Hamppumarkkinat ovat nuoret, mutta niiden kehitysnäkymät ovat hyvät. Kansainvälisistä kauppatilastoista näkee, että molemmat sekä kansainvälinen että EU-markkina ovat olemassa.

Hamppuöljyn ja hampun siemenen markkinat ovat kasvaneet elintarvikekäytön siivittämänä ja etenkin EU:n kohtaama vientikysyntä on ollut kasvussa.

Kuituhampun markkina on ollut kasvussa jo hieman pidempään.

Markkinainfra puuttuu

Hampun maailmanmarkkina kasvoi merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Kasvava markkina houkutteli uusia toimijoita ja samaan aikaan tuotannon vaihtelut olivat suuria.

Hampun tarjonta kasvoi ensin nopeasti nousevien hintojen vanavedessä. Kysynnän voimakkaasta kasvusta johtuen hinnat nousivat ja tarjonta kasvoi samanaikaisesti.

Tarjonnan kasvu on kuitenkin lopulta ollut kysynnän kasvua nopeampaa, jolloin tuotannon kannattavuus on heikentynyt.

Markkinoiden tasaantuessa toimijoiden lukumäärä vähenee edelleen ja hintamuutokset tasoittuvat.

Markkinoiden tasaantumisesta huolimatta selkeä markkinainfrastruktuuri puuttuu edelleen. Maailmanmarkkinoilla tai EU:n sisämarkkinoilla ei esimerkiksi ole hintaa tai hintatilastoja, joiden perusteella markkinan kehitystä voisi seurata. Tästä seuraa, että myös tuottajahinnan määrittäminen on hankalaa.

Markkinarakenteiden puuttuminen lisää toiminnan riskiä sekä hamppua jalostavien että sitä tuottavien toimijoiden kannalta.

Pohjois-Amerikka ja Eurooppa päämarkkinat

Hampulla on selkeästi kehittyneet markkinat lähinnä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Maailman suurin hampuntuottaja on kuitenkin Kiina. Sen tuotanto on etupäässä kuituhamppua ja osallistuminen kansainvälisille markkinoille vähäisempää.

Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisessä kaupassa EU on selvästi määräävämpi osapuoli. EU on kuituhampussa Yhdysvaltain merkittävin tuontimaa. Markkina on kuitenkin tuore. Se alkoi muodostua vasta viime vuosikymmenen alkupuolella ja lähti merkittävään kasvuun vuoden 2015 jälkeen.

Markkinoiden muodostumisen taustalla on Yhdysvalloissa vuodesta 2014 vuoteen 2018 voimassa ollut hampun tuotannon edistämiseen kohdennettu lainsäädäntö ja erillinen tukiohjelma. Yhdysvaltojen oman tuotannon edistämiseen tähdännyt ohjelma loi samalla EU:n vientimarkkinan, kun markkinoille syntyi hamppua jalostavia ja hyödyntäviä toimijoita.

Pilotointia politiikkaohjauksessa

Hampun tuotanto Yhdysvalloissa käynnistyi käytännössä tyhjästä. Maatalouspolitiikkaa ohjaavan Farm Bill -lainsäädännön uudistuksessa vuonna 2014 luotiin erillinen hamppuohjelma, jonka seurauksena eri osavaltioissa toteutettiin hampun viljelyn edistämiseen tähdänneitä pilotteja.

Pilottien päätyttyä vuonna 2018 viljely on keskittynyt muutaman keskilännen ja etelän osavaltioihin, joissa hampun viljely on suhteellisesti kannattavampaa muihin viljelykasveihin verrattuna. Viljely on tiukasti säänneltyä ja valvottua.

Hamppuöljyä säännellään

Hamppuöljyn tuotantoa säännellään siksi, että sen tuotannossa syntyy huumausaineeksi luokiteltavaa kannabidiolia (CBD). Kannabidiolia muodostuu hampun kukinnossa ja lehtimassassa, mutta sitä ei ole siemenissä tai niistä puristettavassa öljyssä. Hampun tuotannossa huumausainepitoisuutta mitataan tetrahydrocannabidiolista (THC). Yhdysvalloissa viljellyn öljyhampun THC-pitoisuus ei saa ylittää 0,3 prosenttia. EU:ssa vastaava raja on 0,2.

Rajoitukset vaikuttavat siihen, minkälaisia lajikkeita on luvallista viljellä. Kunnollisesta hampun kylvösiemenestä on etenkin Yhdysvalloissa pulaa. Tämä johtuu osin siitä, että kylvösiemenelle vaaditaan aina huumeviranomaisten lupa. Kuituhampun tai hampun siementen ja niistä puristetun öljyn hyödyntämiseen elintarviketeollisuudessa sääntelyllä ei ole vaikutusta.

Kanada ja EU merkittäviä viejiä

Hamppuöljyssä Yhdysvaltain merkittävin kauppakumppani on Kanada. Kanadan lisäksi hamppuöljyä on viety Yhdysvaltoihin EU:sta ja Sveitsistä, mutta määrät ovat olleet maltillisia. Kanada on pystynyt vastaamaan vientikysynnän kasvuun. Myös hamppuöljyllä markkinat ovat muodostuneet kunnolla 2010-luvun aikana ja tuontimäärät kasvoivat vuosikymmenen loppua kohden.

Euroopasta viedään maailmalle kuituhamppua ja hampun siemeniä. EU-maista Italia, Unkari, Ranska, Suomi, Saksa ja Romania sekä Euroopan maista Ukraina omaavat hampun siementen vientiluvan Kanadaan. Lisäksi hamppuöljyä viedään Pohjois-Amerikkaan jonkin verran.

