Puhdistamolietteiden peltokäyttöä koskeva keskustelu on ollut viime vuosina kirjavaa.

Vesilaitosyhdistyksen julkaisema esite ”Puhdistamomullan käyttäminen on tärkeä osa kiertotaloutta” kertoo puhdistamomullan käytön olevan aito ympäristöteko, ja ettei puhdistamomulta ole maataloudelle tai viherrakentamiselle merkittävä haitta-aineiden lähde.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkimuksessa vuonna 2018 ei jätevesilietteiden havaittu lisäävän PBDE-yhdisteiden (palonestoaineiden) ja lääkeaineiden kertymistä kasveihin. Mutta niitä löydettiin kaikista tutkimuksessa mukana olleista jätevesilietepohjaisista lannoitevalmisteista.

Syken tutkijoiden mukaan lietteen sisältämien ravinteiden turvallinen hyödyntäminen vaatiikin lisätutkimusta.

Osa elintarvikeyrityksistä on kieltänyt puhdistamolietteen käytön sopimusviljelyssään mahdollisten riskien ja tutkimustiedon puutteen vuoksi.

Valtiovalta on puolestaan asettanut puhdistamolietteen käytön lisäämisen maataloudessa kansalliseksi tavoitteeksi ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelmassa.

Pyrkimyksenä on hyödyntää puhdistamolietteiden ravinteet pääosin lannoitteina vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on saada puhdistamolietteiden sisältämä fosfori nykyistä tehokkaammin takaisin ruoantuotantoon ja vähentää uusiutumattoman fosforin louhintaa lannoituskäyttöön.

Suomessa puhdistamolietteet ovat lannan jälkeen toiseksi suurin kierrätysfosforin lähde.

HSY puolustaa peltokäyttöä

Helsingin seudun ympäristöpalvelun (HSY) jätevedenpuhdistamot Helsingin Viikinmäellä ja Espoon Suomenojalla vastaavat jätevesien käsittelystä pääkaupunkiseudulla.

Puhdistusprosessin sivutuotteena syntyvä liete viedään Sipoossa sijaitsevalle Metsäpirtin kompostointikentälle ja jatkojalostetaan siellä mullaksi.

”Vuosittain noin 10–15 prosenttia Metsäpirtin lietteestä käytetään maataloudessa. Suurin osa menee viherrakentamiseen”, kertoo HSY:n jätevedenpuhdistusosaston yksikön päällikkö Janne Nipuli.

Nipuli vastaa Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden lietteiden jatkojalostuksesta ja tuotettujen multatuotteiden markkinoinnista sekä myynnistä.

Fazer Mylly ja Viking Malt ilmoittivat vuoden 2017 aikana kieltäytyvänsä ostamasta elintarvikekäyttöön viljaa, jonka viljelyssä on käytetty puhdistamolietteistä tehtyjä lannoitteita kyseisellä kasvukaudella.

Nipuli kertoo, että kiellot näkyivät myös HSY:ssä, sillä kysyntä maatalouskäyttöön tarkoitetuille komposteille väheni.

”Kyllähän me menetimme asiakkaita, kun tämä asia lähti vyörymään. Käsitykseni mukaan asiakkaita ei poistunut siksi, etteivät he olisi luottaneet puhdistamolietteeseen, vaan juuri kieltojen takia. Nykyään tilanne on tasaantunut.”

Nipuli myöntää puhdistamolietteeseen liitettävän negatiivisen maineen olevan yksi puhdistamolietteen peltokäyttöä rajoittava tekijä.

”Mielellämme istuttaisiin yhdessä viljanostajien kanssa alas ja mietittäisiin mitä asioita voitaisiin tehdä.”

Nipulin mielestä puhdistamolietettä on turvallista käyttää maataloudessa, sillä lietteet ovat Suomessa hyvin puhtaita ja niitä on tutkittu paljon.

Puhdistamolietteistä löydetään pieniä määriä haitallisia aineita. Nämä haitta-aineet kertovat Nipulin mukaan yhteiskunnan tilasta ja siitä mitä aineita ihmiset käyttävät.

Nipulin mielestä halvin ja paras tapa vähentää puhdistamolietteiden sisältämiä haitta-aineita on ennaltaehkäisy.

”Panostamme paljon viestintään, esimerkiksi pyttyetiketistä. WC-pyttyä saa käyttää vain siihen mihin se on tarkoitettu, ei roskiksena. Vaaralliset jätteet eivät kuulu viemäriin.”

