toimii varsin hyvin, jos liikuteltavassa vetovarressa on myös hydraulinen kallistuksensäätö. Huonona puolena on hydrauliikkalohkojen suuri menekki. Jos traktorissa on hydraulinen työntövarsi, hydraulinen kallistin ja hydraulinen sivurajoitin, on ulkopuolisen hydrauliikan lohkoista tuhlattu jo kolme.

Farmiventtiilissä kehitystyö on viety pitkälle, ja tuotteesta on tehty monipuolinen ja helppokäyttöinen. Ensinnäkin molemmat sivurajoittimet ovat liikuteltavia, ja toiseksi järjestelmälle on rakennettu kokonaan oma hydrauliikkapakettinsa omine ohjausjärjestelmineen, joten traktorin lohkoja ei tarvitse uhrata näille toiminnoille. Lisäksi Farmiventtiiliin voidaan lisätä ylimääräisiä ulkopuolisia lohkoja tarpeen mukaan, jolloin esimerkiksi hydraulinen kaltevuudensäädin, vetokoukku sekä hydraulinen työntövarsi saadaan toimimaan Farmiventtiilin kautta. Traktorin omat hydrauliikan lohkot ja hallintalaitteet säästyvät työkoneiden tarpeisiin.

Oma langaton hallintalaite

Farmiventtiili koostuu kahdesta hydraulisesta sivurajoittimesta, monipuolisesti säädettävästä, sähköohjatusta hydrauliikkalohkopaketista, jolla sivurajoittimia ja mahdollisia muita komponentteja käytetään sekä langattomasta ohjaimesta, joka mahdollistaa Farmiventtiilin hallinnan ohjaamosta, jolloin ohjaamon rappusia ei tarvitse turhaan kuluttaa.

Farmiventtiilin käyttö on tehty todella helpoksi. Hallintalaite mahdollistaa yksittäisen nostovarren liikuttelun tai molempien nostovarsien liikuttelun yhtä aikaa. Hydrauliikka voidaan kytkeä myös kellunnalle, jolloin tiettyjen työlaitteiden, kuten kyntöauran kanssa, työkone pääsee liikkumaan vapaasti sivusuunnassa. Kellunnan kytkeytyminen voidaan laittaa myös nostoasennon rajakatkaisimen taakse, jolloin ala-asennossa vetovarret pääsevät liikkumaan vapaasti, mutta lukittuvat, kun nostolaite nostetaan yläasentoon.

Uusimmassa kehitysversiossa Farmiventtiiliä voidaan hallita myös traktorin omalla hallintapaneelilla ja yhdistää toimintoja traktorin omaan nostolaitehallintaan.

Helppo asennus ja kätevä käytössä

Asensimme Farmiventtiilin Valtra T174 Active -traktoriin vuodenvaihteen jälkeen, joten käyttökokemuksia on ehtinyt kertyä vajaan viiden kuukauden ajalta. Piippo Hydraulics toimitti kuormantuntevaan hydrauliikkajärjestelmään tarkoitetun LS-Farmiventtiilipaketin kahdella ylimääräisellä lisälohkolla, joiden avulla voin siis hallita myös nostolaitteen hydraulista kaltevuudensäädintä ja työntövartta. Lisälohkoille on omat naaraspuoliset pikaliittimensä, joten lohkoja voi toki käyttää mihin vain ulkopuolisen hydrauliikan tarpeeseen.

Farmiventtiiliä tilatessani ajattelin käyttää lisälohkoja esimerkiksi kylvökoneen hydrauliikan hallintaan.

Piippo Hydraulicsilta kuitenkin kerrottiin, että järjestelmässä hydrauliikan virtausta kuristetaan merkittävästi, jotta sivurajoittimien tarkka hallinta onnistuisi. Lisälohkot on suunniteltu esimerkiksi työntövartta ajatellen ja niistä menee käytännössä läpi vain 20 l/min virtaus. Haaveet lohkojen käytöstä esimerkiksi kippaamiseen saivat siis jäädä.

