Konekauppa on viime vuosina käynyt aikaisempaa hitaammin. Monet viljelijät ovat halunneet ymmärrettävästi selkeyttä maatalouden tukijärjestelmiin ennen isoja investointeja. Viime kuukausina epävarmuutta investointisuunnitelmiin ovat luoneet myös Venäjän viennin ongelmat. Monella tilalla kärsittiin myös tappioita elokuussa parhaaseen sadonkorjuuaikaan sattuneesta sadekaudesta.

Tässäkin tilanteessa meidän on silti pidettävä mielessä, että maatalous on maailmanlaajuinen kasvuala ja on sitä myös Suomessa. Kasvava ruuan kysyntä heijastuu väistämättä maataloustuotteiden hintoihin. Vaikka välillä on matalien hintojen jaksoja, on suunta selvä; ylöspäin.

Kasvumahdollisuudet eivät ole yksin perinteisessä maataloustuotannossa vaan laajemmin biotaloudessa. Jatkossa yhä useampi tuote valmistetaan uusiutuvista materiaaleista. Olemme uusiutuvien luonnonvarojen suurvalta ja tätä suurvalta-asemaa meidän pitää osata hyödyntää kestävällä tavalla. Luonnonvaraosaamisen vienti vaikkapa laadukkaan elintarvikkeen, biopolttoaineen tai ravinnekierrätysteknologian muodossa tuo jatkossa kasvua ja työpaikkoja Suomeen entistä enemmän, jos osaamme hyödyntää mahdollisuutemme.

Maanviljelijöille tämä kansainvälistyminen heijastuu tuotteiden ja tuotantopanosten hintavaihteluina. Viljelijät voivat osaltaan varautua vaihteluihin suojaamalla sekä myyntituotteiden että ostopanosten hintoja.

Hallinnon tehtävä on luoda vakautta tukipolitiikalla. Kotimaisen ja EU:n tukijärjestelmän palaset ovatkin nyt paikallaan ennätyspitkän ajan aina vuoteen 2020 saakka. Tämä luo osaltaan edellytyksiä tilan kehittämiseen erikoistumalla tai laajentamalla. Haluamme auttaa tätä toimivalla investointitukijärjestelmällä, jolle varataan riittävä rahoitus. Nykyisen laajuisen tuotannon säilyttäminen vaatii lähivuosina laajamittaisia investointeja sekä kasvinviljely- että kotieläintiloilla.

Keskeisintä on kuitenkin toiminnan kannattavuus. Tilan tuotolla pitää voida elättää perheensä ja investoida tulevaisuuteen. Nyt kun tukijärjestelmä on pitkälti lyöty kiinni, on jatkettava työtä markkinoiden toiminnan parantamiseen sekä panos- että tuotemarkkinoilla. Kate on saatava kuntoon kaikissa ketjun osissa.

Markkinoiden toimintaa haittaa myös yhteiskunnan liiallinen säätely. Vuosien saatossa rakennettu raskas järjestelmä estää sekä yritystoiminnan kehittämistä että vie aikaa itse tuotantotyöstä. Ilmiö ei ole yksin suomalainen vaan samasta ongelmasta kärsii koko Eurooppa.

Välttämättömät investoinnit viivästyvät lupia odotellessa, tiukat hygieniasäännökset vaikeuttavat tuotteiden myyntiä suoraan kuluttajille, pienpanimot eivät saa myydä tuotteita suoraan; lista on loputon. Viljelijällä menee kallisarvoista aikaa tukihakemusten täyttämiseen ja valvontoihin.

Tähän säätelysumaan ovat syyllisiä niin nykyinen kuin entisetkin hallitukset. Myös järjestöt ja virastot ovat kantaneet kortensa kekoon. EU:kin on siinä kunnostautunut. Uskon, että yhdessä tämä on myös perattavissa.

Hyvää KoneAgria 2014 -näyttelyä toivottaen

Petteri Orpo

maa- ja metsätalousministeri