Nipulin mukaan on huomioitava, että samoja haitallisia aineita tavataan myös muissa orgaanisissa lannoitevalmisteissa ja mineraalilannoitteissa.

Sama asia todetaan myös Luken julkaisemassa laajassa ”Puhdistamolietteiden sisältämien haitta-aineiden aiheuttamat riskit lannoitekäytössä” -raportissa.

Raportin mukaan jatkossa tulisi tarkemmin verrata eri lannoitevalmisteiden aiheuttamia riskejä ympäristön ja ihmisen terveydelle.

”Puhdistamolietteistä puhutaan aivan kuin ne olisivat jokin irrallinen osa muista lannoitevalmisteita”, Nipuli ihmettelee.

MTK suhtautuu varauksella

”Haluamme ehdottomasti tukea ravinteiden kierrätystä, mutta emme haitallisten aineiden kierrätystä. Suhtaudumme puhdistamolietteeseen varauksella”, kuvailee Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton asiantuntija Airi Kulmala MTK:n kantaa puhdistamolietteen maatalouskäyttöön.

”Emme ole vielä sataprosenttisen vakuuttuneita käytön turvallisuudesta. Suomalaisten peltojen puhtautta ei tulisi vaarantaa puhdistamolietteen käytöllä”, Kulmala perustelee ja näkee erityisesti puhdistamolietteen jatkuvan käytön ongelmalliseksi.

”Puhdistamolietteen pitkäaikaisesta peltokäytöstä ei ole tarpeeksi tutkimustietoa. Tämä on varmasti yksi haastavimmista tutkimuskysymyksistä, mitä tulee puhdistamolietteiden sisältämien haitta-aineiden aiheuttamien riskien arviointiin.”

Kulmala kertoo ymmärtävänsä viljanostajien varovaista suhtautumista puhdistamolietteeseen.

”Viljanostajilla on varmasti kieltoihin hyvät perustelut. Kieltojen taustalla ovat kuluttajien asenteet ja huoli viennin vaikeutumisesta. Kun puhdistamolietteen riskeistä tiedetään enemmän ja riskitekijät poistetaan riittävän hyvin, ei puhdistamolietepohjaisten valmisteiden peltokäytölle ole estettä.”

Kulmala toteaa, että puhdistamolietteen käytössä on huomioitava myös vuokraviljely ja viljelykierto.

”Suomessa on paljon vuokramaita. Entä jos maanomistaja haluaakin vuokrata pellon seuraavaksi vihannesviljelijälle? On mahdollista, että myös vuokran-antajat alkavat puuttua asiaan nykyistä enemmän”, Kulmala pohtii.

Ravinnelietteen käyttö on aiheuttanut ongelmia esimerkiksi mansikkayrittäjän ja maanomistajan välille.

Ilta-Sanomat (16.10.2020) kertoi tilanteesta, jossa yrittäjä sai vajaan 700 000 euron korvaukset pellon vuokranneelta maanomistajalta. Yrittäjälle selvisi vasta myöhemmin vuokrasopimuksen teon jälkeen, että maanomistaja oli lannoittanut peltoja ravinnelietteellä. Lietteen käyttö johti siihen, ettei tiluksilla voitu kasvattaa mansikkaa ravinnoksi.

Lainsäädännön mukaan puhdistamolietettä saa käyttää ainoastaan sellaisella viljelymaalla, jossa kasvatetaan esimerkiksi viljaa, sokerijuurikasta, öljykasveja tai muita sellaisia kasveja, joita ei käytetä ravinnoksi tuoreena, syömällä maanalainen osa tai eläinten rehuksi. Nurmelle lietettä saa levittää perustettaessa nurmi suojaviljan kanssa ja multaamalla liete.

Puhdistamolietteiden käytön varoaika on viisi vuotta. Tänä aikana pellolla ei saa viljellä muita kuin edellä mainittuja kasveja.

”Lainsäädännön rajoitteet puhdistamolietteelle voivat vaikeuttaa viljelykierron suunnittelua”, Kulmala sanoo.

”Puhdistamolietekeskustelun ei pitäisi pohjautua pelkkiin mielipiteisiin. Toivoisin, ettei aiheesta esitettäisi hirveän vahvana joitain mielipiteitä, jos niille ei ole mitään tutkimuspohjaa”, Kulmala tähdentää.

