Suurtilalla monipuolista viljelyä

Kabeihura Farmers Oy:n maatilalla viljellään teetä, banaaneja, ananasta ja kasvihuoneissa tomaattia. Tilalta löytyy myös lypsykarjaa, vuohia, lampaita, kanoja ja kaloja. Ugandan mittakaavassa tila on suuri, jossa on 70 työntekijää ja sata hehtaaria viljeltyä pinta-alaa.

Kabeihura Farmers Oy:n 100 hehtaarin maatilalla viljellään teetä lähes 30 hehtaarilla. Teekasvusto tuottaa satoa useita kymmeniä vuosia, ja sato kerätään taittamalla kasvin ylimmät lehdet käsityönä pussiin, tilan omistaja Eriyabu Muhozi kertoo. Yhdestä käsityönä poimitusta teekilosta työntekijä saa palkkaa vajaat 3,5 senttiä.
Kabeihura Farmers Oy:n 100 hehtaarin maatilalla viljellään teetä lähes 30 hehtaarilla. Teekasvusto tuottaa satoa useita kymmeniä vuosia, ja sato kerätään taittamalla kasvin ylimmät lehdet käsityönä pussiin, tilan omistaja Eriyabu Muhozi kertoo. Yhdestä käsityönä poimitusta teekilosta työntekijä saa palkkaa vajaat 3,5 senttiä.

◼ Anu Artjoki, Mbarara, Uganda

Maatila sijaitsee Luonais-Ugandassa Mbararasta länteen, Kongon rajalle päin. Maanviljelijä Eriyabu Muhozi johtaa yritystä yhdessä poikansa Isaacin kanssa, ja perhe myös omistaa yrityksen.

Kabeihura Farmers Oy on aloittanut toimintansa vuonna 1975. Yrityksellä on viljelyssä sata hehtaaria, jotka omistajaperhe on hankkinut pienissä osissa. Tila on Ugandan mittakaavassa suuri ja hyvin edistyksellinen – esimerkiksi kirjanpitoon käytetään tietokonetta.

Tuotteita viedään myös Kongoon

Tilalla on lypsylehmiä noin 30. Suunnitelmissa on aloittaa myös jogurtin valmistus. Tähän tarkoitukseen tilat ja koneet on jo hankittu lähikylästä. Lypsykarjan käytössä pinta-alasta on 40 hehtaaria. Koska Ugandassa syödään vuohenlihaa paljon, käytetään tilan pienet märehtijät lihaksi.

Kabeihura Farmersin kasvattamat kalat, monnit, myydään Kongoon. Kalankasvatus on aloitettu ulkoaltaissa, mutta nyt kaloja molskii myös betoni-altaissa, joissa on muovikate.

Munivia kanoja tilalla on 4 000, ja kananmunat myydään myös Kongoon.

Banaaniviljelmien sadon käyttävät ravinnoksi paikallinen väestö, ja ananakset menevät tilan 70 työntekijälle. Ugandassa banaanit kuljetetaan tertuissa polkupyörällä pitkienkin matkojen taakse kaupunkeihin myytäviksi. Hedelmiä ja vihanneksia kaupataan teiden varsilla yleisesti.

Samoin maito kuljetetaan tiloilta tonkissa polkupyörän tai moottoripyörän tarakalla osuuskuntien omistamiin tilatankkeihin, joista se edelleen kuljetetaan jäähtyneenä maitoa jalostaviin yrityksiin. Ei ole epätavallista, että maitotonkkia kuljetetaan polkupyörällä kymmeniä kilometrejä kaksi kertaa päivässä.

Teekasvusto tuottaa satoa vuosikymmeniä

Tilalla viljellään myös teetä, sitä kasvaa noin 28 hehtaarilla. Tee tuotetaan Igaran teetehtaalle, jonka toiminnassa Eriyabu Muhozi on vahvasti mukana.

Sama teekasvusto tuottaa satoa yllättävän pitkään, vierailijoille esitelty pelto on esimerkiksi Muhozin mukaan kylvetty vuonna 1970. Kun kasvusto kasvaa liian pitkäksi, se katkaistaan juuresta. Kasvitauteja ja -tuholaisia on vähän, joten torjunta-aineita ei käytetä.

”Teesatoa kerätään pelloilta neljä kertaa vuodessa. Jos hinta on huono, vain kaksi kertaa vuodessa”, Muhozi kertoo.

Teelehdistä maksetaan tällä hetkellä 500 shillinkiä kilolta (noin 15 snt/kg), ja poimija saa 120 shillinkiä kilolta (vajaa 3,5 snt/kg).

