Öljyhampun viljelyyn vauhtia
Trans Farm laajentaa osaamistaan öljyhamppumarkkinoille ja rakentaa yhteistyöllä Suomen suurinta öljyhamppukeskittymää. Elintarviketeollisuuden kiinnostus monikäyttöistä ja ravintorikasta öljyhamppua kohtaan on lähtenyt selkeään nousuun ja nyt laajenee myös viljelyala. Teollisuuteen ja tukuille hamppuraaka-ainetta tarjoaa jatkossa kahden toimijan yhteenliittymä nimeltä FoodFarm.
◼ Teksti: Katri Ala-Kleemola
◼ Kuvat: Katri Ala-Kleemola, Annaleena Ylhäinen, Mediafarmi
Kuminan viljelyttämisestä ja jatkojalostuksesta tunnettu Trans Farm vie osaamistaan nyt myös öljyhamppupuolelle. Trans Farm on jo useamman vuoden viljelyttänyt öljyhampun kylvösiementä, mutta tämä kesä on ensimmäinen, kun pelloilla kasvaa sopimustuotantona öljyhamppua elintarvike- ja rehukäyttöön.
”Enää emme tarjoa vain maailman parasta kuminaa vaan vahvaa erikoiskasviosaamista myös öljyhamppusektorilla”, kertoo Trans Farmin toimitusjohtaja Jyrki Leppälä.
Erinomainen ravitsemuksellinen laatu ja monikäyttöisyys tekevät öljyhampusta mielenkiintoisen öljy- ja valkuaiskasvin. Kaupan hyllyiltä löytyy jo jonkin verran erilaisia hampputuotteita, mutta sen käyttö elintarviketeollisuudessa suuremmalla mittakaavalla on vasta käynnistymässä. Tähän saumaan tarttuu Trans Farm.
”Olemme hakeneet kuminan rinnalle toista kasvia jo jonkin aikaa. Öljyhamppu on mielenkiintoinen kasvi ja siitä valmistetaan jo nyt monenlaisia erikoistuotteita, mutta tulevaisuudessa se on elintarviketeollisuudelle samanlainen vaihtoehto kuin muutkin öljy- ja valkuaiskasvit. Jonain päivänä vielä syömme tuotteita, emmekä edes tiedä tuoteselostetta katsomatta, että ne sisältävät öljyhamppua”, selittää Leppälä.
Yhdessä vahvempia kuin yksin
Öljyhamppumarkkinoiden valloitusta ei tehdä yksin, vaan yhteistyössä Murtolan HamppuFarmin kanssa. Marttilassa sijaitseva Murtolan HamppuFarmi on tunnettu Hamppufarmi-tuotenimellä myytävistä kuluttajatuotteista, joita löytyy valmiista naposteltavista erilaisiin rouheisiin ja jopa kahviin.
Trans Farmilla ja Hamppufarmilla on jatkossa selkeä työnjako. Murtolan HamppuFarmi jatkaa omassa toimipisteessään öljynpuristusta ja proteiinierottelua sekä kasvattaa kapasiteettiaan näissä toimissa.
”Laajennus saadaan toimintakuntoon jo ennen kesää”, kertoo Murtolan HamppuFarmin omistaja Ville Virtanen.
Trans Farm sen sijaan keskittyy öljyhampun sopimusviljelyttämiseen, vastaanottoon, lajitteluun, varastointiin sekä siementen kuorintaan, idätykseen ja pakkaamiseen.
”Yhteistyökuvioita on valmisteltu jo pitkään. Nyt öljyhampun viljelyalan laajentuminen on mahdollista, kun molemmat keskittyvät omiin vahvuusalueisiinsa ja prosessit jaetaan kahteen eri toimipisteeseen”, Leppälä kertoo.
Trans Farm keskittää jatkossa öljyhampputoiminnot Oitin toimipisteelle, missä toiminnan alkua odottaa valtava, toistaiseksi vielä kuminan varastotiloina toimiva teollisuushalli.
Tämän vuoden sato otetaan vastaan vielä Riihimäellä ja prosessoidaan puhdistettuna Murtolassa, ennen kuin Oitin toimipiste saadaan täyteen toimintavauhtiin.
”Oittiin on investoitu uudet linjastot kuorintaa ja pakkausta varten. Laitteistot on jo tilattu, mutta ne eivät ole vielä saapuneet. Asennustyöt menevät kesään”, Leppälä kertoo.