Luke ja Syke arvioineet riskejä

Lietteiden riskejä on arvioitu sekä Luken että Syken toimesta.

Luken raportti "Puhdistamolietteiden sisältämien haitta-aineiden aiheuttamat riskit lannoitekäytössä” kertoo, että riskinarvioinnin tavoitteena on määrittää todennäköisyys, jolla aineen tai taudinaiheuttajan haitallinen vaikutus ilmenee altistuneissa henkilöissä tai eliöissä.

Riskinarvioinnissa huomioidaan haittalähde, altistusreitti ja altistujat (altistujana esimerkiksi ihminen tai maaperäeliöt). Arvioinnissa määritetään annos-vastesuhteita eli altistumista ja sen vaikutusta.

Riskinarviointimenetelmät ovat usein kvantitatiivisia eli niillä pyritään määrittämään paitsi riskin olemassaoloa myös sen suuruutta.

SYKEn raportti ”Orgaaniset haitta-aineet puhdistamolietteissä” muistuttaa, että riskinarvioinnissa tulisi keskittyä erityisesti sellaisiin yhdisteisiin, joilla on haitallisia vaikutuksia jo varsin pieninä altistuspitoisuuksina. Arviointia ei siksi tulisi perustaa yksinomaan lietteessä havaittuihin pitoisuuksiin.

Luken raportti kertoo riskinarviointiin olennaisena osana kuuluvan myös riskin luonnehdinnan, mikä käsittää riskin todennäköisyyden ja vakavuuden sekä riskiin liittyvän epävarmuuden kuvaamisen.

Juuri riskin luonnehdinnan hankaluus erityisesti orgaanisilla haitta-aineilla vaikeuttaa puhdistamolietteen peltokäytön riskinarviointia.

Syken raportin mukaan suomalaisten jätevesilietteiden sisältämien orgaanisten haitta-aineiden ja erityisesti lääkeaineiden pitoisuustiedot ovat varsin rajalliset, minkä vuoksi ne eivät kuvaa riittävän kattavasti jätevesilietteissä esiintyvien yhdisteiden kokonaismäärää.

Lietteistä tutkitaan tyypillisesti vain murto-osa erilaisia yhdisteitä, eikä tietoa ole juurikaan siitä, millaisia yhteisvaikutuksia orgaanisilla haitta-aineilla maaperään voi mahdollisesti olla.

Tutkimusta pitäisi saada lisää Suomen olosuhteista, koska Suomea poikkeavista ilmasto-olosuhteissa saadut tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

Kasvukausi on Suomessa lyhyempi kuin muualla Euroopassa, minkä lisäksi vuorokauden alhainen keskilämpötila kevät-, syys- ja talvikuukausina hidastaa orgaanisten yhdisteiden hajoamista.

Orgaanisille haitta-aineille ei vielä raja-arvoja

Orgaanisten haitta-aineiden ryhmä on valtavan laaja. Siihen kuuluvat potentiaalisesti kaikki maailmassa valmistettavat aineet, joita on satoja tuhansia.

Lisäksi SYKEn raportti muistuttaa, että tällä hetkellä tiedossa olevien haitallisten tai huolta aiheuttavien aineiden rinnalle tai tilalle voi tietämyksen lisääntyessä nousta uusia aineita ja aineryhmiä.

Miten osaamme valita riskinarvioinnin kannalta oleellisimmat ja todennäköisimmät haitta-aineet puhdistamolietteestä? Mitä haitta-aineen pitoisuusrajaa voimme pitää haitallisena?

”Lietteille tai niistä jalostetuille orgaanisille lannoitevalmisteille ei vielä ole asetettu ohje- tai raja-arvoja haitallisille tai pysyville orgaanisille yhdisteille. Eräissä Euroopan maissa on säädetty kansallisia rajoituksia tai ohjearvoja osalle orgaanisista yhdisteistä, mutta maakohtaisissa käytännöissä on suuria eroja”, todetaan SYKEn raportissa.

”Raja-arvojen määrittämisen kannalta päädytään taas kysymyksiin esimerkiksi haitta-aineen biokertyvyydestä tai siihen, kuinka usein puhdistamolietettä käytetään”, Kulmala sanoo.

”Luotan, että jos lietteiden haitallisille orgaanisille aineille määritetään lainsäädännössä raja-arvoja, me alittaisimme nämä”, Nipuli uskoo.

