Yleisesti puhutaan paljon fosforin riittävyydestä, mutta mitä pohjoisemmaksi mennään sitä enemmän tarvitaan fosforin lisälannoitusta kevään lannoituksessa. Maassa saattaa toisaalta olla fosforia riittävästi, mutta erityisesti keväällä maan ollessa kylmä, kasvit eivät pysty hyödyntämään täysimääräisesti liukoista fosforia.

Fosforia ja kaliumia

Pohjois-Pohjanmaan eteläisellä alueella viikolla 28 tehdyissä lämpötilan mittauksissa maan lämpötila vaihteli nurmikasvustossa 8 cm:n syvyydessä +13:sta +15:een asteeseen. Tässä lämpötilassa kasvi voi hyödyntää vain noin 32 prosenttia maanesteessä olevasta liukoisesta fosforista. Tällöin pH pitää olla vähintään 6.5. Alhaisempi pH heikentää fosforin hyödyntämistä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että fosforilannoitus keväällä pitäisi olla reilusti yli ­tarpeen tai maan lämpötilan olla lähempänä + 21 astetta, jolloin fosforin hyödyntämisprosentti kasveilla on lähellä sataa ­prosenttia. ­

ProAgria Oulun asiantuntijoiden kasvustokäynneillä viime kesänä tehtyjen mittausten perusteella Pohjois-Pohjanmaalla maanlämpötila ei noussut yli 17 asteen koko kesän aikana, sillä alueella kesä oli hyvin sateinen. Vuosittain vaihtelevat sääolosuhteet asettavatkin haasteita tasapainoisen lannoituksen saavuttamiseksi.

Toinen vastaavanlainen ravinne on kalium, jonka liiallisesta lannoituksesta on paljon varoitettu. Nurmisatojen kasvun myötä tilanne on muuttunut siten, että kalistakin alkaa enemmin olla pulaa kuin ylitarjontaa. Tämän vuoden kasvustoissa pystyi havainnoimaan puutosta, vaikka kalin lannoitusta oli lisätty huomattavasti viime vuodesta. Tosin tässäkin asiassa on suuria eroja eri maakuntien välillä.

Nurmillekin hiveniä lehtilannoituksena

Runsasta satoa tavoiteltaessa on huolehdittava myös hivenaineiden riittävyydestä. Usein lehtilannoitteilla saadaan hyvä vaste toimenpiteelle, kun lannoituksen tekee kasvustoanalyysin perusteella. Pelkkä maa-analyysi ei kerro koko totuutta ravinteista. Hivenaineet ovat hyvin usein minimitekijöitä, kun ajattelee koko lannoitusta.

Nurmien hivenlannoitus lehtilannoituksena on kuitenkin monelle viljelijälle tuntematon alue. Tutkimuksellakaan ei ole asiasta kovin tuoreita tuloksia. Viljalla siitä on tehty hyvin paljon tutkimusta, mutta nurmella aineisto on suppea.

Esimerkiksi boori on hivenaine, mistä Suomessa on turve- ja karkeilla kivennäismailla puutetta. Boorin puutos vaikuttaa talvehtimiseen samoin kuin siementuotantoon. Apilat tarvitsevat booria enemmin kuin nurmiheinät. Herääkin kysymys, onko apilan heikompaan menestymiseen turvemailla syynä kosteus vai boorin puutos? Tutkimusta tämän asian tiimoilta pitäisi lisätä.

Nurmen lannoituksen erityisosaajat

Yara ja ProAgria aloittivatkin syventävän yhteistyön 2016 perustamalla ryhmän, joka keskittyy erityisesti nurmen lannoitukseen. Nurmen lannoituksen erityisosaajat tulevat usean ProAgria keskuksen alueelta, jolloin erityyppiset kasvualueet ovat ryhmässä hyvin edustettuina.

Ryhmän kokoontumisissa on käsitelty uusimpia lannoituskokeiden tuloksia sekä hivenaineiden vaikutusta satomääriin. Lisäksi ryhmäläiset ovat tutustuneet uusiin teknisiin sovelluksiin ja laitteisiin, joilla voi lannoitusta tarkentaa.

Osa sovelluksista ja laitteista on otettu myös käyttöön nurmituotannon neuvonnan apuna. Nykyään löytyy paljon hyödyllisiä ohjelmia, joita voi ladata puhelimeen tai tablettiin. Esimerkiksi Yaran CheckIT-ohjelmassa on kuvia kasvien eri ravinnepuutoksista. Näiden kuvien avulla voi pellolla sitten hyvin nopeasti todentaa mikä puutos kasvustossa on.

Tämän kesän aikana muutamassa ProAgria keskuksessa on Yaran N-tester koekäytössä typpilannoituksen tarpeen toteamiseksi. Laitteesta löytyy suositukset useille vehnä- ja ohralajikkeille. Nurmelle suosituksia ei ole, vaan tässä vaiheessa laitetta käytetään nurmikasvustojen lehtivihreän erojen havainnointiin lohkojen välillä.