Oitissa aloitetaan tänä vuonna myös öljyhampun siementen idätys yhteistyössä oululaisen Golden Maltin kanssa. Golden Malt on stratup-yritys, joka tähtää terveysvaikutteisten kasvituotteiden markkinoille. Yritysten yhteisenä tavoitteena on tarjota markkinoille idätettyjä kasvituotteita ja nyt alkuvaiheessa tuotanto keskittyy öljyhamppuun.
”Idätysprosessi on samanlainen kuin mallastus. Mitään ituja ei kasvateta, joskus tästä tulee väärinkäsityksiä”, Leppälä kertoo.
Prosessi tekee hampusta entistä enemmän superfoodia, sillä se lisää hampun sisältämien ainesosien aktiivisuutta ja saatavuutta. Myös sen maku muuttuu pehmeämmäksi. Idätetyllä hampulla on monenlaisia käyttömahdollisuuksia erityisesti elintarviketeollisuudessa.
Idätyslaitos valmistuu Trans Farmin toimitiloihin tämän vuoden aikana ja ensimmäisiä testieriä on odotettavissa syksyllä.
FoodFarmilta raaka-ainetta teollisuudelle ja tukuille
Trans Farm ja Murtolan HamppuFarmi ovat perustaneet yhteisen myyntiyhtiön, FoodFarmin, joka keskittyy prosessoitujen hampunsiementen myyntiin teollisuuteen ja tukuille. Toimintaa on käynnistelty vuoden alusta.
Yrityksen valikoimista löytyy hamppuöljyä, kuorittuja hampunsiemeniä, proteiinijauhoja sekä idätettyä hamppua.
”Yhteistyön tavoitteena on hakea synergiaa, tehoa toimintoihin ja saada enemmän paukkuja hampputuotteiden myyntiin ja markkinointiin. Ollaan isompia yhdessä kuin yksin ja pystymme tarjoamaan toimitusvarmuuden isoillekin jatkojalostajille”, selittää FoodFarmin myynnistä ja markkinoinnista vastaava Satu Pura.
Toimijoiden tavoitteena on nyt ensisijaisesti kasvaa kotimarkkinoilla, mutta vientiäkään ei suljeta pois.
”Täällä on huomattavasti potentiaalia kasvulle. Käynnistysvaiheessa fokus on pidettävä jossakin ja se on meille nyt kotimaan markkina. Parhaillaan eletään kasviperäisen ruuan buumia. Nyt jos koskaan on öljyhampun hetki”, Pura kertoo.
Kasviperäisen ruuan markkina on nousukiidossa ja öljyhamppu on erinomaisen ravintosisältönsä vuoksi mielenkiintoinen vaihtoehto perinteisille kasviöljyille sekä kasvivalkuaisen lähteeksi. Sen valtteja ovat myös vastuullisuus ja ympäristövaikutukset, jotka kasvattavat merkitystään kuluttajien silmissä koko ajan.
”Viimeisen vuoden aikana isot ruokatalot ovat heränneet ja osoittaneet kiinnostusta hamppua kohtaan. Sitä kautta olisi mahdollista saada markkinoille nopealla temmolla kuluttajaystävällisiä tuotteita, joissa hamppu on yhtenä ainesosana ilman, että se erikseen on mainittuna elintarvikkeen nimessä”, Virtanen selittää.
FoodFarmin tavoitteena onkin saada öljyhamppua jatkojalostukseen isoihin elintarvikeyrityksiin, joilla on teknistä osaamista ja mahdollisuuksia tehdä öljyhampusta uusia ja innovatiivisia tuotteita, esimerkiksi erilaisia meijerituotteita tai lihaa korvaavia tuotteita. Rajoituksia siihen, mihin öljyhamppua voisi käyttää, ei oikeastaan ole. Sen ei ole todettu olevan edes allergisoiva.
”Muihin kasviproteiineihin verrattuna öljyhampun selkeä etu on se, että se maistuu hyvältä. Ravintoarvojen lisäksi koostumus on hyvä. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan kilpailla toista kotimaista raaka-ainetta vastaan. Teollisessa markkinassa kilpailemme tuontitavaran kanssa”, Leppälä tarkentaa.