Raja-arvojen määrittämisen lisäksi myös haitallisten aineiden mittaus voi olla vaikeaa.

Mikromuovien testaamiseen ei ole Nipulin mukaan olemassa luotettavaa analyysimenetelmää eikä selkeää standardia. Siksi mittaustuloksia esimerkiksi eri tutkimuslaitosten välillä ei voida suoraan verrata toisiinsa.

Lisäksi haitallisten orgaanisten aineiden pitoisuuden määrittäminen lietteestä on raskasmetalleihin verrattuna huomattavasti kalliimpaa. Yhden näytteen analysointiin voi helposti mennä pari tuhatta euroa.

SYKEssä kehitetään biotestiä

”Biotestien perusteella näyttää siltä, ettei puhdistamolietepohjaisten lannoitteiden käyttö kertalannoituksena nykysuositusten mukaisina määrinä aiheuta merkittävää haittaa maaperäeliöille ja maaperän normaalille toiminnalle, vaan saattaa jopa hyödyttää niitä", kertoo SYKEssä työskentelevä tutkija Katri Senilä.

"Toisaalta biotesteissä on havaittu puhdistamolietepohjaisten lannoitteiden aiheuttavan genotoksisia muutoksia härkäpavun juurisoluissa."

Senilä tekee parhaillaan väitöskirjaa, joka käsittelee puhdistamolietepohjaisten lannoitteiden maatalouskäytön turvallisuuden arviointia biotestejä ja kemian analytiikkaa hyödyntäen.

Väitöskirjan ympärille on rakentunut SYKEn koordinoima, ensi vuonna päättyvä ”Biotestit puhdistamolietteen lannoitekäytön turvallisuuden arviointiin – tarkastelussa haitta-aineet ja mikromuovit (BIOLTA)”-hanke.

”Olemme ottaneet näytteitä puhdistamolietepohjaisista lannoitteista sekä peltolohkoilta, joilla näitä lannoitteita on käytetty pitkään. Näytteitä ja niiden uutteita on tutkittu useilla erilaisilla biotestimenetelmillä. Näytteistä on analysoitu lakisääteisesti valvottavat raskasmetallit sekä laajasti erilaisia orgaanisia aineita”, Senilä kuvaa.

Biotesteillä määritetään yhdisteen vaikutuksia biologisen koeaineiston avulla. Lietteet ovat lukuisten yhdisteiden seoksia, joten pelkästään niiden kemiallisella analysoinnilla ei voida kattavasti arvioida hyötykäytön turvallisuutta. Biotestien avulla voidaan paremmin tutkia aineiden yhteisvaikutusta ja biosaatavuuden merkitystä.

Tutkimus on selvittänyt biotestien avulla puhdistamolietepohjaisten lannoitteiden vaikutusta esimerkiksi selkärangattomien elonjääntiin ja lisääntymiseen, kauran ja rypsin itävyyteen sekä ohran juuren pituuskasvun ja maaperän nitrifikaation estymiseen.

”Usein pienillä pitoisuuksilla haitallisia aineita esiintyy ns. hormeettisia vaikutuksia, mikä voi näkyä kontrolliin verrattuna esimerkiksi nopeampana kasvuna, parempana lisääntymisenä tai suurempana massana. Pitoisuuksien kasvaessa tämä hyöty kuitenkin menetetään ja haitalliset vaikutukset tulevat esiin”, Senilä selventää.

”Genotoksisilla aineilla on kyky vahingoittaa elävän organismin genomia tai häiritä sen toimintaa. Härkäpavun juurisoluille tehty genotoksisuustesti perustuu mikrotumien havaitsemiseen härkäpavun sekundääristen juurenkärkien soluissa. Soluissa näkyvät mikrotumat johtuvat kromosomien katkeamisesta tai sukkularihmaston toimintahäiriöstä.”

Genotoksisia vaikutuksia havaittiin myös pitkään näillä lannoitteilla lannoitettujen peltolohkojen maassa.

”Jotkin orgaaniset haitta-aineet hajoavat hitaasti ja näyttävät kertyvän peltomaahan ja maassa eläviin lieroihin puhdistamolietelannoituksen myötä. Sen sijaan metallien kertymistä peltomaahan pitkäaikaisenkaan puhdistamolietelannoituksen seurauksena ei tässä tutkimuksessa havaittu.”