”Tee on hyvin tuottavaa nyt”, Muhozi sanoo.

Tilan tuotanto ei ole luomu-sertifioitua, mutta isäntä näkee sertifioinnin tulevaisuuden tavoitteena. Luomutuotanto tuntuukin olevan Ugandassa pinnalla: luomusertifioidut tuotteet saadaan mitä ilmeisimmin paremmin kaupaksi. Peltojen lannoitteena käytetään yleisesti eläinten lantaa, mutta myös kemiallisia lannoitteita on käytössä.

Isäntä näkee maatalouden kehittymisen haasteena rahoituksen: jos haluaa laajentaa ja kehittää tilaansa, ei kohtuuhintaista lainaa ole saatavilla. Myös hyvien ja kohtuullisesti hinnoiteltujen ostopanosten puute, esimerkiksi kalankasvatuksessa, on esteenä tuotannon kehittymiselle.

Kabeihura Farmers Oy:n maatilaa johdetaan suunnitelmallisesti ja tuotantoa kehitetään eteenpäin yritteliäällä otteella. Tilalla halutaan esimerkiksi tulevaisuudessa tarjota ulkomaalaisille mahdollisuus tutustua paikalliseen, monipuoliseen viljelyyn. ◻

Ugandan shillingit muutettu euroiksi 14.4.2014 valuuttamuuntimella www.valuuttamuunnin.com

Kirjoittaja on työskennellyt Farmit Website Oy:ssä toimittajana ja vieraili Ugandassa maataloustoimittajien kansainvälisen järjestön IFAJ:n mukana marraskuussa 2013.

Ugandassa hyvät edellytykset maataloudelle

◼ Uganda on afrikkalainen sisämaavaltio, jonka rajanaapureina ovat idässä Kenia ja Tansania, pohjoisessa Sudan, lännessä Kongo ja etelässä Ruanda. Ugandan ilmasto on otollinen maataloudelle: sademäärä on keskimäärin 1 000–1 750 mm vaihdellen vuoriston 2 000 millimetristä maan keskiosan 600 milliin. Maaperä on hedelmällistä, ilmasto lauhkea eikä vedestä ole pulaa.

Ugandasta löytyy niin sademetsiä, vuoristoja kuin savannejakin. Maata reunustaa länsi- ja itärajalla vuoristot, ja maan sisäosiin levittäytyy 1 200–1 400 metrin korkeudella laaja ylätasanko, jonka loivat pohjoisrinteet lukeutuvat parhaisiin viljelyalueisiin.

Uganda omistaa osan maailman suurimpiin lukeutuvasta makean veden altaasta, Victoriajärvestä, sekä osan Albert- ja Edwardjärvistä. Maan läpi virtaa Niili etelä-pohjoissuunnassa.

Maan kokonaisapinta-ala on 241 548 neliökilometriä, josta viljeltyä on 9,9 miljoonaa hehtaaria.

Työvoimavaltaista ja alkeellista tuotantoa

Ugandalaisesta työväestöstä 70 % elää maataloudesta. Viljeltävät kasvit vaihtelevat maan eri osien välillä. Yleisin viljelykasvi on maissi. Muita viljelykasveja ovat esimerkiksi banaani (makea-, olut- ja ruokabaanaani), kassava, erilaiset perunat, maapähkinät, kahvi, tee sekä vihannekset ja hedelmät. Papuja viljellään koko maassa. Vientituotteista tärkein on kahvi.

Valtaosalla ugandalaisista on vain vähän maata viljelyssä, keskipinta-ala on noin 1,1 hehtaaria. Satonsa myyntituloilla he maksavat lasten koulumaksut, verot ja terveydenhoitokulut. Samalla viljellään ruokaa omalle perheelle.

Maataloustuotanto on Ugandassa alkeellista. Koneita ei ole ja ihmistyövoimaa käytetään todella runsaasti. Vuoteen 1962 asti Uganda oli Iso-Britannian protektoraatti, jossa ei nautittu länsimaisista edistysaskelista maataloudessakaan.

Maatiloja, jotka tekevät suuremman luokan bisnestä, on vähän. Vierailimme muutamilla tiloilla, joilla oli paljon maata omistuksessaan (esim. 80 ha). Näiden tilojen isäntäväki oli koulutettua ja ollut aiemmin töissä tilan ulkopuolella, esimerkiksi valtion palveluksessa.