EU:n sisämarkkina merkittävin

EU:n tuotannosta merkittävin osa hampun tuotannosta liikkuu sen omilla sisämarkkinoilla. Hampun siemenen markkinat ovat suhteellisen vakiintuneet. Tuotanto on keskittynyt muutamiin maihin ja toisaalta myös viennissä voidaan tunnistaa selkeät kohdemaat.

Alankomaat on EU:n sisämarkkinoilla merkittävin hampputoimija. Se on sekä merkittävin tuojamaa että merkittävin viejämaa. Muita merkittäviä tuojia ovat Saksa, Belgia ja Liettua ja Romania, mutta tuontia on ylipäänsä kaikkiin EU-maihin Tanskaa lukuun ottamatta.

Alankomaat kattoi lähes 60 prosenttia kaikesta hampun siemenen viennistä EU:n sisämarkkinoille. Toinen merkittävä viejämaa on Ranska, jonka tuotanto kattoi runsaan neljänneksen kaikesta viennistä. Hampun siemenen tuottaminen on EU:ssa melko yleistä. Kauppatilastojen mukaan hampun siemeniä vietiin vuonna 2019 yhteensä 25 EU-maasta.

Itävalta erottuu

Hamppuöljyllä EU:n sisämarkkina näyttää etenkin tuonnissa varsin erilaiselta. EU:n sisämarkkinoilla hamppuöljyä tuodaan kaikkiin jäsenmaihin, mutta siitä huolimatta Itävallan tuonti kattoi esimerkiksi vuonna 2019 noin 87 prosenttia kaikesta hamppuöljyn tuonnista EU:ssa. Tuonnin suurta määrää selittänee osaltaan se, että öljyhamppupohjaista CBD-öljyä voi useimmista muista EU-maista poiketen myydä Itävallassa vapaasti. Tämä nostaa toisaalta tuonnin arvoa ja toisaalta kasvattaa myös hamppuöljyn kysyttyä määrää. Esimerkiksi Suomessa CBD-öljy on luokiteltu lääkeaineeksi. Samaan aikaan Itävallan oma tuotanto on vientitilastoista johdettuna suhteellisen pientä.

Hamppuöljyä viedään muihin EU-maihin yhteensä 17 eri jäsenmaasta. Portugali ja Italia ovat hamppuöljyn tärkeimmät viejämaat. Useimmista maista vienti on kuitenkin hyvin pienimuotoista. Myös hamppuöljyn vienti EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle on pientä suhteessa sisämarkkinakaupan kokonaismäärään.

Markkinan koon voi johtaa kauppatilastoista

Markkinainfrastruktuurin ja siitä syntyvän informaation puuttuessa markkinan taloudellisen koon määrittäminen on hankalaa.

Kauppatilastojen perusteella öljyhampun ja hampun siemenen kokonaismarkkina EU:ssa on vajaat 110 miljoonaa euroa. Öljyhampun osuus on vajaa 60 miljoonaa ja hampun siemenen noin 50 miljoonaa euroa. Hamppuöljyn markkina on ollut kasvussa, mutta siemenellä markkinat ovat pysytelleet suhteellisen vakaina 2010-luvun loppupuolen.

Osa EU-maista muodostaa selvät kasvumarkkinat sekä hamppuöljylle että hampun siemenelle. Hampun siemenen vienti on kasvanut etenkin Baltian maihin. Hamppuöljyn kasvumarkkinat ovat olleet Iso-Britannia ja Slovenia. Hamppuöljyllä markkinoiden kehitystä ohjaa lainsäädäntö. Itävallan esimerkki antaa viitteitä siitä, että CBD-öljyn vapaa myynti kasvattaa myös siemenistä puristetun puhtaan hamppuöljyn kysyntää.

Markkinamekanismit tunnistettavissa

Kauppatilastojen tarkastelu osoittaa, että tuonnin määrän kasvaessa tuontihinnat ovat laskeneet.

Vastaavasti määrän laskiessa tuontihinnat ovat nousseet. Tämä antaa viitettä siitä, että EU:n hamppumarkkinoille on muodostunut tai muodostumassa toimivat markkinamekanismit, joiden avulla kysynnän kasvu ja siinä tapahtuvat muutokset välittyvät myös hampun tuotantoon asti.

Markkinoilla on vakiintuneita toimijoita ja tuotantoketjuja, joiden kautta myös vielä puuttuva markkinainfrastruktuuri syntyy.

Vaihtoehto viljalle

Hampun siemen ja hamppuöljy omaavat kasvavat markkinat. Markkinoille pääsy ja kasvavien markkinoiden hyödyntäminen ovat hyvä mahdollisuus parantaa sekä kasvinviljelyn kannattavuutta Suomessa yleensä että vastata maatalouspolitiikan kautta muodostuviin kiristyviin vaatimuksiin kasvinviljelytilojen viljelykierrosta.

Viljanviljelylle vaihtoehtoisten viljelykasvien löytäminen on myös Suomen viljamarkkinoiden toiminnan kannalta toivottavaa. Suomessa vilja-ala on kysyntään peilattuna suuri. Vilja-alassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosikymmeniin, eikä myöskään eri viljalajien suhteellinen osuus viljelyalasta ole juuri muuttunut. ◻

Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja toimii maatalouspolitiikan ja ruokamarkkinoiden asiantuntijapalveluita tarjoavana yrittäjänä.