Laatujärjestelmä kierrätyslannoitteille

Laatulannoite on kansallinen laatujärjestelmä kierrätysravinteista tuotetuille lannoitevalmisteille. Laatulannoite-järjestelmä on Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n sekä Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n kehittämä konsepti, johon on haettu esimerkkiä muista maista, esimerkiksi Ruotsista.

”Laatulannoite-järjestelmä takaa viljelijälle korkealaatuisia ja edullisia lannoitteita. Mikäli haluttaisiin laskea lannoituksen hiilijalanjälki, olisivat kierrätyslannoitteiden CO₂-päästöt alhaisemmat verrattuna mineraalipohjaisiin lannoitteisiin ja maanparannusaineisiin. Järjestelmä helpottaa maanviljelijää valintatilanteessa: vähintäänkin kannattaa valita Laatulannoite-järjestelmän piirissä oleva kierrätyslannoitevalmiste verrattuna kilpailevaan ratkaisuun,” kertoo Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä.

Laatulannoite-järjestelmä ei ole vielä kovinkaan tunnettu maanviljelijöiden keskuudessa. Järjestelmä on ollut käytössä maaliskuusta 2020 asti ja tuotteiden tarjonta on toistaiseksi rajallinen.

"Jatkossa on tarpeen panostaa järjestelmän tunnettuuteen. Tavoitteenamme on saada lisää tuotteita järjestelmän piiriin.”

Saksassa, Ruotsissa ja Belgiassa laatujärjestelmät ja laatumerkit sekä niihin liittyvät yhteistyörakenteet ovat onnistuneet parantamaan kierrätyslannoitevalmisteiden laatua, mainetta ja menekkiä ja siten lisäämään ravinteiden kierrätystä.

”Laatulannoite-järjestelmä takaa, että sen piirissä olevat kierrätyslannoitteet ovat korkealaatuisia. Niiden laatua seurataan säännöllisesti ja laadunseurannassa on mukana lukuisia laatuparametreja. Vaatimukset ovat kattavampia ja tiukempia kuin mitä lannoitelainsäädäntö asettaa”, Virolainen-Hynnä sanoo.

Laatulannoite-järjestelmässä seurataan vähintään kerran vuodessa kierrätyslannoitteista esimerkiksi PAH- ja PCB-yhdisteiden, eri lääkeaineiden, palonestoaineiden, dioksiinien ja furaanien pitoisuuksia.

Nipuli kertoo, että HSY:n Metsäpirtin kompostituotteet ovat olleet ensimmäisiä tuotteita, joille Laatulannoite-sertifikaatti on myönnetty.

”Haluan kehua Laatulannoite-järjestelmää. Vaikka lainsäädäntö ei aseta lietteiden orgaanisille haitta-aineille ohje- tai raja-arvoja, niitä silti seurataan,” Nipuli sanoo.

”Laatulannoite-järjestelmä on askel oikeaan suuntaan”, MTK:n Kulmala arvioi. ◻

Kirjoittaja on agronomi, MMM ja vapaa toimittaja.

Puhdistamoliete toimitetaan Metsäpirtin Sipoon laitokselta nykyään peltokäyttöön turpeen kanssa kevyesti kompostoituna. Puhdistamolietteen käyttöä maataloudessa halutaan lisätä, mutta valitettavasti viljanostajat eivät halua vaarantaa myymänsä viljan mainetta mahdollisilla haitta-aineilla.

Jätevesilietteiden lannoitekäyttöä vierastetaan vielä

◼ Suomen ympäristökeskus Syke kertoi viljelijöiden näkemyksistä jätevesilietteen käytöstä lannoitteena vuonna 2018 julkaistussa ”Ruuantuottajien näkemyksiä ja kokemuksia kierrätyslannoitteiden käytöstä ja kehitystarpeista” -raportissa. Kyselyn tulosten perusteella ruoantuottajien arvioitiin olevan hyvin valveutuneita kierrätyslannoitteiden turvallisuuteen liittyvistä riskeistä, ja kaipaavan lisää selvitystä erityisesti puhdistamolietteiden käytön turvallisuudesta. Vastaajat arvelivat, että puhdistamoperäisistä kierrätyslannoitteista ei ole mahdollista poistaa kaikkia lääke- tai hormonijäämiä, jolloin niiden turvallinen lannoitekäyttö ei ole mahdollista.

