Markkinat haltuun

Greppa marknaden -viljamarkkinaseminaarissa pääpuhujana on Lantmännenin viljaosaston johtaja Mikael Jeppsson. Lantmännen, joka äskettäin osti K-maatalouden liiketoiminnan, on suuri viljan ostaja ja käyttäjä Itämeren markkina-alueella. Jeppssonin esitys on sekä ruotsiksi että englanniksi.

Seminaari tarjoaa Peltopäivän osallistujille ajankohtaista tietoa globaalien viljamarkkinoiden lisäksi kotimaisesta viljamarkkinatilanteesta. Seminaarissa on myös puheenvuorot lannoitemarkkinoiden tilanteesta sekä miltä näyttää luomutuotteiden myynti.

Markkinat muuttuvat jatkuvasti. Niiden hallinta vaatii viljelijältä entistä enemmän. ”Viljelijän osaaminen tälläkin saralla korostuu koko ajan”, toteaa Peter Österman, joka toimii Greppa marknaden -hankkeen johtajana Svenska Lantbruksskällskapens Förbundissa.

Peltopäivä on kasvintuotantoammattilaiselle paras paikka tutustua markkinoille tuleviin uusiin lajikkeisiin ja tehdä vertailua viljelyssä olevien lajikkeiden välillä. Lajikekentällä havaintoruuduilla ovat esittelyssä kaikki viljellyimmät kevätkylvöiset viljalajikkeet.

Peltopäivän lajikedemo on kiinnostanut myös näytteilleasettajia. ”Esittelyssä on poikkeuksellisen paljon myös uusia, tulossa olevia lajikkeita, varsinkin mallasohra- ja kevätvehnälajikkeita. Lisääntynyt kauran elintarvikekäyttö on tuonut markkinoille uusia, tähän sopivia lajikkeita”, kertoo Peltopäivän lajikekentästä vastaava Patrik Erlund Nylands Svenska Lantbrukssällkapetista.

Viljalajikkeet ovat vertailtavissa lajeittain aikaisuusjärjestyksessä sekä kasvinsuojeluainein käsiteltynä että käsittelemättömänä. Kaikki kevätviljalajikkeet ovat yhdessä paikassa ja vierekkäin, joten vertailujen tekeminen on helppoa. Lajikekentällä ruutuja on tutkittavana yhteensä 172.

Lajikkeista rinnakkain ovat sekä käsittelemätön että kasvinsuojeluainein käsitelty ruutu.

Peltopäivässä on useamman hehtaarin kokoinen työnäytösalue, jossa maanmuokkauskoneita ja -laitteita sekä täsmäviljelyteknologiaa esittelevät näytöksen varanneet yritykset 30 minuuttia kerrallaan alkaen klo 11 ja päättyen klo 14.

Työnäytöksissä esittäytyvät:

AT-Machinery: Tebbe-kuivalannanlevitin, joka on varustettu uudella gps- ja vaakaohjauksella.

Hankkija: John Deere -traktorit sekä Väderstad Cultus 300 Soilrunner -kultivaattori, Väderstad NZ Aggressive -kultivaattoriäes, Väderstad Carrier XL -lautasmuokkain sekä Horsch Terrano 3FX -kultivaattori ja Horsch Joker 6RT -lautasmuokkain.

K-maatalous Karjaa ja Lohja: Multiva Top LineSuper -äes ja Tume Agri Draco 4000 -kylvölannoitin.

Kivilän Kone: Rolmako-maanmuokkauskoneet ja Laumetris-työkoneet.

Pargas Gård: System Cameleon -kylvökone ja rivihara.

SSO Rauta-Maatalous: Kverneland Qualidisc Farmer 3,5-metrinen lautasmuokkain ja New Holland T6.180 EC50 -traktori, Kverneland TS-drill 4-metrinen kylvöäes ja New Holland T7.230 AC50 -traktori sekä Kverneland U-drill 3-metrinen kylvölannoitin ja Case IH Maxxum 125 CVX -traktori.

Suomen maatalousautomaatio ry: Isobus-järjestelmällä toteuttu täsmäviljely käytännön työssä. Paikalla Isobusia hyödyntävä traktori ja työkoneita sekä viljelysuunnitteluohjelmia.

Miten tehostaa sadon tuottoa?

Miten hoitaa maan kasvukuntoa niin, että pelto tuottaa parhaan tuloksen? Millä lajikkeilla, ravinnetäydennyksillä ja kasvinsuojelulla taataan onnistuminen? Mistä löydetään ratkaisut, joilla varmistetaan sadon laatu?