Öljyhamppua voidaan hyödyntää paitsi elintarvikkeissa myös eläinten rehuissa.
”Tuotantoeläinpuolella on toki tarjolla edullisempia rehukomponentteja, mutta esimerkiksi hevosrehuissa öljyhamppu on hyvin suosittu. Sitä käytetään myös koirille, kissoille ja jyrsijöille”, Pura selittää.
FoodFarmin tähtäin on korkealla, mutta ydinhenkilöiden jalat maassa. Pura muistuttaa, että uusien tuotteiden tuotekehitykseen menee aina teollisuudessa aikaa.
Se on kuitenkin varmaa, ettei FoodFarmin tuotteita omalla leimalla ole tulossa kuluttajamyyntiin.
”FoodFarmin nimeä tullaan tuskin koskaan näkemään missään pakkauksissa, vaikka jokin tuote sisältäisikin meidän hamppua. Yhtiön tarkoituksena on keskittyä pelkästään myyntiin ja markkinointiin teollisille asiakkaille ja tukuille”, Leppälä tiivistää.
Hamppufarmin omalla brändillä varustettuja hampputuotteita sen sijaan on jatkossakin tarjolla kuluttajille suoraan.
Trans Farm vastaa hampun viljelyttämisestä
Öljyhampun viljely perustuu jatkossakin täysin sopimustuotantoon. Murtolan HamppuFarmilla on aiemmin ollut omat tuotantosopimukset viljelijöiden kanssa, mutta nyt viljelyttäminen siirtyy kokonaan Trans Farmille.
”Viljelyttämisen keskittäminen Trans Farmille helpottaa meitä merkittävästi, sillä nyt meidän ei tarvitse investoida esimerkiksi sadon vastaanoton parantamiseen. Investointeja olisi pitänyt tehdä, sillä tavoitteena olisi kuitenkin ollut kasvaa ja laajentaa toimintaa”, Virtanen selittää.
Öljyhamppua viljelyttää tällä hetkellä myös muutama pienempi toimija.
Koko Suomessa öljyhamppua viljeltiin vuonna 2020 Luken tilastojen mukaan 85 tilalla yhteensä yli 700 hehtaarilla.
Trans Farmin tavoitteena on viljelyttää hamppua tänä vuonna 1 500 hehtaarilla ja viiden vuoden kuluttua jopa 5 000 hehtaarilla.
Tämän vuoden sopimuksista on tammikuun lopulla kasassa jo yli kaksikolmasosaa.
”Etenkin luomupuolelle kaivataan lisää viljelijöitä, mutta myös tavanomaisen öljyhampun sopimuksia on vielä joitain tarjolla”, Pura kertoo.
Viljelysopimuksia on tarjottu Murtolan sopimusviljelijöille ja Trans Farmille öljyhampun kylvösiementä tuottaneille, mutta uusiakin viljelijöitä on saatu mukaan. Tällä hetkellä tehdyistä noin sadasta sopimuksesta yli puolet on uusien viljelijöiden kanssa.
Öljyhampun viljelysopimus on kiinteähintainen. Trans Farm maksaa kilosta öljyhamppua noin euron verran tehtaalle toimitettuna. Öljyhampun keskisato on noin 700–800 kiloa hehtaarilta, joten yhteen rekkakuormalliseen mahtuu melko suuren alan sato.
”Joskus on voitu tuoda samalla rekalla sekä kuminaa että öljyhamppua”, Leppälä kertoo.
Kesän 2021 hamppusato on tarkoitus ottaa vastaan vielä Riihimäellä ja prosessoida Murtolassa ennen kuin kaikki toiminnot saadaan keskitettyä Oittiin. Viljelijältä vaaditaan jonkin verran öljyhampun varastointikapasiteettia, sillä eriä otetaan vastaan kuminan tapaan pitkin talvea.
Viljelysopimuksen minimiala on viisi hehtaaria ja kylvösiemenen puolella 10 hehtaaria. Sopimusten keskiala on tällä hetkellä noin 13 hehtaaria.
”Suurin sopimus on tehty 50 hehtaarin alalle, mutta viljelijällä on jo useampi öljyhampun viljelyvuosi takana. Vaikka olisi isompikin tila, mahdottoman suurella alalla ei kannata heti aloittaa”, Leppälä sanoo.
