Huoltovarmuutta heikentää jopa riippuvuus lääkkeistä

Europarlamentaarikko Elsi Katainen muistuttaa, että huoltovarmuutta tulee tarkastella laajasti, toimivasta infrasta kotitalouksien kotivaraan saakka.

Euroopan Parlamentin jäsen, Elsi Katainen toteaa, että huoltovarmuus on keskeinen osa kokonaisturvallisuutta.

”Huoltovarmuutta tulee tarkastella laajasti, aina ruokaturvasta lääkehoitoon, toimivaan infraan ja ruokatuotannon tuotantopanosten omavaraisuudesta kotitalouksien kotivaraan saakka.”

Kriisien myötä myös EU:n tasolla on ymmärretty huoltovarmuuden ja omavaraisuuden todellinen merkitys.

”Pidän välttämättömänä, että alkaneen kauden työohjelmien punaisena lankana on Euroopan riippumattomuuden vahvistaminen. Ja tähän liittyen suomalainen ajattelumalli huoltovarmuudesta on tärkeää viedä koko Eurooppaan. Kyseessä on laaja-alainen kokonaisuus, joten kaikkien yhteiskunnan toimijoiden on oltava mukana. Huoltovarmuus on viranomaisten lisäksi myös elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja jokaisen kansalaisen käsissä, Katainen alleviivaa.

Hänen mukaansa varautuminen ja huoltovarmuus ovat Suomessa kuitenkin hyvällä tasolla.

”Toki parannettavaa löytyy. Heikoin lenkki on tällä hetkellä riippuvuus muun muassa monista teknologian komponenteista, tuotantopanoksista sekä lääkkeistä. Myös terveys- ja pelastuspalveluiden sekä infran ja tietoliikenneyhteyksien heikkeneminen heikentävät kokonaisturvallisuuttamme ja siten myös huoltovarmuutta”, Katainen korostaa.

Europarlamentaarikko Elsi Katainen osallistuu Sarkamessuilla myös huoltovarmuutta ja omavaraisuutta käsittelevään paneelikeskusteluun.

Teksti Anne Anttila

Europarlamentaarikko Elsi Kataisen mukaan varautuminen ja huoltovarmuus ovat Suomessa keskimääräistä paremalla tasolla.

kuva Petra Tiihonen


Löysin vahingossa kutsumusammattini

Maatalousyrittäjänä ja somevaikuttajana tunnettu Anne-Mari ”Amski” Tarkkio haluaa nostaa tarkastelun kohteeksi kauppojen valta-aseman.

Kotitilaansa viljelevä Anne-Mari ”Amski” Tarkkio, 30, on noussut suuren yleisön tietoisuuteen maatalousaiheisista YouTube-videoistaan.

Sanavalmiina isännättärenä Tarkkio kertoo videoilla elämästään ja arjestaan. Hän sanoo kuuluvansa niihin onnekkaisiin, jotka saavat elää unelmaansa.

”Olen aina halunnut olla maanviljelijä ja tehnyt alan töitä pienestä pitäen. Maitotilan tyttönä koneet vetivät kuitenkin enemmän puoleensa kuin lypsäminen”, agrologiksi kouluttautunut Tarkkio selvittää.

Ennakkoluulottomuudestaan tunnettu Tarkkio ei ole koskaan pelännyt tarttua haasteisiin. Tästä on hyvänä osoituksena myös somettaminen.

”Kaikki sai alkunsa agrologiopintojen aikoihin. Kuulin kaveriltani, että opinnäytetyön kuivaheinän tuotannosta voi tehdä videona. Tila oli vuonna 2017 viimeistä kesää isäni nimissä, joten ruutuun tarttui paljon myös nostalgisia hetkiä. Kesä meni kuvatessa ja talvi editoidessa ja samalla kun leikkasin kuvamateriaalia, huomasin, että tämähän on oikeasti mukavaa. Löysin siis vahingossa kutsumusammattini”, hän kuvailee.

Maataloudesta ja sen nykyhetkestä puhuttaessa Tarkkio nostaa suureksi huolen aiheeksi omavaraisuuden ja maatalouden taloudellisen tilanteen.

”Valitettavasti Suomen huoltovarmuus ja omavaraisuus ei ole edelleenkään sille kuuluvalla tasolla. Yksi huomiota herättävin asia on muun muassa se, että julkisissa laitoksissa käytetään tälläkin hetkellä lihaa, joka olisi Suomessa jopa laitonta tuottaa.”

Tarkkion mukaan taloudellisen tilanteen korjaamiseen tarvitaan puheiden sijaan pikaisia toimia. ”Yksi merkittävin olisi pienentää isojen kauppaketjujen valta-asemaa.”

Kasvinviljelyyn erikoistunut Tarkkio on kertomassa ajatuksiaan myös omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen nojaavassa paneelikeskustelussa.

Teksti Anne Anttila

”Teen tilan kaikki työt itse. Periaatteeni on, että sitä mitä en osaa, opettelen”, Amski kertoo.

kuva Amskin kotialbumi