Kyselyyn vastanneista reilusta 600 ruoantuottajasta 70 prosenttia kertoi vierastavansa yhdyskuntien jätevesilietteiden käyttämistä kierrätyslannoitteiden raaka-aineena. Niiden käyttöön arveltiin liittyvän turvallisuusriskejä esimerkiksi raskasmetallien, lääkejäämien tai mikrobiologisten tekijöiden takia.

Kyselyn avoimissa vastauksissa mainittiin myös huoli mikromuovin päätymisestä peltoihin kierrätyslannoitteiden mukana: ”Paljon maatalouden ammattilehdissä on ollut juttua jätevesilietteiden sisältämistä palonestoaineista ja muovin pehmentimistä, joista kukaan ei tiedä miten peltomaa näihin aineisiin suhtautuu ja kertyykö niitä maahan.”

Reilu 70 prosenttia vastaajista epäili myös asiakkaidensa vierastavan yhdyskuntien jätevesilietteiden käyttämistä kierrätyslannoitteiden raaka-aineena. ”Hyväksyykö sadon käyttäjä kierrätyslannoitteet. Oman luulon mukaan myllyt eivät innostu niistä.” Eräs vastaajista totesi lopettaneensa kierrätyslannoitteiden käytön kokonaan, sillä viljan ostajat eivät olleet halukkaita ostamaan yhdyskuntalietettä sisältävällä lannoitteella viljeltyä satoa.

Viljanostajat suhtautuvat puhdistamolietteisiin kielteisesti

Erika Haakana Helsingin yliopistosta selvitti pro gradu -tutkielmassaan (2020) puhdistamolietteeseen liittyviä asenteita ja uusien teknologisten puhdistusmekanismien hyväksyttävyyttä niiden suomalaisten viljanostajien silmissä, jotka ovat kieltäneet puhdistamolietepohjaisten kierrätysravinteiden käytön sopimusviljelijöiltään. Haakana haastatteli muutamaa viljanhankinnasta tai sen tuotannosta vastaavaa henkilöä, jotka edustavat alan suurimpia yrityksiä.

Tutkimuksen perusteella viljaostajat suhtautuvat lietepohjaisiin tuotteisiin kielteisesti niiden kyseenalaisen maineen vuoksi. Yritykset korostivat, etteivät heidän omat asiakkaansa hyväksy lietepohjaisten tuotteiden käyttöä.

”Jos asiakkaat eivät hyväksy puhdistamolietteen käyttöä, asiakashan ei osta meiltä mitään, jolloin meidänkään ei tarvitse ostaa mitään viljelijältä. Miksi viljelijä tuottaisi, jos hänellä ei ole markkinoita tuottamalleen lopputuotteelle?”

Haastatteluissa nousi huoli lietteen tutkimuksen tietoaukoista. Vastauksissa korostui suomalaisen ruoan puhtauden vaaliminen ja korkea tuoteturvallisuus, minkä katsottiin mahdollisesti vaarantuvan puhdistamolietteen käytön myötä.

”Ei ollut mitään tieteellistä todistetta siitä, että siihen liittyisi mikään elintarviketurvallisuusriski. Mutta ei myöskään mitään todistetta siihen, että siihen ei liity.”

Haakanan mukaan lietteen käsittelyn uudet teknologiat eivät yksin ratkaise lietepohjaisten tuotteiden käyttöä maataloudessa, sillä viljanostajien kiinnostus kierrätysravinteiden kiertoon on vähäistä ja teknologiset erot käsittelymetodien välillä jäävät helposti epäselviksi. Puhdistamolietepohjaisten tuotteiden kategorinen kieltäminen on helpompaa, koska tällöin yrityksen ei tarvitse jatkuvasti ottaa kantaa siihen mikä on sallittua ja mikä ei.

”Haasteellista kierrätyslannoitteissa on se, että vaikka on erilaisia prosesseja, jotka vaikuttavat jollain tavalla lopputuotteen laatuun, viljelyttämisessä on todella vaikeaa erotella sitä, onko tämän kyseisen prosessin läpikäynyt raaka-aine hyväksyttävää käyttää ja tämän toisen prosessin läpikäynyt ei.”

Toisaalta kaikkien vastaajien mielestä lietteen käyttö maataloudessa vaatii uusia teknologioita ja nykyiset ongelmat ovat periaatteessa mahdollista ratkaista. JJ