Inkoossa kylvösiemenmäärän koeruuduilta saatiin viime kesänä vastaavat sadot kuin edellisvuonna, vaikka olosuhteet peräkkäisinä kesinä poikkesivat täysin toisistaan. Siemenmäärä ja riviväli muuttivat rapsien arkkitehtuuria ja erot näkyivät vielä ilmasta käsin kukinnan aikaan.
Inkoossa kylvösiemenmäärän koeruuduilta saatiin viime kesänä vastaavat sadot kuin edellisvuonna, vaikka olosuhteet peräkkäisinä kesinä poikkesivat täysin toisistaan. Siemenmäärä ja riviväli muuttivat rapsien arkkitehtuuria ja erot näkyivät vielä ilmasta käsin kukinnan aikaan.

Kylvösiemenmäärät

testissä

Kun öljykasvien viljelijöiltä kysyttiin Avenan öljykasvikyselyssä vuosi sitten mitä asioita pitäisi selvittää peltokokeissa, nousivat suosituimmiksi vastauksiksi kylvösiemenmäärä, sen vaikutus kasvuston rakenteeseen ja kylvö suuremmalla rivivälillä. Optimaalisen siemenmäärän etsintä jatkui viime kesänä Avenan kolmessa peltokokeessa. Kuivan kasvukauden rapsisadot yllättivät positiivisesti. Mutta miten kylvösiemenmäärä ja rivivälin tuplaaminen vaikuttivat kasvustoon ja satoihin?

Teksti ja kuvat: Kati Lassi

Toukokuussa 2018 tehtiin kaksi erilaista peltokoetta, joissa molemmissa haluttiin selvittää miten kylvösiemenmäärä vaikuttaa rapsikasvuston rakenteeseen ja satoon sekä mitä asioita kylvösiemenmäärän valinnassa kannattaa huomioida.

Kokeeseen 1 valittiin kaksi uutta rapsilajiketta, hybridirapsi Drago sekä populaatiorapsi Cleopatra. Kokeeseen valitut siemenmäärät olivat Dragolla 50, 100 ja 150 kpl/m2 ja Cleopatralla 100, 150 ja 200 kpl/m2. Puolelle ruuduista tehtiin pahkahomeen torjuntaruiskutus.

Kokeessa 2 lisättiin hieman vaikeuskerrointa, ainakin kokeen suunnittelun osalta, kun eri kylvösiemenmäärien rinnalle otettiin mukaan kaksi eri riviväliä. Ne olivat 12,5 cm ja 25 cm.

Koe kylvettiin tavallisella kylvökoneella (Tume KL-2000) ja käytännössä suurempi riviväli toteutettiin sulkemalla joka toinen siemenvannas.

Vantaita oli käytössä 8 tai 16 kappaletta. Lannoitevantaisiin ei koskettu, joten kaikki ruudut saivat kylvön yhteydessä saman lannoituksen.

Lajikkeeksi valittiin hybridirapsi Drago ja siemenmäärät vaihtelivat neliöllä 40–160 välillä.

Kylvöille toukokuun puolessa välissä

Kylvöolosuhteet olivat Inkoossa hyvät ja koeruutujen kylvö onnistui hyvin lohkolle, joka oli maalajiltaan multamaata.

Kokeessa 1 taimettumisprosentti oli keskimäärin 75–80 prosenttia. Kokeen kolmannen kerranteen kohdalle osunut ”savisuoni” heikensi taimettumista niin paljon, että kerranteen tulokset hylättiin.

Loviisassa savisemmalle lohkolle kylvetty sama koe lähti kasvuun kuivuudesta johtuen Inkoon multamaan lohkoa epätasaisemmin ja koeruuduissa taimitiheydet vaihtelivat 40–75 prosentin välillä. Savimaa osoitti haastavuutensa viime keväänä.

Loviisan kokeesta tehtiin kasvukaudella havainnot, mutta koska taimitiheydet poikkesivat paljon tavoitelluista, ei tuloksia esitetä tässä yhteydessä.

Rivivälikokeen kylvö onnistui erinomaisesti ja taimettumisprosentti oli jopa poikkeuksellisen korkea, 90–95 prosenttia.

