Nurmen ravinnepuutokset 2017

Tänä kesänä Yara MegaLabin tulosten mukaan nurmien ensimmäiset sadot eivät suinkaan ole kärsineet typen puutteesta vaan ovat kärsineet eniten fosforin, kaliumin, rikin, magnesiumin ja sinkin vajauksesta.

Hehtaarisadon nosto 5 000 kuiva-ainekilosta 9 000 kiloon vähentää nurmialan tarvetta 50 lehmän tilalla 27 hehtaaria. Vapautuva nurmiala voidaan siirtää esimerkiksi rehuviljan tai kokoviljasäilörehun viljelyyn, jossa lietteen ravinteiden hyödyntäminen on nurmea tehokkaampaa.

Toinen vaihtoehto on, että eläinmäärä lähes tuplataan lisäpeltoa ostamatta tai vuokraamatta. Samalla maidon tuotantokustannus alenee 8 senttiä/litra ja naudanlihan jopa 80 senttiä/teuraskilo.

Arvioi keskisatosi Nurmen satolaskimella www.yara.fi/nurmilaskin.

Jos keskisatosi on alle 9 000 kg ka/ha, voit parantaa seuraavilla toimenpiteillä satoasi.

Huippusato saavutetaan lannoittamalla

Lannoitus on tärkein tekijä, joka määrittelee nurmisadon määrän ja laadun, kun pellon kasvukunto ojituksineen ja pinnanmuotoineen on hyvä sekä kasvusto nuori ja tiheä. Korjausliikkeisiin kannattaa ryhtyä nopeasti, koska muut panostukset menevät hukkaan, jos lannoitus ei ole riittävää ja tasapainoista. Jokaisen tilan kannattaisi käyttää nurmen lannoituksessa täysimääräisesti ympäristökorvausjärjestelmän typpi- ja fosforilannoitusmaksimeita ja kaliumlannoitussuosituksia.

Lannoitteiden käyttömäärän lisääminen, lietelannan täydentäminen oikeilla lannoitteilla ja luopuminen pelkkien typpilannoitteiden käytöstä ovat kolme keskeisintä nurmisadon määrää ja laatua korjaavaa toimenpidettä, hivenlannoitusta unohtamatta.

Yksinkertainen nyrkkisääntö nurmen lannoituksessa on: 100 kiloa enemmän YaraMila-lannoitetta tuottaa 1 100 kuiva-ainekiloa lisää nurmisatoa. Lannoitukseen sijoitettu euro tulee nelinkertaisena takaisin eli sijoitetulle pääomalle saadaan 300 prosentin korko.

Oikeat lannoitevalinnat on helppo optimoida viljavuustutkimusten ja nurmen lannoitusohjelmien avulla www.yara.fi/nurmi. Apuna voi myös käyttää edellisen kesän säilörehu- ja kivennäisanalyysituloksia. Esimerkiksi korkea sokeripitoisuus on merkki siitä, että nurmi kasvaa kituen. Yhteyttämiskoneisto toimii, mutta kasvua ei tapahdu samassa suhteessa, koska muut tekijät rajoittavat sadonmuodostusta.

Kolmen korjuun strategia on varmin, helpoin ja edullisin tapa tuottaa riittävä määrä säilörehua karjan tarpeisiin. Samalla saadaan säilörehun sulavuus eli D-arvo mahdollisimman suureksi kaikissa sadoissa. Lehmät lypsävät huipputuotoksia ja sonnit kasvavat vauhdikkaasti koko vuoden.

Hoida ravinnepuutokset

Nurmien ravinnepuutokset ovat erittäin yleisiä. Yara Megalab-kasvianalyysitulosten mukaan tänä kesänä typen puute ei ole rajoittanut nurmen kasvua aikaisempien vuosien tapaan vaan pahimpia ongelmia ovat nyt olleet fosforin, kaliumin, rikin, magnesiumin ja sinkin puute.

Näihin ravinteisiin on ehdottomasti satsattava seuraavissa lannoituksissa, jos aikoo tänä kesänä korjata hyvälaatuisen ja määrältään riittävän nurmi­sadon.

Aikaisin lannoitetut nurmet tuottavat hyvän sadon

Keväällä lannoitus kannattaa tehdä heti, kun pelto kantaa. Juurten kasvu alkaa ensimmäisenä, vasta sen jälkeen maanpäällisten versojen. Lannoituksen myöhästyminen pitkittää nurmen kasvuunlähtöä – mitä kuivemmissa olosuhteissa, sitä pienemmäksi sato jää.

Myös sadonkorjuun jälkeen nurmi on syytä lannoittaa välittömästi, koska nurmikasvuston tyvellä on sen verran kosteutta, mikä vauhdittaa ravinteiden liukenemista ja nurmen kasvuunlähtöä. Viiden päivän myöhästyminen voi pienentää seuraavaa satoa yli 20 prosenttia, kolmatta satoa jopa yli 40 prosenttia.

Parhaimpina kasvupäivinä nurmihehtaarille kertyy satoa 400 kuiva-ainekiloa päivässä. Kiihkeästä kasvurytmistä johtuen nurmelle on tärkeintä riittävä ravinteiden saanti. Pelkästään ensimmäisen sadon kasvuun se tarvitsee enemmän ravinteita kuin vilja koko kesänä.

Riittävä, ravinteiltaan tasapainoinen ja oikea-aikainen lannoitus on perusedellytys nurmen optimaaliselle kasvulle ja laadulle.

Seleeniä terveydeksi

Seleeni on karjalle elintärkeä hivenaine, joka turvaa lypsylehmien terveyttä. Se on osallisena elimistön tärkeissä toiminnoissa ja on välttämätön kaikkien eläinten terveydelle, kasvulle ja lisääntymiselle.

Maaperämme seleenipitoisuus on luontaisesti vähäinen, eikä seleeni ole kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Ilman seleenilannoitusta kotoisten rehujen seleenipitoisuus on käytännössä nolla. Suomessa valmistettuihin Yaran lannoitteisiin on lisätty seleeniä jo vuodesta 1984 ihmisten ja eläinten seleenin saannin ­turvaamiseksi.