Edellistä sukupolvea edustavaa ja suorakylvöönkin pystyvää Nova Combia on tehty vuodesta 2003 lähtien yli tuhat kappaletta, ja se on tuotannossa edelleen. Nova Combin (NC) ja Super Nova Combin (SNC) erot eivät vaikuta pikaisen vilkaisun perusteella ulkoisesti kovin suurelta, mutta lähempi tarkastelu paljastaa monta merkittävää eroa.

Janakkalalainen Samuel Jussila on ehtinyt keräämään kokemuksia uuden Tume Super Nova Combin ratkaisuista jo kolmena vuonna, vaikka kone esiteltiin Agritechnica-näyttelyssä vasta viime syksynä. Hän on yksi niistä viljelijöistä, jotka testaavat ja antavat palautetta Tume-Agrin tuotekehitykselle ennen kuin kone esitellään maatalousnäyttelyjen estradeilla.

Kehitteillä olleesta SNC:sta Jussilalle kertyi kahden ensimmäisen kasvukauden aikana yhteensä noin sadan hehtaarin kylvökokemukset. Tänä keväänä hän pääsi kylvämään kaikki kevätkylvönsä, yhteensä 120 hehtaaria muutamaa yksityiskohtaa vaille valmiilla, tuotantoversiota vastaavalla prototyypillä.

Toimii yleiskylvölannoittimena kaikissa tilanteissa

SNC:tä mainostetaan yleiskylvökoneena, joka toimii kaikissa oloissa. Jussilan mielestä tämä pitää uuden koneen kohdalla paikkansa. Suorakylvöön pystyvän kylvölannoittimen valitseminen ei sulje pois kyntämällä ja muokkaamalla sekä kevytmuokkaamalla valmisteltujen peltojen kylvöjä.

Jussila on perustanut uudet kasvustonsa pääsääntöisesti suorakylväen vuodesta 2004 lähtien. Ensimmäiset 14 vuotta Vieskan Metallin koneella, sen jälkeen SNC:llä.

Uusi SNC on toiminut asianmukaisesti maatilan kaikilla maalajeilla ja erikokoisilla siemenillä. Jussilan maalajit ovat pääasiassa hiesuja ja hiesusavia, hietaa on ainoastaan muutamalla pellolla, ja jonkin verran on myös hiuetta ja multaa. Hänen kasvilajivalikoimansa kattaa kevät- ja syysviljojen lisäksi kuminan, apilan siemenviljelyn, valkuaiskasveista herneen ja härkäpavun sekä uutena kasvina öljyhampun.

Kasvustojen perustaminen on onnistunut hyvin, niin tänäkin vuonna. Siemen päätyi toivottuun syvyyteen, herne 6–8 ja vilja 3–4 senttimetriin, hamppu kahteen sekä kumina ja apila noin yhteen senttimetriin.

Kasvustojen hyvään kuntoon vaikutti se, että Hämeessä saatiin kasvukauden alussa vettä sopivammin kuin monella muulla alueella. Eikä täällä satanut kylvöjen päälle kuorettavia sateita kuten esimerkiksi Varsinais-Suomessa.

Suorakylvössä Jussila on kokenut vaikeimmaksi piensiementen kylvön, koska piensiemenen saaminen runsaan olkisilpun lävitse maahan – muttei yhtään liian syvälle – on ollut haasteellista.

Mies toivoi aiemman, takajyräpyörän eteen piensiemenet ripottelevan systeemin vaihtoehdoksi letkutuksen, joka vie piensiemenet vantaille, koska hänen kokemuksensa on osoittanut, ettei piensiemeniä kannata ripotella olkien päälle, ne eivät siinä idä.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että aluskasvi pitää kylvää eri ajokerralla matalampaan kuin pääkasvi. Toisaalta tällä järjestelyllä voidaan starttifosfori sijoittaa samalla ajokerralla juuri oikeaan paikkaan siemenen ulottuville.

Piensiemenlaatikko on uudessa SNC-mallissa integroitu entisestään kasvaneen säiliökokonaisuuden sisälle, kun vanhassa NC-mallissa piensiemensäiliön oli taakse asennettava ”reppuversio”. Piensiemensäiliö syö nyt siemenelle ja lannoitteelle joustavasti jaettavasta pääsäiliöstä noin 275/380 litran tilavuuden 3- ja 4-metrisissä malleissa.

Piensiemenlaatikkoa tarvitsevalla viljelijällä on nyt siis kaksi mahdollisuutta. Uudesta laatikosta voidaan edelleen ripotella piensiemen myös jyräpyörien eteen pintamaahan.