Kuivuusstressiä ja helteitä

Kasvukauden alku oli kuiva ja rapsikasvustot alkoivat selvästi kärsiä kuivuudesta kesäkuun puolessa välissä. Taimet tuntuivat suorastaan läähättävän ja niiden kasvu hidastui.

Kokeiden ja alueen peltojen pelastukseksi saatiin noin 20 mm sadekuuro juuri ennen juhannusta. Sade tuli juuri oikeaan aikaan, ruusukevaiheen lopussa. Rapsikasvusto rehevöityi viikossa ihan silmissä, kasvatti lehtimassaa ja haaroittui.

Toinen 25 mm sadekuuro saatiin heinäkuun ensimmäisellä viikolla, kukinnan aikaan. Ilman näitä sateita olisivat tulokset todennäköisesti olleet aivan toisenlaiset.

Joka toisella vantaalla kylvetyt ruudut erottuivat vielä kukinnan alussa silmin selvästi ja kukinta alkoi niissä vähän myöhemmin.

Kun riviväli on suurempi, siemenmäärä on pienempi, tai molempia, kestää kauemmin, että kasvusto peittää maan ja sulkeutuu. Viime kesänä tämä näkyi selvästi, kun lehtiruusukkeet jäivät kuivuudesta johtuen suhteellisen pieniksi.

Rikkakasvit saatiin torjuttua Galeralla eikä kummassakaan kokeessa ollut ongelmia rikoista.

Molempien kokeiden kasvusto jäi kuivuuden takia lyhyeksi, noin metrin mittaiseksi. Pienimmillä siemenmäärillä kylvetyissä ruuduissa kasvusto oli muutaman sentin pidempi, mutta erot olivat pieniä.

Litukerros oli suhteellisen tiivis, mutta eri tiheyksillä varsin tasainen.

Kylvösiemenmäärä muutti rapsien arkkitehtuuria

Rypsin ja rapsin erinomainen kyky mukautua kasvutiheyden ja -tilan mukaan tunnetaan ja se tuli todistettua molemmissa kokeissa.

Mitä alhaisempi kasvutiheys oli, sitä enemmän kasveissa oli sivuhaaroja ja lituja. Myös varren tyvi oli tällöin paksumpi.

Rapsin sivuhaarojen määrä kasvoi kolmesta kahdeksaan ja litujen määrä 50:stä 115 kappaleeseen, kun verrattiin pienintä (40 kpl/m2) ja suurinta siemenmäärää (160 kpl/m2). Hybridirapsi haaroittui populaatiolajiketta enemmän.

Kuivan kesän satotulokset yllättivät

Inkoossa ei ole kovin monena kasvukautena puitu täysin tuleentuneita rapsikasvustoja elokuussa, mutta viime vuonna nähtiin sekin.

Kokeet puitiin elokuun viimeisenä päivänä. Sato oli molemmissa kokeissa positiivinen yllätys. Satotulokset olivat toisistaan poikkeavilla siemenmäärillä niin samanlaisia, ettei niiden välille saatu tilastollisesti merkitseviä eroja kummassakaan kokeessa.

Kokeessa 1 keskisadot vaihtelivat välillä 2 430–2 750 kg/ha. Hybridilajikkeella keskisadot olivat lähes samat 100 kpl/m2 ja 150 kpl/m2 tiheyksillä (2 750 kg/ha).

Sato jäi 250 kg/ha heikommaksi pienimällä siemenmäärällä (50 kpl/m2).

Järjestys oli sama kuin kesällä 2017 tehdyssä peltokokeessa, jossa oli sama lajike ja siemenmäärät, mutta kasvuolosuhteet olivat aivan toisenlaiset.

Myös populaatiorapsilla satoerot jäivät pieniksi. Suurimmat keskisadot (2 500 kg/ha) saatiin 150 ja 200 kpl/m2 kylvötiheyksillä.

Kokeessa 2 keskisadot olivat 1 850–2 150 kg/ha. Sato jäi heikoimmaksi joka toisella vantaalla kylvetyllä, alhaisimmalla kylvötiheydellä (40 kpl/m2).

Suurin sato korjattiin joka vantaalla kylvetyllä, suurimmalla siemenmäärällä (160 kpl/m2). Erot olivat kuitenkin eri tiheyksien välillä yllättävän pieniä.