Runsaasti eri kieliä ja etnisiä ryhmiä

Ugandassa on noin 36,5 miljoonaan asukasta, joista lähes puolet on alle 15-vuotiaita. Vakavat terveysongelmat (mm. HIV) ja 1960- ja 70-lukujen diktaattorihallitsijat, Idi Amin ja Milton Obote, ovat jättäneet jälkensä väestörakenteeseen. Väestönkasvu on maailman nopeinta, lähes 3,5 % vuodessa.

Uganda on tasavalta, jota on hallinnut vuodesta 1986 presidentti Yoweri Museven. Ugandan yleinen tilanne on nyt melko rauhallinen, etelässä parempi kuin pohjoisessa.

Maan viralliset kielet ovat englanti ja swahili. Swahilia käyttää ainoastaan poliisi ja armeija. Ugandan väestö on kirjavaa ja eri etnisiä ryhmiä on yli 30, niistä runsaslukuisimpana baganda. Siksi myös käytettyjä kieliä on paljon: yleisimpiä niistä ovat luganda ja nyankole. Kielien runsaus vaikeuttaa väestön kouluttamista. AA

Ugandassa syödään paljon vuohenlihaa. Kabeihura Farmers Oy:n lampaat ja vuohet laiduntavat henkeä salpaavan kauniissa maisemissa.
Ugandassa syödään paljon vuohenlihaa. Kabeihura Farmers Oy:n lampaat ja vuohet laiduntavat henkeä salpaavan kauniissa maisemissa.
Tilalla on noin 4 000 munivaa kanaa. Munat myydään Kongoon.
Tilalla on noin 4 000 munivaa kanaa. Munat myydään Kongoon.
Kun uutta ananaskasvustoa istutetaan, vanhasta leikataan irti pistokas, joka juurtuu maahan ja tuottaa satoa noin vuoden kuluttua.
Kun uutta ananaskasvustoa istutetaan, vanhasta leikataan irti pistokas, joka juurtuu maahan ja tuottaa satoa noin vuoden kuluttua.
Ugandassa maito viedään pyörän tarakalla maito-osuuskuntaan.
Ugandassa maito viedään pyörän tarakalla maito-osuuskuntaan.
Tilalla kasvatetaan kaloja, monneja. Ensin kasvatus aloitettiin ulkoaltaissa, nykyisin käytössä on myös altaita jotka on katettu muovilla.
Tilalla kasvatetaan kaloja, monneja. Ensin kasvatus aloitettiin ulkoaltaissa, nykyisin käytössä on myös altaita jotka on katettu muovilla.
Kahvi on Ugandan päävientituote.
Kahvi on Ugandan päävientituote.
Matooken eli ruokabanaanin (kuvassa) lisäksi Ugandassa kasvatetaan makeaa- ja olutbanaania. Matooke on hyvin yleinen ruokalaji Ugandassa, ja sitä voi verrata suomalaiseen perunamuusiin.
Matooken eli ruokabanaanin (kuvassa) lisäksi Ugandassa kasvatetaan makeaa- ja olutbanaania. Matooke on hyvin yleinen ruokalaji Ugandassa, ja sitä voi verrata suomalaiseen perunamuusiin.

Ugandassa hyvät edellytykset maataloudelle

◼ Uganda on afrikkalainen sisämaavaltio, jonka rajanaapureina ovat idässä Kenia ja Tansania, pohjoisessa Sudan, lännessä Kongo ja etelässä Ruanda. Ugandan ilmasto on otollinen maataloudelle: sademäärä on keskimäärin 1 000–1 750 mm vaihdellen vuoriston 2 000 millimetristä maan keskiosan 600 milliin. Maaperä on hedelmällistä, ilmasto lauhkea eikä vedestä ole pulaa.

Ugandasta löytyy niin sademetsiä, vuoristoja kuin savannejakin. Maata reunustaa länsi- ja itärajalla vuoristot, ja maan sisäosiin levittäytyy 1 200–1 400 metrin korkeudella laaja ylätasanko, jonka loivat pohjoisrinteet lukeutuvat parhaisiin viljelyalueisiin.

Uganda omistaa osan maailman suurimpiin lukeutuvasta makean veden altaasta, Victoriajärvestä, sekä osan Albert- ja Edwardjärvistä. Maan läpi virtaa Niili etelä-pohjoissuunnassa.

Maan kokonaisapinta-ala on 241 548 neliökilometriä, josta viljeltyä on 9,9 miljoonaa hehtaaria.