Peltopäivässä on demoruutuja, joissa näytteilleasettajat esitelevät mm. uutuuslajikkeita, kasvinsuojeluaineita ja -menetelmiä sekä ravinteita. Esittelyssä on myös yritysten omia viljelyohjelmia, joilla haetaan uusia tehokkaampia ratkaisuja vaikuttaa sadon tuottoon.

Peltopäivän osastoilta löytyy vinkkejä tuotannon kehittämiseen myös mm. hivenainepankista, maatalouden sääasemasta, kasvuston analysoinnista, maanparannusaineista, maan tiivistymisen ennakoinnista ja rengaspaineen säädöstä.

Uusia aineita kasvinsuojeluun

Oikeat aineet ja käyttöajankohta ovat ratkaisevia tekijöitä kasvinsuojelun tehokkuudessa. Peltopäivän esittelyruuduilla pääset näkemään, mikä vaikutus rikka- ja tautitorjunnalla on kevätviljalajikkeisiin, kun lajikekentällä ovat rinnakkain käsittelemätön ja käsitelty ruutu.

Aineuutuuksia kasvinsuojeluun on muun muassa Bayerilla, joka esittelee öljykasvien viljelyyn neonikotinoidin korvaavan peittausaineen sekä erilaisia ratkaisuja pahkahomeen torjuntaan. Myös rikkakasvin torjuntaan on uutuustuotteita. Du Pont esittelee havaintoruuduillaan uusien kasvinsuojeluaineiden ja käytännön tankkiseosten vaikutusta kasvustoihin.

Tietoa Suomessa hyväksytyistä kasvinsuojeluaineista ja niiden turvallisesta käytöstä saa Turvallisuus- ja kemikaali- viraston osastolla.

Professori Laura Alakukku muistuttaa, että maan rakenteen tärkeimmät ominaisuudet ovat hyvä vedenläpäisevyys ja rakenteen kestävyys. Pellon vesitalouden toimivuutta voidaan arvioida seuraamalla pohjaveden korkeutta ja salaojien kautta kulkeutuvaa vesimäärää.

Toimiva ojitus parantaa merkittävästi viljelyvarmuutta viime kesien kaltaisissa äärevissä olosuhteissa. Keväällä ei kannata kiirehtiä raskailla koneilla pellolle ennen kuin ne ovat riittävästi ja tasaisesti kuivaneet. Syväjuuristen kasvien viljely ja joissakin tapauksissa tiivistymien rikkominen mekaanisesti parantavat veden läpäisevyyttä ja auttavat juuristoa muodostamaan reittejä pohjamaahan.

Pidempiaikaisia vaikutuksia saadaan aikaan maan luontaisten toimintojen myötä. Pieneliöstön ja kasvien juurien toiminnan aiheuttamat huokosrakenteet ja murut ovat kestävämpiä kuin mekaanisesti aikaansaadut. Maan pieneliöstön toiminta aktivoituu monipuolisessa viljelykierrossa. Myös kalkituksella on suuri merkitys kasvien ravinteiden oton lisäksi pellon pieneliöstölle.

”Maan kunnosta huolehtiminen tulisi ottaa yhtä säännölliseksi asiaksi kuin koneiden vuosihuolto”, Laura Alakukku huomauttaa.

Maan rakenteeseen vaikuttaviin tekijöihin pääsee tutustumaan Helsingin yliopiston havaintokuopassa professori Laura Alakukun johdolla. Siellä on nähtävissä, miten italianraiheinän juuristo kasvaa eri maakerrostumissa ja miten jankkurointi vaikuttaa maan rakenteeseen. Lisäksi päästään tarkastelemaan pintaa syvemmältä muokkauskerroksen kuntoa, tunnistamaan mahdollisia tiivistymiä tai hapettomia kerroksia sekä havainnoimaan lierokäytäviä ja maan mururakennetta.

Mikä laji sopii kerääjäkasviksi?

Luonnonvarakeskus esittelee yhtätoista ohran aluskasviksi kylvettyä kasvilajia kerääjäkasveina. Näyteruudut osoittavat, miten kasvit toimivat kilpailutilanteessa pääkasvin kanssa. Luken asiantuntijat kertovat näistä lajeista ja yleisemminkin kerääjäkasvien viljelystä. Lisäksi havainnollistetaan kahden rikkakasvien torjunta-aineen vaikutus näihin kerääjäkasveihin. Myös ammattikorkeakoulu Novialla on esittelyssä kerääjäkasveja. Kerääjäkasvien lisäksi saneerauskasveista rehuöljyretikka ja valkosinappi löytyvät esittelyruuduista.