Millaisella strategialla kylvöille?

Millaisia johtopäätöksiä koetuloksista voi vetää? Ainakin sen, että rapsikasvuston voi perustaa monella tapaa eikä erilaisilla siemenmäärillä ole välttämättä suurta vaikutusta satoon.

Tulosten perusteella hybridirapsin kylvösiemenmääräsuositus, noin 100 kpl/m2 näyttää toimivalta. Populaatiorapsille siemenmäärät 150 ja 200 kpl/m2 toivat parhaimmat satotulokset.

Kylvö vain joka toisella vantaalla onnistui hyvin. Joka toisen kylvövantaan sulkeminen voi olla yksi vaihtoehto, jos haluaa käyttää vähemmän siementä, mutta kylvökoneen säädöt eivät muuten anna myöten vähentää siemenmäärää.

Myös useampi tätä kokeillut viljelijä on todennut menetelmän toimivaksi.

Satotuloksissa ei näy, että joka toisella vantaalla suurimmalla siemenmäärällä kylvetyt rivit olisivat ylitiheät. Kasvutiheydet ovat kuitenkin pienemmät kuin joka vantaalla kylvettäessä ja asiaa olisi hyvä selvittää lisää.

Panosta alusta asti

Tarkan siemenmäärän (kpl/m2) valinnan sijaan oleellisinta on, että se valitaan olosuhteiden mukaan. Valintaan vaikuttaa muun muassa lohkon maalaji ja muokkaustapa. Kylvetyt siemenet pitää saada pintaan.

Siemenmäärää kannattaa ehkä kasvattaa savimailla, jos muokkausjälki jää karkeaksi, tai kylvää suorakylvönä. Suurempi siemenmäärä voi tuoda enemmän pelivaraa kasvukaudella.

Pienempi siemenmäärä tuo säästöä siemenkustannuksessa, mutta pitää huomioida, että varalla on vähemmän taimia, jos kirpat vioittavat tai taimettuminen on muuten epätasaista.

Kasvuaika on harvemmassa kasvustossa pidempi ja kasvurytmissä voi olla enemmän eroja. Rikkakasveilla on myös enemmän tilaa kasvaa, mikä on hyvä huomioida torjunnassa.

Valitsi millaisen strategian tahansa, kannattaa kylvöön ja kylvömuokkaukseen kiinnittää pienisiemenisillä öljykasveilla erityistä huomiota.

Vanhat opit tasaisesta kylvöalustasta ja riittävästä kosteudesta pätevät edelleen. Tarkkuus kylvössä ja alkukasvukauden tuholaisten tarkkailussa ovat tärkeitä asioita matkalla hyvään öljykasvisatoon.

Kannattaa ehdottomasti laskea taimitiheys ruusukevaiheessa ja kasvutiheys sängeltä puinnin jälkeen. Jo senkin takia, että seuraavalle vuodelle jää strategian onnistumisessa taas arvioitavaa ja täsmennettävää.

Kylvösiemenmäärissä vaihtelua

Suomessa kevätöljykasveilla käytettävät kylvösiemenmäärät vaihtelevat jonkin verran. Siemenmäärään vaikuttaa se, kylvetäänkö rypsiä vai rapsia ja onko rapsilla viljelyssä hybridi- vai populaatiolajike.

Öljykasvikyselyihin vastanneilla siemenmäärä oli rapsilla keskimäärin 5,6 kg/ha ja rypsillä 6,4 kg/ha. Siemenmäärä oli hybridirapsilajikkeilla keskimäärin 4,7 kg/ha (noin 105 kpl/m2) ja populaatiorapsilajikkeilla 6,5 kg/ha (noin 145 kpl/m2). Käytetyt siemenmäärät vaihtelivat välillä 3–11 kg/ha.

Erilaisia strategioita kasvuston perustamiseen siis käytetään, mikä on hyvä. Hybridirapsilla kylvösiemenmääräksi suositellaan 100–150 kpl/m2 ja populaatiorapsilla 150–200 kpl/m2.