Tuotannolle ei ole tehty aluerajauksia. Öljyhampun sopimusviljelijöitä löytyy Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta saakka.
Viljelyssä ei katsota kalenteria
Suuri kiinnostus öljyhampun viljelysopimuksia kohtaan kertoo, että tiloilla kaivataan uusia vaihtoehtoja viljelyn monipuolistamiseksi.
Murtolan HamppuFarmin Virtanen on viljellyt itse öljyhamppua vuodesta 2013 lähtien.
”Öljyhamppu on sopiva kasvi sellaiselle viljelijälle, joka tykkää pohtia tekemiään viljelytoimenpiteitä. Jos on tottunut viljelemään öljykasveja, hamppu on helppo viljeltävä”, Virtanen tiivistää.
Kasvukauden aikana öljyhamppukasvustolle ei tarvitse, eikä oikeastaan voi, tehdä mitään viljelytoimenpiteitä. Sille ei ole rekisteröity kasvinsuojeluaineita, joten niitä ei kasvustoon saa käyttää.
”Öljyhampun viljely kuulostaa helpolta. Kylvön ja puinnin välissä ei pellolla juurikaan voi tehdä mitään. Se kuitenkin vain korostaa ennakoinnin tärkeyttä ja sitä, että viljelyolosuhteiden pitää olla kunnossa”, Leppälä selittää.
Öljyhampulla on pitkä kasvuaika, mutta siitä huolimatta se on hyvin satovarma.
”Haastavana vuotena 2017 kaikki öljyhampun kylvösiementä tuottaneiden kasvustot saatiin puitua, vaikka monella jäi viljatkin puimatta. Siemenen laadussa oli toki puutteita, mutta sinä syksynä oli monella muullakin kasvilla”, Leppälä kertoo.
Virtasen kokemuksen mukaan öljyhamppu on muihin kasveihin verrattuna hieman erilainen, eikä ole niin tarkka varsinaisesti lämpösummasta. Se kukkii vuosittain melkein aina samoihin aikoihin kylvöajankohdasta riippumatta.
”Kasvusto kasvaa pituutta kukintaan asti ja valmistuu siitä eteenpäin tietyn ajanjakson. Myöhemmin kylvetty kasvusto jää siis vain lyhyemmäksi”, Virtanen selittää.
Myös Leppälän kokemukset ovat samansuuntaiset.
”Viime vuonna kahden lohkon kylvöajankohdassa oli melkein kahden viikon ero. Silti kasvustot puitiin peräkkäisinä päivinä. Puimurissa ei ollut satomittaria, mutta silmämääräisesti sato vaikutti olevan saman suuruinen molemmilla lohkoilla.”
Liikaa ei kasvukauden päivämääriä kannatakaan öljyhampun kanssa kytätä, mutta oikean puintiajankohdan määrittäminen voi olla haastavaa. Puinti-ikkuna on öljyhampulla miltei kuukauden ja kasvusto puidaan, kun siitä on valmistunut noin 70–80 prosenttia. Loppu on vihreää. Liian pitkään kasvuston valmistumista ei voi odottaa, sillä linnut ovat öljyhamppukasvuston suurin satotappiotekijä, etenkin metsäisillä lohkoilla.
”Puinti osuu yleensä syys-lokakuulle. Viime syksynä esimerkiksi Somerolla kylvettiin syysvehnää vielä öljyhampun jälkeen ja kasvusto näytti kyllä ihan hyvältä ennen lumen tuloa. Muiden öljykasvien tapaan hamppu onkin hyvä esikasvi viljoille”, Leppälä kertoo.
Virtasen mukaan monella on alkuvaiheessa ollut myös mielikuva siitä, että hamppu olisi jotenkin vaikea puitava ja rinnastanut sen pellavaan, joka kietoutuu helposti joka paikkaan.
”Tästä mielikuvasta on kuitenkin mielestäni päästy aika hyvin eroon”, Virtanen toteaa.
Suurin riskinpaikka öljyhampun viljelyssä liittyy sadon kuivaukseen.
”Sadon kuivauksessa on oltava tarkkana. Liian kuumassa lämpötilassa öljy puristuu siemenestä ulos ja sato on elintarvikekelvotonta. Tämä on tärkeää muistaa”, Virtanen opastaa.
Se, onko tuotettu sato elintarvike- vai rehulaatuista, selviääkin yleensä vasta kuivauksen jälkeen.
