PC-LAARI
Onko halvempi parempi?
Suosioon nousevien tietotekniikkatuotteiden hintakehitys noudattaa samaa kaavaa. Niin pc-tietokone, tulostin, matkapuhelin, digitaalikamera, älypuhelin kuin monet muutkin laiteryhmät ovat kokeneet saman kohtalon: huippukalliiksi bisneseliitin ylellisyydeksi laitteen rajannut hinnoittelu on valmistusmäärien kasvun ja tekniikan kehittymisen myötä romahtanut.
Hintojen lasku on aiheuttanut myös sen, että tietotekniikasta etenkin sen liikkuvimmassa muodossa on tullut aidosti yleismaailmallista. Maailmassa ei ole enää montakaan kolkkaa, jossa ihmisten käsissä ei näkisi vähintään kännyköitä.
Myös älypuhelin on muodostumassa saavutettavaksi ostokseksi myös ihmisille, jotka eivät välttämättä eläessään ole käyttäneet ”oikeaa tietokonetta”.
Satasilla lähtee
Länsimaalaiselle ihmiselle hintojen lasku on tuonut ulottuville teknologiaa, jota käytetään ajatuksella siitä, ettei sen tarvitsekaan kestää kovin kauan, sillä uuden ja paljon paremman saa parin vuoden päästä halvemmalla.
Ostopäätöksen tekemisen kynnys on huomattavasti alempi, kun uuden kannettavan tietokoneen saa 300–400 eurolla vielä vuosi-kymmen sitten aivan yleisen 1 500–2 500 euron sijasta. Samalla laitteistojen kertakäyttöisyys on lisääntynyt, ja heikosti toimivan vekottimen tilalle on helppo hankkia uusi sen sijasta, että sitä pyrittäisiin korjaamaan tai omin konstein virittelemään paremmaksi.
Tietokoneissa halvat hinnat eivät ole enää uusi asia. Muutaman satasen hintaiset tarjous-pc:t ovat olleet arkipäivää jo vuosia, mutta luonnollisesti ne ovat joka vuosi hieman aiempaa tehokkaampia ja monipuolisemmilla ominaisuuksilla varustettuja. Etenkin pöytäkoneissa yli 500 euron pulittaminen keskusyksiköstä voi olla täysin järjetöntä, sillä tällä hinnalla saa jo uuden sukupolven kaksi- tai neliydinsuorittimen, kahdeksan gigatavua keskusmuistia ja teratavun kiintolevyn – toisin sanoen enemmän tehoa, muistia ja tallennustilaa kuin useimmat käyttäjät tarvitsevat, ainakin mikäli käyttöön ei kuulu uusien pelien pelaamista.
Kannettavissa tietokoneissa tilanne on miltei samanlainen, mutta kokoonpanojen vertailu ei ole niin suoraviivaista touhua kuin lähes yksinomaan komponenttien perusteella hankittavien pöytämyllyjen. Läppärissäkin 500 eurolla saa varsin mukavasti tehoa, muistia ja tallennustilaakin, mutta näytön sekä näppäimistön ja kosketuslevyn laatu ovat asioita, joista ei voi numeroarvojen perusteella päätellä juuri mitään. Siispä laitteistoa on päästävä katselemaan ja naputtelemaan ennen ostopäätöksen tekemistä.
Peruspuhelin sukupuuttoon?
Katukuvassa näkee selvästi, miten nopeasti perinteinen näppäimistöllä varustettu matkapuhelin on muuttunut katoavaksi kansanperinteeksi. Kosketusnäytöllinen älypuhelin valtaa jatkuvasti uusia taskuja.