Erilaisia kylvöstrategioita Ruotsista ja Norjasta

Norjassa suositukset kevätrapsin kylvösiemenmäärästä ovat vaihdelleet 8–16 kg/ha välillä. Tutkija Wendy Waalen NIBIO:sta kertoi Tukholmassa järjestetyssä kevätrapsiseminaarissa viljelykokeista, joissa testattiin hybridirapsilla siemenmääriä 100, 150, 200 ja 250 kpl/m2. Kokeet onnistuivat, mutta taimettumisprosentti jäi niissä 50–60 prosentin tienoille, mikä on ilmeisesti tavanomaista Norjan olosuhteissa.

”Sato jäi heikoimmaksi pienimmällä siemenmäärällä, mutta muiden tiheyksien välillä ei ollut juuri eroja sadoissa. Koetulosten perusteella suositus kylvösiemenmäärästä voisi olla 150 kpl/m2”, Waalen arvioi.

”Jos siemenmäärää vähentää, pidentää se kasvuaikaa, mikä ei Norjan olosuhteissa ole toivottavaa.”

Ruotsissa on tehty kylvösiemenmääräkokeita samoilla siemenmäärillä kuin Norjassa. Rapsin viljelyn huippuosaaja Albin Gunnarsson Svensk Rapsista kertoi niistä rapsiseminaarissa. ”Eri siemenmäärillä ei ollut suurta vaikutusta satoihin”, Gunnarsson kertoi.

Hybridilajikkeet ovat olleet jonkin verran populaatiolajikkeita satoisempia. Ruotsissa suositus kylvösiemenmäärästä on hybrideillä 150 ja populaatiolajikkeilla 200 kpl/m2.

Kanadassa pienemmät siemenmäärät

Kanadassa suositukset siemenmäärästä ovat jonkin verran alhaisempia kuin Pohjoismaissa. Canola Digest lehdessä (3/2019) olleen artikkelin mukaan Kanadassa rapsille taloudellisesti kannattavin kasvutiheys on 50–85 kpl/m2, kun huomioidaan siemenkustannus sekä satopotentiaali. Kasvustolaskennoissa on kuitenkin huomattu, että jopa puolella pelloista kasvutiheys on alle 50 kpl/m2 millä voi olla negatiivinen satovaikutus. Pienillä kasvutiheyksillä kasvusto on kasvurytmiltään epätasaisempi ja kasvuaika on pidempi. Myös Kanadassa kasvukauden pituus on yksi kriittinen tekijä.

Kanadassa on tutkittu paljon eri kylvösiemenmääriä, erilaisia rivivälin ja kylvösiemenmäärän yhdistelmiä sekä muokkaus- ja kylvömenetelmiä. Kanadassa käytetään myös suurempia rivivälejä (riviväli 25 cm tai jopa 61 cm). Eri sivustoilta löytyvien juttujen perusteella viljely onnistuu hyvin myös suuremmalla rivivälillä, kun huolehditaan muun muassa rikkatorjunnasta ja lannoituksesta.

Kanadalaiset ovat kehittäneet hienon siemenmäärälaskurin, jossa huomioidaan itävyyden ja tuhannen siemenen painon lisäksi taimettumiseen vaikuttavia tekijöitä, rikka- ja tuholaistorjunnan valintoja sekä todennäköinen taimettumisprosentti. Laskuri löytyy sivulta: www.canolacalculator.ca

Astu rapsitiedon valtaväylälle

Myös Suomen olosuhteisiin sovellettavaa tietoa kevätrapsin viljelystä löytyy maailmalta. Sen äärelle pääsee halutessaan muutamalla klikkauksella, jos englanti tai ruotsi sujuvat.

Kevätrapsin (canola) viljelyn suurmaan Kanadan panostukset viljelyneuvontaan, tiedotukseen ja peltokokeisiin ovat omassa luokassaan. Lajikkeisiin liittyvä tieto ei ole niin relevanttia, koska Kanadassa käytetään GMO-lajikkeita ja lajikkeisiin on yhdistetty kestävyyttä herbisideille tai kasvitaudeille. Viljelytekniikka poikkeaa jonkin verran, mutta hyviä vinkkejä etenkin kylvöön voi hakea muun muassa sivustoilta: www.canolacouncil.org, www.canolawatch.org tai https://canoladigest.ca. Kannattaa tutustua myös videoihin ja tilata maksuttomia uutiskirjeitä.