”Kylvösiemensopimukset ja luomut ovat erikseen, mutta lähtökohtaisesti kylväessä tietysti kaikki pyrkivät parhaaseen elintarvikelaatuun. Kasvukausi ja lopulta kuivauksen onnistuminen ratkaisee, onko sato elintarvikekelpoista vai käytetäänkö se rehuksi”, Leppälä toteaa.
Sadonkorjuun jälkeen korkea, jopa yli metrin mittainen, puintisänki on kätevintä muokata maahan lautasmuokkaimella tai murskata kesantomurskaimella. Mitään erityisiä toimenpiteitä ei tarvita. Korkean sängen kyntö voi olla hankalaa, ainakin heti syksyllä.
”Jääntihamppu ei ole ongelma. Sille ei saa käyttää mitään kasvinsuojeluaineita, joten se kuolee herkästi kaikilla rikkakasviaineilla. Riesa se ei ole silti luomutuotannossakaan”, Leppälä kertoo.
Trans Farm viljelyttää suomalaista Finola-lajiketta ja vastaa jatkossakin sen kylvösiemenen tuotannosta. Finola on Suomessa jalostettu ja toistaiseksi ainut olosuhteisiimme sopiva lajike. Öljyhamppu on jalostuksen mittakaavassa pieni kasvi eikä sillä ole montaa jalostusohjelmaa koko Euroopan alueella.
”Öljyhamppua ei voi markkinoida muuntogeenittömänä, sillä siitä ei ole maailmalla edes olemassa muuntogeenistä vaihtoehtoa. Ja jos vaihtoehtoa ei ole, muuntogeenittömyyttä ei voida mainita”, Virtanen naurahtaa. ◻
Ravinnerikas öljyhamppu taipuu moneen käyttöön
◼ Öljyhamppu on monikäyttöinen öljykasvi, jonka maku on pähkinäinen. Se on luontaisesti gluteeniton eikä sen ole todettu sisältävän allergeeneja.
Öljyhampun siemenestä voidaan prosessoida erilaisia jakeita; öljyä, kuorittuja ja rouhittuja siemeniä, proteiinijauhetta ja idätettyjä siemeniä. Jakeita voidaan nauttia sellaisenaan osana monipuolista ruokavaliota tai niistä voidaan valmistaa pidemmälle prosessoituja elintarvikkeita kuten leipomotuotteita, pastaa, juomia, hamppumaitoa ja muita meijerituotteita sekä proteiinivalmisteita.
Elintarvikkeiden lisäksi öljyhamppua käytetään eläinten rehuissa, lähinnä lemmikeille ja hevosille. Öljyhampusta voidaan valmistaa myös erilaisia kosmetiikkatuotteita, kuten shampoota, rasvoja tai saippuoita.
Hamppua sisältäviä erikoistuotteita löytyy jo tavallisten ruokakauppojen hyllyiltä enenevissä määrin. Kotimaisia vaihtoehtoja on tarjolla vielä verrattain vähän.
Erinomainen ravintosisältö
Öljyhamppu sisältää tyypillisesti rasvaa 35 prosenttia, proteiinia 25 prosenttia ja kuitua jopa 28 prosenttia.
Öljyhamppua voidaan pitää jonkinlaisena superruokana. Sen vahvuuksia ovat hyvä rasvahappokoostumus, korkea proteiini- ja kuitupitoisuus sekä runsas määrä vitamiineja ja kivennäisaineita. Näistä mainittakoon erityisesti E-vitamiini, jota öljyhamppu sisältää jopa 90 mg/100 g. E-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka toimii elimistössä antioksidanttina ja suojelee soluja hapettumiselta. Sadassa grammassa rypsiöljyä on E-vitamiinia noin 19 milligrammaa.
Hyvää pehmeää rasvaa
Ruuasta saatava rasva on joko kovaa tai pehmeää rasvaa. Eläinperäinen rasva on kovaa ja pehmeää rasvaa saadaan muun muassa kasviöljyistä ja kalasta.
Öljyhampun öljy sisältää runsaasti (84 %) monityydyttymättömiä rasvahappoja eli pehmeää rasvaa. Se sisältää runsaasti linolihappoa ja alfalinoleenihappoa sekä lisäksi muutamaa muuta harvinaisempaa monityydyttymätöntä rasvahappoa, mitä muut yleisimmin käytössä olevat kasviöljyt (rypsiöljy ja oliiviöljy) eivät sisällä.