Vaikka käyttäjät ovat heränneet siihen, että puhelimeksi kutsuttu taskukokoinen tietokone helpottaa monin tavoin elämää, on selittävänä tekijänä muutokselle yhtä lailla lähes käsittämättömän nopea hintojen lasku. Kun valmistajat kirnuavat tuotantolinjoiltaan satoja miljoonia laitteita vuodessa ja hintakilpailu on kovaa, on ostajilla kissanpäivät. Tällä hetkellä varsin pystyvän kosketusnäyttöpuhelimen saa omakseen jopa alle 200 euron hintaan. Vielä vuosi-pari sitten samalla rahalla sai laitteen, jonka lähes kaikki tekniset ominaisuudet olivat hieman sitä sun tätä ja käyttö usein turhauttavaa tökkimistä.
Halvimmissa puhelimissa kaikkein selvimmät säästökohteet ovat näyttö ja kamera, joiden laadussa on usein vähän tai hieman enemmänkin moittimista. Sen sijaan toiminnan nopeudessa ero kalliimpiin laitteisiin on kaventunut nopeasti, vaikkei eroja toki edelleenkään ole vaikea löytää.
Yksi merkittävä asia, joka puhelimissa on parantunut huomattavasti nimenomaan viimeisen vuoden aikana, on se, ettei edullisimpiakaan malleja tarjota täysin vanhentuneella käyttöjärjestelmäversiolla, jota valmistaja ei yritä edes uskotella koskaan enää päivitettävän. Googlen tuorein Android 4.4 löytyy monista edullisemmistakin puhelimista, ja Nokian tuoreimmissa Lumia-halpamalleissa pyörii upouusi Windows Phone 8.1 -käyttöjärjestelmä. Tuore ohjelmisto on tärkeä etenkin tietoturvasyistä, sillä vanhentuneissa käyttöjärjestelmissä on usein haavoittuvuuksia, joita erilaiset haittaohjelmat voivat käyttää hyväkseen.
Kutistuvat katteet
Siinä missä ostajat juhlivat yhä edullisemmiksi käyviä laitteitaan, valmistajien suunnalta kuuluu itku ja hammasten kiristys. Raaka hintakilpailu tarkoittaa auttamatta sitä, että tietokoneilla, puhelimilla ja muilla laitteilla on yhä hankalampi tehdä voitollista tulosta.
Halvoissa laitteissa valmistajan katteet ovat paperinohuet, ja pc-markkinoilla on myytyjen tietokoneiden kokonaismäärän vähentyessä jo vuosien ajan ollut käynnissä pudotuspeli, jossa suuret valmistajat ovat tehneet rankkoja tappioita ja jopa joutuneet vetäytymään markkinoilta kokonaan. Merkittävin voittaja maailmanlaajuisilla markkinoilla on kiinalainen Lenovo, joka on onnistunut kasvattamaan myyntiään muiden kustannuksella. Myös yhdysvaltalainen Apple tekee hyvää tulosta tietokoneillaan, mutta johtuen siitä, ettei se ole muista yhtiöistä poiketen missään vaiheessa joutunut kilpailemaan hinnoilla.
Myös puhelimissa samantyyppinen pudotuspeli on jo käynnissä. Yhä edullisempia laitteita kehittävät kiinalaisvalmistajat syövät voimakkaasti perinteisten merkkien myyntiä, ja suurin osa puhelinvalmistajista tekee tappiota tai korkeintaan nollatulosta. Tunnetuista valmistajista ainoastaan Applella ja korealaisella elektroniikkajätti Samsungilla pää on selvästi pinnan yläpuolella.
Vaikka ostaja näkee valmistajien ahdingon etupäässä alhaisina hintoina, kutistuvien katteiden ongelma koskettaa myös asiakkaita. Tappioiden takia leikattavat henkilöstö-, testaus- ja tuotekehitysbudjetit alkavat nopeasti näkyä eri tavoin heikkona tuotteiden viimeistelynä, puuttuvina päivityksinä ja muina kasaantuvina pikkuongelmina. Tämä noidankehä johtaa yhä synkkenevään myyntiin, ja sen lopputulokset tiedetään hyvin. Historiallinen lista konkurssiin menneistä tietokone-, puhelin- ja elektronikkavalmistajista on pitkä, ja paikoin hyvin surullista luettavaa. ◻