Ascra Xprolla selkeä sadonlisäys
Köyliöläinen broilerintuottaja Mika Säteri myöntää yllättyneensä hieman, kuinka paljon paremman sadon hän sai tänä kesänä tekemässään ruiskutuskokeessa Ascra Xpro -tautiaineella käsitellystä KWS Mistral -kevätvehnästä käsittelemättömään verrattuna.
teksti ja kuvat Arto Takalampi
Mika Säterin tekemässä kokeessa käsiteltiin Ascra Xprolla kahdesti 19 hehtaarin peruslohko, mutta toinen käsittely jätettiin tekemättä keskellä olevalle puolen hehtaarin koelohkolle. Kun käsitellyn lohkon keskisato oli 5 500 kiloa (puintikosteus 24, valkuainen 14,2) ja käsittelemättömän koelohkon sato 4 000 kiloa, vehnän satoero nousi noin 1 500 kiloon.
– Ascra Xpro oli jo ennestään tuttu viljelykäytössäni, joten tiesin kyllä sen satovaikutuksen. En olisi kuitenkaan uskonut satoeron venähtävän näin isoksi. Se vahvisti entisestään, että ruiskuttaminen kannattaa, Säteri summaa kokeensa tuloksen.
Hänen mukaansa vielä viikkoa ennen juhannusta molemmat kasvustot näyttivät hyvältä ja 7–8 tonnin sadot olivat realistisia. Sen jälkeen pitkä poutajakso ja kuivuus kuihduttivat viljan, joka näytti ottavan ruiskutuksista vähän nokkiinsa helteessä. Aivan Säkylänharjun kupeessa olevien peltojen maalaji on hieno hieta.
– Kevätvehnän sato jäi täällä yleisestikin pari tonnia normaalia pienemmäksi enkä puinut yhdelläkään lohkolla yli kuuden tonnin satoa, Säteri havainnollistaa.
Hän arveleekin, että käsitellyn ja käsittelemättömän vehnäsadon ero olisi venähtänyt jopa pariin tonniin, jos kasvuolosuhteet ja sato olisivat olleet normaalit.
Säterin tilan 500 hehtaarin viljelypinta-alasta 350 hehtaaria on vehnää, joka menee suoraan tilan omaan käyttöön broilereiden rehuksi. Kun sato jäi tänä kesänä selvästi normaalista, tulevasta talvesta selvitään jotenkuten aiemman varaston ansiosta.
Säteri laskee, että puolentoista tonnin ero sadossa tarkoittaisi toteutuessaan tällä vehnäalalla jo 500 tonnin menetystä. Kun viljalla on aina hintansa, jää se sitten tilan käyttöön tai myydään ulos, laskennallinen sadonmenetys nousisi satokauden kuluessa jo noin sataan tuhanteen euroon.
Säteri ei mitannut peruslohkon ja koelohkon sadosta hehtolitrapainoja. Hänen vahva arvelunsa kuitenkin on, että siinäkin oli selkeä ero Ascra Xprolla käsitellyn viljan eduksi.
– Vehnällä laadun merkitys korostuu, kun se käytetään broilereille. Broileri on tunnetusti erittäin tarkka rehustaan, hän korostaa.
Hänen yhteistyökumppaninaan toimiva asiakkuuspäällikkö Seppo Vätti Viljelijän Avena Berneriltä, itsekin säkyläläinen viljelijä, vahvistaa, että koetulos on linjassa muiden Ascra Xprota käyttäneiden viljelijöiden kokemusten kanssa.
– Hekin ovat kertoneet, että satoero on ollut keskimäärin se pari tonnia.
Koejärjestelyt tarkasti
Mika Säteri toteutti ruiskutuskokeen mahdollisimman tarkasti sen luotettavuuden ja vertailtavuuden varmistamiseksi. Olosuhteet olivat koko ajan samat, samoin kaikki perusviljelytoimenpiteet.
– Kyllä tämä tulos on niin todenmukainen kuin se näissä käytännön oloissa on mahdollista selvittää, hän tarkentaa.
Säteri kylvi KWS Mistralin huhtikuun 22. päivä ja pui sen 22. syyskuuta. Kylvömäärä oli 310 kiloa hehtaarille. Ensin puitiin koelohkon ympärillä oleva peruslohko ja mittareiden nollauksen jälkeen koelohko.
Kylvön yhteydessä annettiin 80 kiloa typpeä ja lisätyppeä viikko ennen juhannusta N-Sensorin mukaan. Ensimmäisen ruiskutuskerran yhteydessä 3. kesäkuuta annettiin muiden rikka- ja tautiaineiden kanssa Ascra Xprota koko lohkolle eli myös puolen hehtaarin koelohkolle.
Toisella käsittelyllä juhannuksen aikoihin ajettiin koko lohkolle kasvusääde. Kolmannella käsittelyllä heinäkuun alussa koko lohko sai tuholaisten torjunta-aineen, ja peruslohko Ascra Xpron. Nyt koelohko ei saanut toista Ascra Xpro -käsittelyä.
Säterin mukaan vaikutukset alkoivat näkyä käsittelemättömän koelohkon kasvustossa selvästi jo heinäkuun toisella viikolla. Lehtilaikkutauti oli vallannut lippulehdet osin tai kokonaan, kun sen sijaan viereisen peruslohkon Ascra Xprolla käsitelty kasvusto oli täysin puhdas.
Säteri huomauttaa, ettei Ascra Xpron toinen käsittely lisää työmäärää, koska se ajetaan joka tapauksessa samalla kertaa muiden kasvinsuojeluaineiden kanssa kolmannella ruiskutuskerralla.