Tiukasta muokkaamattomuuden periaatteesta on onneksi mahdollista tinkiä. Esimerkiksi viime vuonna puidun syysvehnän runsaan jyvä- ja olkisadon jälkeen tuntui tarpeelliselta muokata pellon pinta rikki, ja sen Jussila myös teki lautasmuokkaimella ennen öljyhampun ja sen aluskasviksi lisätyn valkoapilan kylvöä.

Porrastus molemmille renkaille

Ensimmäistä prototyyppiä koeajettaessa vannasväli oli vielä vanhasta Nova Combista tuttu 12,5 senttimetriä. Seuraavalla kasvukaudella vannasväli kasvoi kolmanneksella 12,5 senttimetristä 16,7 senttimetriin.

Vantaiden edessä olevien työsyvyyden säätöpyörien ja takana tulevien kannatin- eli jyräpyörien porrastukset ja rivivälin kasvu tekivät TSNC:stä entistä avaramman, läpäisevämmän ja kevyemmin vedettävän. Vantaiden ja pyörien porrastus vähentää riskiä maavallin muodostumiseen varsinkin muokatuilla ja kevyillä maalajeilla.

Siemen ja lannoite samaan vakoon

Vantaat olivat kahteen riviin porrastettuja jo NC:ssä, mutta niiden sahalaitaiset kiekot on nyt vaihdettu sileisiin kiekkoihin.

Kaksoiskiekkovantaan lannoitekiekko on hieman suurempi ja sen puolelle tuodun lannoitteen pitäisi päätyä hieman syvemmälle kuin pienemmän kiekon puolelle tuodun siemenen. Kiekkojen välistä kurkottavan uretaanikielekkeen sanotaan varmistavan kylvösyvyyttä ja estävän lannoitteen ja siemenen sekoittumista.

Tume-Agrin nettisivuilla sanotaan, että saman vantaan kautta maahan sijoitettavat siemen ja lannoite päätyvät hieman erilleen toisistaan.

”Teoriassa se on näin. Mutta kohtuullisen sekaisin lannoite ja siemen siellä maassa on”, Jussila arvioi. ”Toki se auttaa, että lannoite ja siemen tulevat kahta eri putkea pitkin vantaalle ja ne putoavat vähän eri kohtaan kahden kiekon välissä. Näin alkaa olla monessa muussakin kylvölannoittimessa. Mutta kyllä ne aika lähellä toisiaan ovat.”

Jussilan mukaan tällä ei ole kuitenkaan suurta merkitystä. Hän kertoo käyttävänsä pääasiassa jaettua lannoitusta, jolloin polttovaikutuksen riski pienenee. Toisaalta polttovioituksen riski ei ole muutenkaan näkyvästi konkretisoitunut, vaikka lannoitetta olisi ollut enemmänkin.

”Kyse on useammin teoreettisesta kuin toteutuneesta ongelmasta.”

Jussila ei kuitenkaan kiistä, etteikö polttovioituksia voisi tietyissä oloissa syntyä. Tietyt kasvit, kuten kuoreton vehnän siemen ja jotkut piensiemenet lienevät herkempiä lannoitteen polttovioitukselle. Vastaavasti lähellä siementä olevasta lannoitteesta on monissa olosuhteissa hyötyä: Lannoite ei karkaa yhtä helposti viljan juurten tavoittamattomiin kovien sateiden sattuessa kohdalle.

Ja vähäsateisissa olosuhteissakin lannoite löytyy helpommin läheltä kuin kaukaa.

Suuremmalla rivivälillä monta etua

Jussilan kokemuksen ja näkemyksen mukaan rivivälin kasvattamisella 12,5 senttimetristä 16,7 senttimetriin tai jopa 20 senttimetriin ei ole suurta merkitystä sadon kannalta, kun siemen ja lannoite päätyvät lähelle toisiaan. Hän muistelee Loimaan suorakylvökokeiden tuloksia, joissa jopa 19 senttiin kasvaneella rivivälillä ei havaittu juurikaan merkitystä sadontuoton kannalta.

Rivivälin kasvattaminen tuo tullessaan positiivisia asioita: Vetotehon tarve on pienempi, ja huoltokohteita on vähemmän. Koneen painoa riittää paremmin jaettavaksi kutakin vannasta kohti. Ja kylvökoneen rakenne on avarampi ja tukkeutumisen riski pienempi. Myös kulutusosien määrä on vähäisempi.