Työvoimavaltaista ja alkeellista tuotantoa

Ugandalaisesta työväestöstä 70 % elää maataloudesta. Viljeltävät kasvit vaihtelevat maan eri osien välillä. Yleisin viljelykasvi on maissi. Muita viljelykasveja ovat esimerkiksi banaani (makea-, olut- ja ruokabaanaani), kassava, erilaiset perunat, maapähkinät, kahvi, tee sekä vihannekset ja hedelmät. Papuja viljellään koko maassa. Vientituotteista tärkein on kahvi.

Valtaosalla ugandalaisista on vain vähän maata viljelyssä, keskipinta-ala on noin 1,1 hehtaaria. Satonsa myyntituloilla he maksavat lasten koulumaksut, verot ja terveydenhoitokulut. Samalla viljellään ruokaa omalle perheelle.

Maataloustuotanto on Ugandassa alkeellista. Koneita ei ole ja ihmistyövoimaa käytetään todella runsaasti. Vuoteen 1962 asti Uganda oli Iso-Britannian protektoraatti, jossa ei nautittu länsimaisista edistysaskelista maataloudessakaan.

Maatiloja, jotka tekevät suuremman luokan bisnestä, on vähän. Vierailimme muutamilla tiloilla, joilla oli paljon maata omistuksessaan (esim. 80 ha). Näiden tilojen isäntäväki oli koulutettua ja ollut aiemmin töissä tilan ulkopuolella, esimerkiksi valtion palveluksessa.

Runsaasti eri kieliä ja etnisiä ryhmiä

Ugandassa on noin 36,5 miljoonaan asukasta, joista lähes puolet on alle 15-vuotiaita. Vakavat terveysongelmat (mm. HIV) ja 1960- ja 70-lukujen diktaattorihallitsijat, Idi Amin ja Milton Obote, ovat jättäneet jälkensä väestörakenteeseen. Väestönkasvu on maailman nopeinta, lähes 3,5 % vuodessa.

Uganda on tasavalta, jota on hallinnut vuodesta 1986 presidentti Yoweri Museven. Ugandan yleinen tilanne on nyt melko rauhallinen, etelässä parempi kuin pohjoisessa.

Maan viralliset kielet ovat englanti ja swahili. Swahilia käyttää ainoastaan poliisi ja armeija. Ugandan väestö on kirjavaa ja eri etnisiä ryhmiä on yli 30, niistä runsaslukuisimpana baganda. Siksi myös käytettyjä kieliä on paljon: yleisimpiä niistä ovat luganda ja nyankole. Kielien runsaus vaikeuttaa väestön kouluttamista. AA

Ugandassa syödään paljon vuohenlihaa. Kabeihura Farmers Oy:n lampaat ja vuohet laiduntavat henkeä salpaavan kauniissa maisemissa.
Ugandassa syödään paljon vuohenlihaa. Kabeihura Farmers Oy:n lampaat ja vuohet laiduntavat henkeä salpaavan kauniissa maisemissa.
Tilalla on noin 4 000 munivaa kanaa. Munat myydään Kongoon.
Tilalla on noin 4 000 munivaa kanaa. Munat myydään Kongoon.
Kun uutta ananaskasvustoa istutetaan, vanhasta leikataan irti pistokas, joka juurtuu maahan ja tuottaa satoa noin vuoden kuluttua.
Kun uutta ananaskasvustoa istutetaan, vanhasta leikataan irti pistokas, joka juurtuu maahan ja tuottaa satoa noin vuoden kuluttua.
Ugandassa maito viedään pyörän tarakalla maito-osuuskuntaan.
Ugandassa maito viedään pyörän tarakalla maito-osuuskuntaan.
Tilalla kasvatetaan kaloja, monneja. Ensin kasvatus aloitettiin ulkoaltaissa, nykyisin käytössä on myös altaita jotka on katettu muovilla.
Tilalla kasvatetaan kaloja, monneja. Ensin kasvatus aloitettiin ulkoaltaissa, nykyisin käytössä on myös altaita jotka on katettu muovilla.
Kahvi on Ugandan päävientituote.
Kahvi on Ugandan päävientituote.
Matooken eli ruokabanaanin (kuvassa) lisäksi Ugandassa kasvatetaan makeaa- ja olutbanaania. Matooke on hyvin yleinen ruokalaji Ugandassa, ja sitä voi verrata suomalaiseen perunamuusiin.
Matooken eli ruokabanaanin (kuvassa) lisäksi Ugandassa kasvatetaan makeaa- ja olutbanaania. Matooke on hyvin yleinen ruokalaji Ugandassa, ja sitä voi verrata suomalaiseen perunamuusiin.