Herranjestas millaiset viljakasvustot, moni ajatteli K-maatalouden koetilan peltoja katsellessaan.

Hauholla on ollut suotuisa kesä. Vettä ja lämpöä on riittänyt, ja se myös näkyi kasvustoissa.

”Sadetta on saatu tasaisesti ja kasvukauden sadesumma on 200 millimetriä”, kertoi koe-tilan tuore tutkimusjohtaja Marjo Serenius.

Lämpösummassa kirittiin heinäkuun aikana paljon. ”Kasvukausi on neljä vuorokautta keskiarvoa edellä, mutta myös neljä päivää viime vuotta jäljessä”, Serenius kertoi.

Vuosi sitten heinäkuun lopussa syysöljykasvit ja aikaiset ohrat oli jo puitu. Nyt niitä vasta aloiteltiin.

Koetilalla tutkitaan ja testataan viljelyreseptejä, esimerkiksi sopivia kasvinsuojelu- aineita, lannoitusmääriä, kylvömääriä ja -aikoja, nurmiseoksia, ja aivan uusia viljelykasvejakin. Tänä kesänä kokeiltiin hirssiä, maissia ja auringonkukkaa.

Koetuloksia käytetään K-maatalouden Viljelyohjelman pohjana.

Koetilan talousviljelmillä kasvaa lajikkeiden kantasiementä, joka jatkaa matkaansa siemenlisäyksiin viljelijöiden pelloille.

Viljelyohjelman kruununjalokivet

Jokaisella on mielipide siitä, millä kauppaliikkeellä on parhaat konemerkit tallissaan.

Kasvinviljelyihmisellä tykytystä otsalohkossa herättää enemmän kysymys siitä, kuka on onnistunut haalimaan parhaat lajikkeet itselleen.

Tässä mielessä K-maataloudella on kovat kortit käsissään – se edustaa Suomessa sekä Lantmännen SW Seedin että Graminorin lajikkeita.

Vuosi sitten Rautakesko ja norjalainen Graminor solmivat suoran lajike-edustussopimuksen, ja uudistivat sopimuksensa SW Seedin kanssa.

Graminorin lajikkeet tulivat alunperin Suomeen Keskon ja SW:n yhteistyön kautta 2000-luvun alussa. SW Seed on yksi Graminorin omistajista.

Sen jälkeen ne ovat vallanneet nopeasti erityisesti monitahoisen ohran ja kauran siemenmarkkinoita. Niillä kylvettiin viime vuonna jo 12 prosenttia vilja-alasta.

Entistä tiiviimmän yhteistyön ansiosta Graminorin materiaalia tulee K-maatalouden koetilan testeihin varhaisemmassa vaiheessa.

SW:n kanssa toimitaan samoin eli osa SW:n Suomeen tulevista lajikkeista otetaan käyttöön ainoastaan täällä. Niille annetaan suomenkielinen nimikin.

”Esimerkiksi uutuusvehnä-lajike Puntari on tällainen tapaus,” kertoi tuotepäällikkö Ari Virtanen.

SW Seed on kova nimi nurmilajikkeissa ja kevätöljykasveissa. Myöhäisempiä lajikkeita löytyy taas Wiersumin ja Nordsaatin valikoimista. Niidenkin jalostuslinjojen soveltuvuutta testataan ensin koetilalla ja valitaan niistä parhaat lajikkeiksi.

Viljelyohjelma rakennetaan lajikkeen ympärille. Lajikevalikoimassa on myös suurimmat erot maatalouskauppojen välillä.

Monta uutuuslajiketta

Koetilan syysviljat talvehtivat erinomaisesti. Jopa syysohra selvisi talvesta.

Matros-niminen lajike on tanskalaista alkuperää. Keväällä se näytti heikommalta kuin vaikkapa ruisvehnät, mutta kesän mittaan sen ulkomuoto koheni.

Koeruudut puitiin elokuussa, ja koeruutusato oli kahdeksan tonnin luokkaa hehtaarilta. Sopivalle syysohralle on kysyntää, joten kokeita jatketaan.

Uutuusruislajikkeena esiteltiin SU Allawi. Se on hybridiruis, jonka on jalostanut saksalainen Hybro Saatzucht. Hauholla se on ollut talvenkestävä.

Syysvehnissä eniten huomiota herätti SW:n jalostama Ceylon, joka on kuin päivitetty versio Magnifikista. Sitä kasvoi hehtaaritolkulla talousviljelmillä, ja satoa näytti tulevan.

Kevätvehnissä uutuuksina olivat SW:n Puntari ja Graminorin Demonstrant.

Ohrauutuuksia olivat monitahoiset Graminorin jalostamat Brage ja Ragna.

Parin vuoden päästä myyntiin tulee kaksitahoinen Fabiola.Avetron- ja Avanti-kaurat ovat myös menossa siemenlisäyksiin.

Kasvinsuojelurintaman uudelleenjärjestely

Kasvinsuojeluainevalmistajien puolella pakkaa on sekoitettu hiukkasen.