Itse asennus oli kohtuullisen helppo toimenpide. Paketin mukana tuli Valtraan suunniteltu valmis asennussarja ja yksityiskohtaiset asennusohjeet. Käytännössä asennusaikaa kului kolmisen tuntia, kun kiinnityksessä käytettävää telinettä jouduttiin hieman muokkaamaan ja pähkäilemään traktorin oikeaa LS-linjaa. Tarvittaessa Farmiventtiilin voi tilata myös valmistajan asentamana.

Talven aikana sivurajoittimia käytettiin vähemmän, sillä Valtran perässä oli lähinnä perälevy tai perävaunu. Lumien sulettua Farmiventtiilin käyttö aktivoitui ja traktorin perässä vaihtui lähes päivittäin kylvökone ja erilaiset muokkaimet. Sivurajoitinten kestävyyttä testattiin erityisesti seitsemänteräisten kaksoisaurojen kanssa, jotka kampesivat traktoria tiukoissa tilanteissa hyvinkin voimakkaasti. Mitään heikkouksia ei kuitenkaan ilmennyt.

Kevään kuluessa Farmiventtiilin kätevyys tuli todistettua moneen kertaan. Käytetyt työkoneet vaihtelivat CAT2- ja CAT3-kategorioiden välillä ja vetovarren pallot pääsivät liikkumaan hieman tapeissaan sivusuunnassa. Mekaanisilla sivurajoittimilla ohjaamoon ja pois olisi saanut olla hyppäämässä jatkuvasti. Farmiventtiilin kanssa kaikki sujui kätevästi ohjaamosta.

Työlaitteen kiinnittäminen muuttui monta pykälää mukavammaksi toimenpiteeksi. Nyt uuden koneen vaihtaa perään mielellään.

Paljon ominaisuuksia ja hintaa

Tunnen paljon viljelijöitä, jotka perustelevat suurehkoa traktoreiden lukumääräänsä työkoneiden määrällä. Työkoneita on niin tympeä vaihdella traktorin perään, että on helpompaa pyhittää traktori tietyn työkoneen pariksi. Yleensä perustelu on puoliksi vitsi ja koneisiin orientoituneille viljelijöille myös hyvä tekosyy hankkia lisää traktoreita.

Jos tilalla luotetaan vähäisempään traktoreiden lukumäärään, on työkoneiden nopea kiinnittäminen selvä etu. Tällaisissa tilanteissa Farmiventtiili tuo elämään helpotusta ja työkoneen vaihtaa helposti vaikka useamman kerran päivässä.

Farmiventtiilillä voi olla tulevaisuudessa myös muita potentiaalisia käyttökohteita. Pari vuotta sitten Agritechnicassa palkittiin kameraohjattu täsmäviljelyjärjestelmä, jossa rikkakasviharaa liikuteltiin sivusuunnassa sivurajoittimien tilalle asennetun hydraulisylinterin avulla. Farmiventtiiliä voitaisiin hyödyntää vastaavalla tavalla.

Omaa kokemusta työkoneen hienoisesta sivusiirrosta sain kyntäessäni juuri salaojitetun pellon vanhoja sarkaojia tukkoon. Kyntöauraa sivuttain siirtämällä pystyin optimoimaan viilujen tippumista ojan pohjalle.

Farmiventtiili vaikutti kokeilun perusteella toimivalta ja kätevältä traktorin lisävarusteelta. Sen avulla työkoneen kiinnittäminen on saatu yhden harppauksen helpommaksi ja turvallisemmaksi.

Farmiventtiilin huono puoli löytyy hintalapusta. Sen arvonlisäverottomat hinnat alkavat noin 1 950 eurosta.

