Tonni lisää rapsisatoa

Joukko suomalaisia rapsinviljelijöitä kävi tutustumassa Plus 1 ton/ha -projektin oppeihin Tanskassa maaliskuun lopussa. Projektin tarkoituksena on nostaa tanskalaisia syysrapsin keskisatoja. Tavoitteeseen on päästy tarkemman viljelytekniikan avulla.

Harvassa kasvaneen rapsin juuri on voimakas ja lehtiä on enemmän kuin tiheässä kasvaneella. 15 tainta neliöllä riittää, kunhan taimet ovat pellolla tasaisesti.
Harvassa kasvaneen rapsin juuri on voimakas ja lehtiä on enemmän kuin tiheässä kasvaneella. 15 tainta neliöllä riittää, kunhan taimet ovat pellolla tasaisesti.

Teksti ja kuva: Annaleena Ylhäinen

Tanskalaiset syysrapsisadot ovat laahanneet jäljessä lajikkeiden satoisuuskehityksestä huolimatta.

Keskisato on 3 500 kg/ha, vaikka Tanskan leveysasteilla satoa pitäisi tulla vähintään tonni enemmän.

BASF, Yara ja Monsanto käynnistivät muutama vuosi sitten ”Plus 1 ton/ha” -projektin, jonka tarkoituksena on nostaa keskisatoa paremman viljelytekniikan avulla.

Projektin yhteistyötiloilla kokeillaan erilaisia viljelymenetelmiä ja lajikkeita, ja satoisuutta on saatu kasvatettua.

Keskimäärin liikutaan 500 kilon sadonlisässä hehtaaria kohti. Tosin näiden tilojen syysrapsin keskisadot ovat jo valmiiksi viiden ja kuuden tonnin välimaastossa.

Suomalaisviljelijät kävivät perehtymässä miten projektissa on onnistuttu.

Perustus a ja o

Kahdeksan vuotta Svenstrup & Giesegaard -nimisen maatilayhtymän tilanhoitajana toiminut Henrik Severin kertoo, että viljelykiertopuoli on kunnossa.

Rapsia viljellään samalla lohkolla enintään joka viides vuosi, yleensä mallasohran jälkeen.Tilalla viljellään rapsin ja mallasohran lisäksi syysvehnää ja heinänsiementä.

Peltopinta-alaa on yhteensä 2 500 hehtaaria. Siinä on yhdistettynä kahden tilan pellot. Kyseessä on Tanskan suurin yksityinen maatila.

Syysrapsisatojen parantamiseen ei ole yhtä patenttiratkaisua, vaan se on monen tekijän summa. Kaikki lähtee huolellisesta ja onnistuneesta perustamisesta. Syysrapsin tulisi kasvaa mahdollisimman rotevaksi ennen talvea, mutta kasvupiste ei saa nousta liian korkealle.

Tanskassa viljellään pääosin hybridilajikkeita. Puolikääpiöitä ei käytetä. Talvi on leuto, joten talvehtimisongelmia ei ole, kunhan kasvupiste pysyy tarpeeksi alhaalla. Plus 1 ton/ha -projektissa käytössä ovat DeKalbin (Monsanto) lajikkeet.

Projektissa on havaittu, että aikaiset kylvöt tuovat parhaat sadot, joten kylvöaikaa on varhaistettu syyskuulta elokuun loppuun. Sen myötä syksyiseen kasvunsäätöön on jouduttu kiinnittämään tarkempaa huomiota.

”Kasvunsääde ruiskutetaan kun rapsilla on neljä lehteä. Lajike vaikuttaa myös annosmäärään”, selittää Jakob Skodborg Jensen BASFilta.

Kasvunsääderuiskutus on tehtävä ajoissa ja silloin, kun kasvi on hyvässä kasvussa ja olosuhteet ovat suotuisat.

Liian kylmällä säällä ei pidä ruiskuttaa. Paras teho saadaan, kun ruiskutuksen jälkeen tulee lämmin ja aurinkoinen päivä.

Tanskassa rapsin kasvunsäätöön käytetään sekä syksyllä että keväällä Caryx-nimistä valmistetta. Sen tehoaineet ovat Juventuksesta tuttu metkonatsoli ja Terpalin toinen tehoaine mepikvattikloridi.

Svenstrup & Giesegaardin tilalla rapsin kylvöt tehdään Horsch Pronto 6 DC -kylvökoneella joka toisella vantaalla.