Lisäksi öljyhamppu sisältää tärkeitä omega-6- ja omega3-rasvahappoja. Näiden rasvahappojen saanti on tärkeää muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Öljyhampun öljyssä näiden rasvahappojen suhde on ihmiselle optimaalinen eli 2:1. Jos suhde on väärä, rasvahappojen suotuisa vaikutus voi kääntyä epäsuotuisaksi.
Verraton kasvivalkuainen
Ihmisen kaikki kudokset rakentuvat proteiineista eli valkuaisaineista, jotka puolestaan koostuvat aminohapoista. Ihminen tarvitsee 20 erilaista aminohappoa, joista yhdeksän on välttämätöntä eli ihmisen keho ei pysty niitä itse valmistamaan.
Öljyhampun sisältämästä valkuaisesta suurin osa on proteiineja nimeltä edestiini ja albumiini. Ne ovat helposti sulavia ja sisältävät ravitsemuksellisesti merkittäviä määriä kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Voidaan siis sanoa öljyhampun olevan erinomainen kasvivalkuaisen lähde. KA-K
Öljyhampun viljely pähkinänkuoressa
◼ Suomessa viljeltävä öljyhamppu on yksivuotinen ja kaksikotinen (emi- ja hedekukinnot) öljykasvi, jolla on vahva maata muokkaava paalujuuristo. Suomessa viljellään Finola-lajiketta, joka on jalostettu pohjoisiin oloihimme. Öljyhamppu on gluteeniton ja sopii siis hyvin osaksi gluteenitonta viljelykiertoa. Finola-lajikkeessa huumaavia yhdisteitä (THC-yhdisteet) on hyvin alhaisia määriä (alle 0,2 %).
Öljyhamppu ei ole typenkerääjäkasvi, mutta sen laskennallinen typpivaikutus on maahan jäävän biomassan ansiosta noin 15–20 kiloa.
Maalajit:
• Multava, hikevä maa.
• Optimaalinen pH 6–7.
• Vältä peltoja, joilla kova rikkakasvipaine tai vesitalous ei ole kunnossa.
Kylvömuokkaus:
• Muokataan kuten öljy- kasveille.
• Myös suorakylvö onnistuu.
Kylvöajankohta:
• Lämmin (8–10 astetta) ja kostea maa, jotta taimettuminen on nopeaa eivätkä rikat pääse valloilleen.
• Kylvöajankohta voi vaihdella huhtikuusta toukokuuhun, eikä se välttämättä vaikuta sadon valmistumisajankohtaan.
Siemenmäärä:
• Riviväli 12,5–20 cm.
• Kylvösyvyys 1–2 cm.
• Kylvötiheys: noin 100 kpl/m2 (siemenmäärä 25–30 kg/ha).
• Aluskasveiksi suositellaan esimerkiksi apiloita.
Siemenkustannus:
• noin 200 €/ha
Lannoitus:
• Tarvitsee runsaasti ravinteita.
• Typpeä noin 60–90 kg/ha.
• Fosfori- ja kaliumlannoitus tarpeen mukaan.
Kasvukauden toimenpiteet:
• Ei kasvinsuojeluruiskutuksia (ei rekisteröityjä aineita).
• Ei merkittäviä tuhohyönteisiä.
• Sateisina kesinä ilmenee hometauteja (harmaahome).
• Pahkahomeriski huomioitava viljelykierrossa.
Kasvukausi:
• Noin 120–130 vuorokautta.
Puintiajankohta:
• Kun sadosta 70–80 % on tummia ja siemenet alkavat varista. Loput puidaan vihreänä.
• Puintikosteus noin 22–30 %.
• Yleensä ajoittuu syys-lokakuulle.
Puintisäädöt:
• Tavallinen leikkuupuimuri riittää.
• Muista tarkistaa terien terävyys.
Kuivaus:
• Huolellinen kuivaus matalalla lämpötilalla eli noin 40–50 asteessa heti puinnin jälkeen.
• Hellävarainen kuivaus, kierto hitaalla.
• Tavoitekosteus 6–8,5 %.
Sato:
• Keskimäärin 750–1 200 kg/ha.