Jussila kertoo saaneensa tähänastisen, yli 20-vuotisen kylvöuransa aikana jokaisen aiemmin käyttämänsä koneen joka vuosi ainakin kertaalleen tukkoon kevyen mullan lähdettyä lauttaantumaan koneen edessä. Tämä uusin kone on mennyt tukkoon vain kerran, mutta se ei johtunut koneesta, vaan vantaiden väliin kiilautuneesta hevosenkengästä.

Monilla maalajeilla ja siemenillä

Vantaiden painotusta säädetään asteikolla nollasta seitsemääntoista. Painatus on toteutettu yksinkertaisesti hydrauliikalla, laskemalla painoa takarenkailta vantaille. Kannatin- eli jyräpyörästö on toteutettu mukautuvaksi, ja jokaisella pyöräparilla on samaan hydrauliikkalinjaan kytketty sylinteri.

Painotuksen säätö on jonkinlaista kompromissin hakemista. Jos koneen koko paino ohjattaisiin vantaiden varaan, häviäisi paino kylvövakoa ummistavalta ja tiivistävältä jyräpyörästöltä.

Vantaita on nelimetrisessä SNC:ssa 24 kappaletta, ja luvattu noin 200 kilon maksimi vannaspainatus antaa tulokseksi 4 800 kiloa painoa koko vantaistolle. Tyhjänä 5 240 kiloa painavan koneen massasta jää reilut 400 kiloa jyräpyörästölle. Käytännössä jyräpyörästöllä on lisäksi aina käytettävissä säiliöiden sisällä jäljellä olevan lannoitteen ja siemenen painon verran enemmän.

Kovimmille vannaspainotuksille ei ole ainakaan Jussilan kylvöillä ollut vielä tarvetta. Syvimmälle kylvetyllä herneellä riitti painotus 10–11 ja viljoilla 5–7 asteikolla 1–17.

Jokaisen vannasparin muodostavan vannaskelkan edessä on leveä työsyvyyden säätöpyörä, joka parantaa pellon pinnanvaihteluiden huomioonottamista ja pitää huolen kylvösyvyyden tasaisuudesta. Ilmatäytteinen vyörengas sekä tiivistää maata että ottaa vastaan maan epätasaisuudet, joten se oletettavasti myös pidentää vantaiden ikää. Vannaskelkka on suunniteltu niin että se pystyy tarvittaessa joustamaan ylöspäin.

Koneen vantaistossa on vannaskohtaiset kivilaukaisimet. Kun yksittäisen vantaan paine kasvaa noin 250 kilogrammaan, vannas nousee joustaen esteen yli.

Jussila käyttää kylvössä ajonopeutena normaalisti 12–13 km/h, mutta kertoo saaneensa hyvän kasvuston jopa 15 km/h ajonopeudella, kun piensiemen, joka on tarkempi oikeasta kylvösyvyydestä, piti saada nopeasti maahan ennen sadetta. Hän tietää kavereita, jotka ajavat Nova Combilla lähes kahtakymppiä.

Jussila ei tohdi lähteä arvioimaan, onko tämä vannas muita kilpailevia vannasratkaisuja parempi, mutta vakuuttaa 200 hehtaarin kokemuksella tietävänsä, että tämä vannasratkaisu toimii.

Sähköinen syöttölaite uutta laatikkokoneissa

Sähkömoottoreista voimansa saavat syöttölaitteet ovat olleet vakioratkaisu pneumaattisissa kylvölannoittimissa, mutta painovoimaisesti siementä vantaille siirtävissä koneissa niitä ei ole aiemmin nähty, ei ainakaan kotimaisissa koneissa.

Sekä kolme- että nelimetrisessä SNC:ssä on kaksi sähkömoottoria jokaista syötinakselia kohden; lannoitteelle, siemenelle ja piensiemenelle molemmilla puolilla omansa. Tämä yhdistettynä vasemman ja oikean puolen itsenäiseen nopeuden määritykseen mahdollistaa ulkokaarteen puolelle suuremman annostelun kuin sisäkaarteen puolelle.

Jussila muistuttaa kuitenkin siitä, ettei kylvölannoittimella kannata ehkä kylvää kovin tiukkoja kurveja varsinkaan raskasta ja muokkaamatonta maata suorakylvettäessä, koska maa panee silloin melkoisesti vastaan sivusuunnassa. Muokatussa ja löyhemmässä maassa kone pääsee helpommalla.

Ajonopeutta ei mitata kuitenkaan tutkalla vaan yksinkertaisilla induktiivisilla nopeusantureilla. Hammastettu metallikiekko tuottaa pulsseja magneettikenttäantureille jyräpyörästön toiseksi uloimpien pyöräparien välissä. Hyvin suojassa oleva ratkaisu vaikuttaa luotettavalta. Entisen kaltaista maapyörää ja huoltoa vaativaa ketjuvälitystä on turha uudesta SNC:sta siis etsiä.

