Automatiikka auttaa
tavoitteisiin
Stina Kurjen ja Kimmo Kaskisen navetassa Savonlinnan Punkaharjulla tuotetaan maitoa huipputahdilla. Keskeisessä roolissa hyvien tulosten saavuttamisessa ovat Lelyn automaattinen lypsyjärjestelmä ja automaattinen ruokintajärjestelmä, jotka antavat ammattitaitoisille tuottajille hyvät välineet tuotannon seurantaan ja hienosäätöön.
teksti ja kuvat Matti Turtiainen
Stina Kurjen ja Kimmo Kaskisen navetassa Savonlinnan Punkaharjulla on rauhallinen tunnelma. Lelyn A5-lypsyrobotti hyrisee tasaisesti ja holstein-karja käy robotilla tasaiseen tahtiin. Ruokintapöydällä kulkee säännöllisin väliajoin Vector-seosrehurobotti jakamassa uutta rehua ja työntämässä sitä lehmien ulottuville.
Nykyaikainen lypsy- ja ruokintatekniikka osuu silmään, mutta Kimmo Kaskinen muistuttaa tuotantoon vaikuttavien tekijöiden tärkeysjärjestyksestä.
– Eläinaines on tärkein, sitten tulee ruokinta ja loput hienosäädetään lehmien olosuhteilla.
Kurki ja Kaskinen ovat pyrkineet koko ajan kohti hyvätuotoksista ja kestävää karjaa. Johtoajatuksena on kuitenkin koko ajan ollut taloudellisuus. Kiloja ei tavoitella millä hinnalla tahansa.
– Jokaisella investoinnilla on saatava tietty määrä maitolitroja, että se maksaa itsensä takaisin, Stina Kurki sanoo.
Onnistuneet investoinnit
Litroja Kurki ja Kaskinen ovat investoinneillaan saaneet. 12 kuukauden energiakorjattu maitomäärä on tällä hetkellä 13 300 kiloa ja keskituotos on noussut viimeisen kuuden vuoden aikana peräti 4 000 kiloa.
Huiman tuotoksen nousun on mahdollistanut järjestelmällinen oikeiden asioiden ja investointien tekeminen sekä herkeämätön tuotannon seuranta ja säätö. 2000-luvun taitteessa käyttöönotettua navettaa alettiin peruskorjata nelisen vuotta sitten parantamalla lehmien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.
– Silloin laitoimme vesipedit ja uudet parsikalusteet. Myös kennoikkunat, valaistus, vesialtaat ja lannanpoisto uusittiin sekä tehtiin ympärivuotinen jaloittelutarha, Stina Kurki sanoo.
Reilu vuosi sitten vaihdettiin Lelyn A5-lypsyrobotti vuonna 2004 käyttöönotetun A2-robotin tilalle ja otettiin käyttöön automaattinen Vector-ruokintajärjestelmä.
Vectorilla pyrittiin ennen kaikkea työn säästöön. Tavoitteena oli, että yksi ihminen selviää navetan päivittäisistä rutiineista. Se tavoite on täyttynyt, mutta automaattinen ruokinta on tuonut myös muuta hyvää. Ruokinnan säätö on helppoa, kun Lelyn T4C-tuotannonhallintaohjelman kautta voi käskeä lypsyrobotin lisäksi myös Vector-ruokintajärjestelmää.
– Pystymme nyt seuraamaan päivittäin karjan kuiva-aineen syöntiä. Vaikka emme olisi kotonakaan, niin yhdellä näppäimistön näpäytyksellä pystyn vähentämään tai lisäämään esimerkiksi seosrehun väkirehumäärä, Stina Kurki sanoo.
Utareterveys tärkeä tekijä
Runsaan tuotoksen lisäksi lehmien terveydellä on tärkeä osa maidontuotannon taloudellisessa tuloksessa, Kurki ja Kaskinen muistuttavat. Ruokinta vaikuttaa eläinten terveyteen ja Vectorilla on siinä oma osansa. Utareterveys karjassa onkin huippuluokkaa.
– Maidon solupitoisuus on tällä hetkellä 44 000 ja 12 kuukauden keskiarvo on 74 000, Stina Kurki sanoo.
Hän muistuttaa myös lypsyrobotin vaikuttavan lehmien utareterveyteen. Kun lypsylaitteisto säätyy automaattisesti oikein, pystyy lehmä antamaan maidon sille luontaisella nopeudella. Lypsynopeus onkin yksi tärkeimmistä jalostustavoitteista Kurjen ja Kaskisen karjassa.
– Nopeimpien lehmien boksiaika on meillä 4 minuuttia. Mitä nopeampilypsyiset lehmät, sen enemmän lehmiä robotilla voi lypsää. Tämä pienentää kustannuksia, Kurki sanoo.
Kurki ja Kaskinen muistuttavat myös yhteistyön tärkeydestä. Apua tuotannon hienosäätöön on saatavilla ja sitä myös käytetään.
– NHK on tietysti isossa roolissa, sillä heiltä tulevat koneet, huoltopalvelut ja neuvonta. Mutta ykköstykkimme on ruokintaneuvoja Jouni Rantala ProAgrialta. Hän seuraa ruokinnan onnistumista todella tarkasti, Stina Kurki sanoo.