Tämä saattaa kuulostaa äkkiseltään kalliilta hinnalta sivurajoittimista, mutta asiaa kannattaa tarkastella laajemmin. Jollekin tuo investointi mahdollistaa selviämisen yhtä traktoria vähemmällä. Joka tapauksessa laite säästää työaikaa ja hermoja työkonetta kytkettäessä, sekä parantaa työturvallisuutta roimasti. Vahinkojen välttäminen voi olla korvaamattoman arvokasta.

Korkeahko hinta saattaa rajoittaa hankintapäätöksen tekemistä vanhaan traktoriin. Uuden traktorin tilauksen yhteydessä on helpompi ruksia listalta tällainen lisävaruste, koska sen vaikutus investoinnin kokonaishintaan tai rahoitussopimuksen kuukausierään on suhteellisen vähäinen. ◻

Hydrauliikkaventtiileiden erikoisosaaja

◼ Alun perin monipuolisemmasta konepajatoiminnasta vuonna 1986 aloittanut Piippo Hydraulic on erikoistunut tällä vuosituhannella pelkästään hydrauliikkaventtiilien suunnitteluun ja valmistukseen. Erilaisia venttiileitä on tuotannossa yli 50 ja niitä viedään 22 maahan. Pääasiallisena markkina-alueena ovat silti Pohjoismaat ja Baltian alue. Myös tuotevalikoimassa korostuu pohjoisuus, sillä monet venttiilit on suunniteltu erilaisiin lumityökoneisiin.

Ensimmäinen yrityksessä koskaan suunniteltu venttiili oli tarkoitettu juuri lumityökoneeseen. Nivelaura toimii yhdellä lisähydrauliikan toiminnolla vain puolittain, koska siipiä ei voi liikutella erikseen. Piippo Hydraulicin toimitusjohtaja Terho Piippo kehitti sähköohjatun suuntaventtiilin, jolla auran siipiä voi liikutella yksittäin yhdellä letkuparilla, joka on varustettu sisäisillä varopatruunoilla ja tankkilinjalla. Tästä on tultu tuotekehityksessä melkoinen matka ja esimerkiksi nykyisin nivelauran siipien asento voidaan säätää molempien siipien osalta yhtä aikaa ja vieläpä automaattisesti haluttuun aurausasentoon.

Alkuperäisestä konepajatoiminnasta ei Piippo Hydraulicin toimitiloissa Kiuruvedellä ole enää paljoa jäljellä. Tuotantotilassa ei soi rälläkkä, eikä nenään tunnu hitsauskoneen käryä. Työstökoneitakaan ei juuri näy. Yritys on siirtynyt käyttämään komponenttien valmistuksessa pääasiassa alihankkijoita, jotka toimivat noin 200 kilometrin säteellä yrityksen toimipisteestä. Yksi tärkeimmistä venttiilien toimintaan vaikuttavista työvaiheista eli hoonaus tehdään kuitenkin edelleen Kiuruvedellä kuten myös kokoonpano ja testaus.

Tuotteiden kotimaisuusaste on erityisen korkea, sillä vain sähköosat tulevat ulkomailta. Moniin muihin valmistajiin verrattuna toleranssit ovat erittäin tiukat ja esimerkiksi karat on mitoitettu tarkasti aina tiettyyn venttiiliyksilöön.

Toimitusjohtaja Terho Piipoo kertoo, että yrityksen menestykselle tärkeää on ollut innovatiivisuus ja joustavuus. Suurempien asiakkaiden pienempiäkin tarpeita on haluttu ja pystytty palvelemaan tekemällä tarkasti räätälöityjä erikoistuotteita. J-AJ

Raskaampi konepajatoiminta on vaihtunut Piippo Hydraulicsilla Kiuruveden toimitiloissa tuotekehitykseen, kokoonpanoon ja viimeistelyyn. Venttiilien kannalta olennainen hoonaus tapahtuu myös täällä.

Tuotannossa on nykyisin noin 50 erilaista venttiiliä, joita viedään yli 20 maahan.