Sähkömoottorit pyörittävät koneen sivuilta puolen koneen työleveyden mittaisia akseleita. Lannoitteella on perinteinen rihlasyöttö ja siemenellä nastasyöttö. Lannoitteen rihla on kuitenkin koko leveydeltä auki, sillä lannoitemäärääkin säädetään pelkästään sähkömoottorin pyörimisnopeutta muuttamalla.

Sähkömoottorit mahdollistavat myös työleveyden puolittamisen lennosta nappia painamalla tai isobus-tehtäväohjaimen lohkoautomatiikan ohjaamana. Ohjelma kytkee manuaalisen puolituksen pois päältä konetta nostettaessa, joten se ei jää vahingossa päälle hajamieliseltäkään kuskilta.

Sähköinen syöttölaite on osoittautunut Jussilan käytössä yllättävän tarkaksi muun muassa viljoja, hernettä, kuminaa, hamppua ja apilaa kylvettäessä.

Hän kertoo varanneensa esimerkiksi kuudelle hehtaarille hampunsiementä 30 kg/ha ja asettaneensa kiertokokeen jälkeen siemenmääräksi 29 kiloa. Siementä jäi kylvön jälkeen säiliöön noin kymmenen kiloa.

”Lannoitemäärän säädössä olen havainnut hieman heittoa, mutta se saattaa johtua säkkien välillä olevasta laatuerosta. Tällä ei kuitenkaan ole kokonaisuuden kannalta merkitystä.”

Hallintaohjelma omaa suunnittelua

TumeAgri on keskittynyt Super Nova Combin tuotekehityksessä viimeisten kahden vuoden aikana ennen kaikkea työkoneen sähköiseen hallintaan. Isobus-yhteensopiva ja hyväksytty ohjain on yhtiön omaa suunnittelua. Myös ohjainyksikkö ja johtosarjat ovat kotimaista tekoa.

Ajon aikana voidaan säätää monipuolisesti vannaspainatusta, siemenen, piensiemenen ja lannoitteen määriä, ja valita koneen puolitus kummalta puolelta tahansa.

SNC:n ajouralaite mahdollistaa ajourien tekemisen sekä siemenille että lannoitteelle.

Hydraulinen jälkiäes voidaan asettaa ohjaimesta nousemaan ylös tai jäämään alas päisteessä (ns. puolinosto) tai pysymään koko ajan ylhäällä. Jälkiäes nousee peruutettaessa, jos se on unohtunut alas. Tällöin rikkoutumisriski on hyvin pieni.

Koneen rungon pitäisi olla kylvettäessä vaakatasossa, mutta sitä voidaan haluttaessa kallistaa hydraulisesti taaksepäin. Se saattaa esimerkiksi turvemailla helpottaa etenemistä. Takimmainen kiekko voi silloin viedä siemenen syvemmälle.

Joissain oloissa kaksoiskiekkokoneen takimmainen kiekko voi nostaa maata etummaisen vaon päälle, jolloin etummaisen kiekon jättämä siemen saattaakin päätyä syvemmälle vaon ummistuksen jälkeen. Tällaisen ilmiön mahdollisuus on pienempi, kun riviväli on suurempi, Jussila pohtii. Mutta siihen on mahdollista reagoida konetta kallistamalla.

Yhteenveto

Reilun 200 hehtaarin kokemuksella Samuel Jussila uskaltaa sanoa, että kylvöt onnistuvat tällä koneella kaikilla edellä mainituilla maalajeilla ja siemenillä, niin isoilla kuin pienilläkin.

Suorakylvöä jo 17 vuotta harjoittanut Jussila pitää uutta Super Nova Combia kaikin puolin parantuneena versiona aiemmasta Nova Combista. Tällä koneella on nyt entistä suurempi kapasiteetti, pienempi vetotehon tarve, avarampi rakenne ja offset-pyörästöt. Isobus-valmius ja annostelutekniikan hallinta sähkömoottorilla mahdollistavat entistä tarkemman kylvön, työleveyden puolittamisen ja automaattisen annostelun säädön kaarevia linjoja ajettaessa sekä paikkakohtaisen lannoitteen ja siemenen annosmäärän säädön eli edistyksellisen täsmäviljelyn tulevaisuudessa.

Super-lisänimen saaneita kolme- ja nelimetrisiä SNC-koneita on toimitettu asiakkaille jo 18 kappaletta tänä vuonna. ◻