Ruotsissa Svensk Rapsin sivustolle www.svenskraps.se on koottu kattavasti tuloksia syys- sekä kevätrapsikokeista. Myös juttuja käytännön viljelystä löytyy kattavasti.

Suomessa viljelytekniikkaan liittyviä asioita on äskettäin koottu muun muassa Farmitin ”Öljykasveja viljelykiertoon” juttusarjaan. Ei kannata unohtaa myöskään VYR:n sivuilta löytyvää rypsin ja rapsin viljelyopasta. Eri somekanavat ovat hyvä tiedonlähde etenkin kasvukaudella.

Ennen kokeen kylvöä laskettiin kylvösiemenmäärät (kg/ha) ja tehtiin kiertokoe. Pienin siemenmäärä (3,7 kg/ha) vastasi tiheyttä 80 kpl/m2 joka vantaalla ja 40 kpl/m2 joka toisella vantaalla. Tästä siemenmäärät kasvoivat vastaavasti tiheyden kasvaessa. Kun siemenmäärä puolitetaan sulkemalla vantaat, säilyy siementen välinen etäisyys kylvösuunnassa samana. Asiaa havainnollistetaan oheisessa havainne-kuvassa. Samalla rivillä olevissa laatikoissa on kylvökoneen säädöt samat. Mustalla värjätyillä on siemenkustannus (€/ha) sama.
Ennen kokeen kylvöä laskettiin kylvösiemenmäärät (kg/ha) ja tehtiin kiertokoe. Pienin siemenmäärä (3,7 kg/ha) vastasi tiheyttä 80 kpl/m2 joka vantaalla ja 40 kpl/m2 joka toisella vantaalla. Tästä siemenmäärät kasvoivat vastaavasti tiheyden kasvaessa. Kun siemenmäärä puolitetaan sulkemalla vantaat, säilyy siementen välinen etäisyys kylvösuunnassa samana. Asiaa havainnollistetaan oheisessa havainne-kuvassa. Samalla rivillä olevissa laatikoissa on kylvökoneen säädöt samat. Mustalla värjätyillä on siemenkustannus (€/ha) sama.
Rivivälin ollessa suurempi kestää kauemmin, että kasvusto peittää maan jasulkeutuu. Viime kesänä kasvusto petti maan tavanomaista myöhemmin kuivuuden takia.
Rivivälin ollessa suurempi kestää kauemmin, että kasvusto peittää maan jasulkeutuu. Viime kesänä kasvusto petti maan tavanomaista myöhemmin kuivuuden takia.
Koe 1 toteutettiin tavallisena ruutukokeena kahdella paikkakunnalla, Västankvarnissa Inkoossa sekä Sarvilahdessa Loviisassa. Koe 2 kylvettiin Inkooseen tavallisella kylvökoneella ja yhden koeruudun koko oli 20 neliötä, joten se oli kaksinkertainen tavalliseen koeruutuun verrattuna. Sarvilahden tuloksia ei esitetä tässä.
Koe 1 toteutettiin tavallisena ruutukokeena kahdella paikkakunnalla, Västankvarnissa Inkoossa sekä Sarvilahdessa Loviisassa. Koe 2 kylvettiin Inkooseen tavallisella kylvökoneella ja yhden koeruudun koko oli 20 neliötä, joten se oli kaksinkertainen tavalliseen koeruutuun verrattuna. Sarvilahden tuloksia ei esitetä tässä.
Kannattaa ehdottomasti laskea taimitiheys sekä kasvutiheys sängeltä puinnin jälkeen. Taimitiheyden voi laskea esimerkiksi 50 cm x 50 cm alalta, mikä on 12,5 cm rivivälillä neljästä kyvörivistä. Kertomalla tulos neljällä saadaan taimitiheys/m2. Tässä kuvassa rypsiä.
Kannattaa ehdottomasti laskea taimitiheys sekä kasvutiheys sängeltä puinnin jälkeen. Taimitiheyden voi laskea esimerkiksi 50 cm x 50 cm alalta, mikä on 12,5 cm rivivälillä neljästä kyvörivistä. Kertomalla tulos neljällä saadaan taimitiheys/m2. Tässä kuvassa rypsiä.