Nurmisäilörehun täydentäjiksi

Kokoviljasäilörehua ja teollisia kuitujakeita

Kylmä alkukesä ja paikoin nurmen heikko talvehtiminen sekä kuivuus näyttävät pienentävän säilörehusatoa koko Suomessa. Jos sato ei riitä täyttämään eläinten tarpeita, on kuitu ruokintaan löydettävä muualta.

Kokoviljasäilörehu sopii mainiosti tiineiden hiehojen karkearehuksi.
Kokoviljasäilörehu sopii mainiosti tiineiden hiehojen karkearehuksi.

Teksti: Antti Arola, Sanna Kakriainen-Rouhiainen ja Arja Mustonen, AtriaNauta Kuva: Tuulia Nelimarkka

Kokoviljasäilörehun korjuu voi olla hyvä tapa korjata karkearehuvajetta. Sitä voidaan periaatteessa korjata useassa eri kehitysvaiheessa – taikinatuleentumisvaiheessa saadaan kuitenkin parhaat rehuarvot.

Taikinatuleentuneena viljan korren alaosa on keltainen ja koko kasvusto alkaa kellastua. Jyvä on selvästi pyöristynyt ja sen sisus muuttuu kiinteäksi, kynnellä halkaistavaksi. Ohra taikinatuleentuu yleensä noin 4–5 viikossa tähkälle tulon ­jälkeen.

Hellävarainen korjuu ja huolellinen tiivistäminen

Niitossa ja korjuussa jyvien kariseminen on minimoitava. Tee niitto mahdollisuuksien mukaan ilman murskausta tai pienimmällä mahdollisella murskauksella. Sängen korkeus tulisi olla noin 10 cm, jottei multaa joudu rehuun erityisesti kosteissa korjuuoloissa.

Pyöröpaalauksessa jyviä irtoaa peltoon enemmän kuin muissa korjuumenetelmissä. Laakasäilössä tärkeintä on nopea pH:n lasku ja tavallistakin huolellisempi tiivistäminen. Tiivistämisen haasteellisuudesta johtuen kokoviljasäilörehu on herkkä jälkilämpenemiselle.

Kokoviljasäilörehu lihanaudoilla

Yleisesti kokoviljasäilörehu on rehuarvoiltaan heikompaa kuin säilörehu. Sulavuus, kuitu, raakavalkuainen ja energia jäävät perinteisen säilörehun arvojen alapuolelle. Käytön puolesta puhuvat hyvä maittavuus, jolla on vaikutusta myös koko rehuseoksen maittavuuteen.

Kokoviljasäilörehu on yleensä käytössä nurmen uusimisessa paikoissa, joissa ei viljaa ole mahdollista viljellä tehokkaasti.

Emolehmillä kokoviljasäilörehu on käytettävissä sellaisenaan ja toimii hyvin, kun sitä käytetään noin kolmasosa karkearehuruokinnasta. Loppukasvatuksessa kokoviljasäilörehua voi olla ruokinnassa maksimissaan neljäsosa karkearehun määrästä. Alle kuuden kuukauden ikäisille vasikoille ei ole suositeltavaa käyttää kokoviljasäilörehua.

Kokoviljasäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Parhaiten kokoviljasäilörehu sopii umpilehmien ja tiineiden hiehojen karkearehuksi.

Lypsäville kokoviljasäilörehua voi ja kannattaa syöttää 20–30 prosenttia karkearehun määrästä. Tämän vuoksi se sopii parhaiten seosrehutiloille. Suuri kuiva-aineen määrä on sen hyöty, heikko sulavuus ja alhainen energia ovat taasen maidontuotannon kannalta haittana.

Teolliset kuitujakeet

Säilörehulle saa jatketta myös A-Rehun kuitujakeilla: lypsäville Lypsyape Ohrarehu MAX ja Lypsyape Ohrarehu Energia+, kasvaville A-Rehun Kasvuape Ohrarehu MAX. Tuotteet sopivat rehuseokseen ja kuitulisän seassa tulevat suoraan kivennäiset, myös orgaaninen seleeni.

Lypsyape Ohrarehu Energia+ sisältää myös suojatun rasvan, ND-kuidun, kivennäiset ja lisäenergian yhdessä paketissa, silloin kun tarvetta on.

Leike-kuituseos melassileikkeestä ja ohrarehusta sekä Vilja-leikeseos tuovat ruokintaan hyvin sulavaa ND-kuitua, tasoittaen pötsin pH-vaihtelua ja parantaen rehun sulatusta ja maitotuotosta. Kuitujakeiden rinnalla voi syöttää runsaasti omaa viljaa.

Tutustu näihin tuotteisiin tarkemmin verkkosivuillamme www.atrianauta.fi.