Ensimmäinen pari on laajaperäinen viljely vastaan viljavuustutkimukseen perustuva lannoitus. Suomessa käytetään yleisesti pelkkää typpilannoitetta ja sitäkin pienehköjä määriä. Koejäsenenä on YaraBela Suomensalpietari 266 kg/ha (72 kg typpeä) ja sen rinnalla pellon viljavuuteen sopiva YaraMila Y 4 600 kg/ha (120 kg typpeä). Suositusten mukaisessa ruudussa on lisäksi vielä osaruutuna oraslannoitus 20 kg typpeä ja laajaperäisessä koejäsenessä on kalkittu osaruutu.

Toisessa parissa vertaamme YaraMila NK 2 (455 kg/ha) ja edellä mainittua täydennettynä Starttiravinteella (56 kg/ha). Näillä ruuduilla typpimäärä on sama 100 kg/ha. Lohkon fosforitila on tyydyttävä. On kiinnostavaa nähdä, näkyykö aikaisin siemenen lähelle annettu lisäfosfori kasvuston kehityksessä. Viileinä keväinä fosfori on maassa heikosti kasvin käytettävissä, ja lisäfosfori varmistaa kasvuston nopean kehityksen. Kasvuston kehitys ja tuleentuminen hidastuvat, jos fosforista on puutetta.

Kolmannessa parissa on peruslannoitukseen käytetty YaraMila Y 5 (455 kg/ha), mistä tulee 100 kg typpeä, 23 kg fosforia, 23 kaliumia ja 5 kg rikkiä. Viereiseen ruutuun tehdään kasvukaudella lisälannoitus YaraBela Suomensalpietarilla (112 kg/ha) eli 30 kg typpeä hehtaarille. Täydennetyssä koejäsenessä on evästä suureenkin satoon.

Muita uutuuksia viljatilalle

Kiinnostusta herättävät varmasti myös muiden toimijoiden viljaruudut. Esimerkiksi Junkkari Oy testaa lannoitteiden sijoituspaikkaa erityyppisillä vannasratkaisuilla.

Hyvät sadot ja tehokas ravinteiden käyttö varmistetaan kaikilla lannoitusruuduilla tarpeen mukaisella kasvinsuojelulla. Käytettyihin seoksiin voi tutustua Nurmi 2017 -näyttelyssä. Lisäksi esittelyssä on Hankkijan ja K-maatalouden rehuviljalajikkeita, joille on tehty kasvinsuojeluratkaisuja uusimmilla kasvinsuojeluaineilla.

Viljatilat tarvitsevat monipuolistamista viljelykiertoon ja karjatiloja kiinnostaa kotoisen valkuaisen tuottaminen. Näihin kysymyksiin saa uutta tietoa muun muassa Bernerin näyteruuduilta. Niillä kasvaa härkäpapua, ruisvehnää ja maissia.

Karjalanta pitää täydentää oikein

Kotieläintilalla karjanlanta muodostaa suuren osan ravinnepaketista. Kun lanta täydennetään viljan tarpeen mukaan mineraalilannoitteella, saadaan lannan ravinteista täysi hyöty irti ja hyvä sato. Orgaanisesta lannoitteista ravinteet vapautuvat maan mikrobien vaikutuksesta viiveellä.

Kasvukauden alun ravinnetarve tyydytetään lohkon viljavuuden mukaisella täydennyslannoitteella, joka voi olla YaraBela sarjan typpi-rikkilannoite tai moniravinteinen YaraMila.