Geneeristen kasvinsuojeluaineiden valmistaja Makteshim Agan muutti nimensä Adamaksi, ja myy aineensa nykyään suoraan kaupalle ilman välikäsiä. Samoin tekee Dow Agro-Sciences, joka sekin myi aiemmin Bernerin kautta.

BASF tekee yhä eniten yhteistyötä K-maatalouden kanssa ja Syngenta Agrimarketin, mutta molemmat myyvät jonkin verran muillekin kauppaliikkeille.

Viljelyohjelmissa yhdistetään uusimmat lajikkeet ja parhaat kasvinsuojelureseptit. K-maatalouden viljelyohjelmista löytyykin Syngentaa lukuun ottamatta kaikkien muiden merkittävien kasvinsuojeluainevalmistajien tuotteita.

K-maatalouden myydyin herbisidi on BASFin Tooler, joka löytyy useimpien lajikkeiden viljelyohjelmasta. Viljelyohjelmien suosituksena on sekoittaa joukkoon fluroksipyyriä, kuten Tomahawkia, herbisidiresistenssin ehkäisemiseksi.

Clearfield-syysrapsi tulee

K-maatalouden syysrapsit olivat keväällä mahtava näky, mutta nyt niistä oli jäljellä vain korret.

Linnut olivat löytäneet viljapellon keskellä olevat koeruudut, ja tyhjentäneet palot.

Syysrapsin lajikekokeille turvallisempi paikka onkin rapsipellon keskiosa, kuten asia on järjestetty Ilkka Kouvon pelloilla olevassa lajikekokeessa Huittisissa.

Tänä syksynä rapsia on kylvetty koemielessä viljelijöiden pelloille, kertoi viljelyohjelmapäällikkö Juho Urkko.

K-maatalous on tuonut markkinoille uuden Clearfield-syysrapsilajikkeen, DeKalbin jalostaman puolikääpiöivän DK Imistar Cl:n.

DK Imistar Cl ei ole ollut Suomessa vielä kokeissa, mutta siitä on saatu hyviä kokemuksia Baltiasta.

Siementä on myyty muutamille viljelijöille, ja he saavat käyttää rikkatorjuntaan Clamoxia koeluvalla.

”Clamoxille on haettu Tukesilta syyskäyttölupaa syysrapsille, ja se toivottavasti saadaan uudelleenrekisteröinnin yhteydessä”, kertoi Hannes Höykälä BASFilta.

Uudelleenrekisteröinnin jälkeen Clearfield-syysrapsien viljely oletettavasti yleistyy. Sen verran helpommaksi rikkakasvien torjunta Clamoxin myötä tulee.

Höykälän mukaan ei ole vielä neuvoteltu siitä, myydäänkö Clearfield-syysrapsin siemen ja Clamox erikseen, vaiko yhdessä, kuten kevätöljykasveilla tehdään.

Muualla Euroopassa Clearfield-siemen ja kasvinsuojeluaine myydään erikseen. Lajikkeiden jalostajia on paljon.

Pioneer on yksi merkittävä Clearfield-rapsien jalostaja, ja sen lajikkeita Suomessa edustaa Berner.

Berner testasikin Pioneerin Clearfield-rapsilajiketta Ilkka Kouvon pelloilla Huittisissa kuluneena kesänä.

Clamox ruiskutettiin ainoastaan syksyllä eikä keväällä tehty rikkatorjuntaa.

Kasvustot säilyivät täysin puhtaina pitkälle heinäkuuhun, mutta sitten saunakukka kasvoi läpi.

Ilmeisesti Clamox kannattaisi ruiskuttaa sekä syksyllä että keväällä. Eri asia sitten on, millainen käyttölupa sille heltiää Tukesilta.

Koko Clearfield-menetelmä syysrapsin viljelyssä on Euroopassa täysin uutta. Viime vuosi oli ensimmäinen viljelyvuosi.

Koneet kasvavat

Viljelyohjelmapäivillä lajikkeet ja niiden viljelyohjelmat olivat pääosassa, mutta muutamia työkoneitakin oli tuotu paikalle.

Suomen ja Baltian puimurikaupassa koettiin maatalouskoneiden linjajohtajan Jukka Kelton mukaan kuluneena vuonna notkahdus.

Claas on Konekeskon neljän Itämeren maan markkinajohtaja puimureissa, ja suunta on yhä suurempiin koneisiin.

Ketjujohtaja Antti Meriläisen mukaan hyvät käytetyt koneet tekevät yhä kauppansa.

Ketjun vähittäismyynti oli hiljaista alkuvuonna, mutta piristyi kasvukauden lähentyessä.

”Ostot ovat siirtyneet lähemmäs käyttökautta.”

Viljakaupassakin oli talvella hiljaista, mutta kesä-heinäkuussa vilkkaampaa kuin edellisvuosina.

Viljakaupassa on painetta vientiin, koska satonäkymät ovat hyvät. Meriläisen mukaan näyttää siltä, että vehnästä on tulossa ensimmäistä kertaa tärkein vientivilja.

Hintojen nousua ei ole kuitenkaan näköpiirissä. ◻