Sadon hinta
• Noin 1 €/kg elintarvikekelpoisesta öljyhampusta.
Tuet:
• Maksetaan peltokasvipalkkiota ja sen tuki on sama kuin esimerkiksi rypsillä.
Muuta:
• Viranomaiset seuraavat THC-pitoisuuksia ottamalla näytteitä sattumanvaraisesti valituilta lohkoilta, mutta siitä ei tule kustannuksia viljelijälle.
• Trans Farmilta saatavilla neuvontaa öjyhampun viljelyyn.
Lisää öljyhampun viljelyvinkkejä löytyy Trans Farmin Youtube-kanavalta.
Öljyhampun viljely pähkinänkuoressa
◼ Suomessa viljeltävä öljyhamppu on yksivuotinen ja kaksikotinen (emi- ja hedekukinnot) öljykasvi, jolla on vahva maata muokkaava paalujuuristo. Suomessa viljellään Finola-lajiketta, joka on jalostettu pohjoisiin oloihimme. Öljyhamppu on gluteeniton ja sopii siis hyvin osaksi gluteenitonta viljelykiertoa. Finola-lajikkeessa huumaavia yhdisteitä (THC-yhdisteet) on hyvin alhaisia määriä (alle 0,2 %).
Öljyhamppu ei ole typenkerääjäkasvi, mutta sen laskennallinen typpivaikutus on maahan jäävän biomassan ansiosta noin 15–20 kiloa.
Maalajit:
• Multava, hikevä maa.
• Optimaalinen pH 6–7.
• Vältä peltoja, joilla kova rikkakasvipaine tai vesitalous ei ole kunnossa.
Kylvömuokkaus:
• Muokataan kuten öljy- kasveille.
• Myös suorakylvö onnistuu.
Kylvöajankohta:
• Lämmin (8–10 astetta) ja kostea maa, jotta taimettuminen on nopeaa eivätkä rikat pääse valloilleen.
• Kylvöajankohta voi vaihdella huhtikuusta toukokuuhun, eikä se välttämättä vaikuta sadon valmistumisajankohtaan.
Siemenmäärä:
• Riviväli 12,5–20 cm.
• Kylvösyvyys 1–2 cm.
• Kylvötiheys: noin 100 kpl/m2 (siemenmäärä 25–30 kg/ha).
• Aluskasveiksi suositellaan esimerkiksi apiloita.
Siemenkustannus:
• noin 200 €/ha
Lannoitus:
• Tarvitsee runsaasti ravinteita.
• Typpeä noin 60–90 kg/ha.
• Fosfori- ja kaliumlannoitus tarpeen mukaan.
Kasvukauden toimenpiteet:
• Ei kasvinsuojeluruiskutuksia (ei rekisteröityjä aineita).
• Ei merkittäviä tuhohyönteisiä.
• Sateisina kesinä ilmenee hometauteja (harmaahome).
• Pahkahomeriski huomioitava viljelykierrossa.
Kasvukausi:
• Noin 120–130 vuorokautta.
Puintiajankohta:
• Kun sadosta 70–80 % on tummia ja siemenet alkavat varista. Loput puidaan vihreänä.
• Puintikosteus noin 22–30 %.
• Yleensä ajoittuu syys-lokakuulle.
Puintisäädöt:
• Tavallinen leikkuupuimuri riittää.
• Muista tarkistaa terien terävyys.
Kuivaus:
• Huolellinen kuivaus matalalla lämpötilalla eli noin 40–50 asteessa heti puinnin jälkeen.
• Hellävarainen kuivaus, kierto hitaalla.
• Tavoitekosteus 6–8,5 %.
Sato:
• Keskimäärin 750–1 200 kg/ha.
Sadon hinta
• Noin 1 €/kg elintarvikekelpoisesta öljyhampusta.
Tuet:
• Maksetaan peltokasvipalkkiota ja sen tuki on sama kuin esimerkiksi rypsillä.
Muuta:
• Viranomaiset seuraavat THC-pitoisuuksia ottamalla näytteitä sattumanvaraisesti valituilta lohkoilta, mutta siitä ei tule kustannuksia viljelijälle.
• Trans Farmilta saatavilla neuvontaa öjyhampun viljelyyn.
Lisää öljyhampun viljelyvinkkejä löytyy Trans Farmin Youtube-kanavalta.