Kylvö on tarkkaa. Siemenvälit pidetään tasaisina singulaattorin avulla. Kasvustosta tulee näin tasaista ja yksilöillä on yhtä paljon tilaa kasvaa.

Kylvölannoitukseen käytetään YaraMila Y6 17-5-10. Sillä on saatu selkeästi suurempia satoja kuin pelkällä ammoniumsulfaatilla. Typpeä annetaan syksyllä 50 kg/ha.

Etanoita torjuva SLUXX laitetaan kylvöriviin, jolloin saadaan parhaat tehot.

Rikkakasvit ja jääntivilja torjutaan huolella. Rikkakasvit torjutaan syksyllä klomatsonilla ja pendimetaliinilla (Stomp). Keväällä saunakukkia voidaan kurittaa vielä Matrigonilla.

Kylvötiheys hyvin pieni

Yksi Plus 1 ton/ha -projektin havainto on ollut, että pienellä kylvötiheydellä saavutetaan parhaat sadot. Harvassa rapsit kehittyvät roteviksi, juuristo on vahva, ja ne lähtevät keväällä nopeasti kasvuun.

Svenstrup & Giesegaardin tilalla testataan erilaisia kylvötiheyksiä 15 kappaleesta 50 kappaleeseen neliöllä.

Maaliskuussa on helppo nähdä, että 15 kappaletta neliöllä on paras vaihtoehto, kunhan yksilöt ovat tasaisesti pellolla. Harvassa kasvaneen rapsin juuri on voimakas ja lehtiä on enemmän kuin tiheässä kasvaneella.

Kevätlannoitukset aloitetaan maaliskuussa ammoniumsulfaatilla ja jatketaan Axanilla.

”Aikaisin keväällä on parempi antaa ammoniummuodossa olevaa typpeä kuin nitraattia”, kertoo Anders Christiansen Yaralta.

Vaikka useimmat kasvit ottavat mieluummin nitraattia kuin ammoniumtyppeä, on nitraattitypen pelkistyttävä kasvissa ammoniummuotoon.

Kun lämpötila laskee alle 10 celsiusasteen, hidastuu nitraattia pelkistävien entsyymien toiminta merkittävästi. Ammoniumsulfaatissa kaikki typpi on ammoniummuodossa, Axanissa puolet on nitraattia ja puolet ammoniumtyppeä.

Kasvunsääde annetaan ke-väällä ajoissa, kun kasvusto on 15–30 senttimetrin korkuista. Kasvunsäätö tehdään hyvissä olosuhteissa lämpimällä kelillä.

Typpeä kukkivaan kasvustoon

Brittitutkimuksissa kukinnan aikaisella typpilannoituksella on saatu noin 400 kilon sadonlisiä hehtaarilta, kertoo Anders Christiansen.

”Typpeä annetaan pahkahomeruiskutuksen yhteydessä maksimissaan 50 kg/ha. Se suurentaa siementen kokoa, mutta lisää myös siemenmäärää.”

Kukinnan aikainen typpilannoitus on paikallaan silloin, kun kasvusto on rehevä ja sato-odotukset korkealla.

Jos typpi loppuu kukinnan aikana kesken, pienempi osuus kukista kehittyy siemeneksi ja satoa menetetään. Kasvusto on pidettävä vihreänä ja elinvoimaisena mahdollisimman pitkään, jolloin suurempi osuus kukista muodostuu siemeneksi ja siemenet suuriksi.

Lehdet alkavat lakastua yleensä kukinnan puolivälissä ilman lisäpaukkuja, mutta niiden olisi hyvä pysyä vihreinä ja yhteyttää pidempään.

Periaatteessa typen voi antaa myös rakeisena, mutta silloin kosteusolosuhteiden täytyy olla suotuisat, että typpi liukenee nopeasti ja kasvi ottaa sen juurillaan.

Pahkahomeen torjuntaan käytetään Efiloria. Sen voi sekoittaa urean kanssa samaan tankkiseokseen, mutta polttovioituksen kanssa on oltava varuillaan. Seosta ei saa ruiskuttaa auringonpaisteella tai muutenkaan riskiolosuhteissa.

Tanskassa suosituksena on maksimissaan 30–40 kiloa typpeä tankkiseoksessa Efilorin kanssa.

Yaran Anders Christiansen ja BASFin Jakob Skodborg Jensen esittelevät eri tiheyksissä kasvaneiden rapsiyksilöiden kokoeroa maaliskuuussa.